Kaikki luokassa katsoivat minua ja kuiskailivat toisilleen jotain. Menin takariviin kulma paikalla. Opettaja asteli luokkaan oppilaiden perässä ja aloitti tunnin. Puhelimeni alkoi värisemään pöydällä ja näyttöön syttyi valo. Kello oli 9.15 ja poikaystäväni Zayn oli herännyt keikkabussinsa punkasta.
-Huomenta muru, tiiän et oot koulussa, mut kaipaan sua ihan hirveesti!;) xZayn- En ole nähnyt häntä sitten kuukauteen heidän lähdettyään kiertueelle, ja minä lähdin sinne Ranskaan. Äiti toivoi tapaavansa hänet, mutta siihen menee vielä aikaa. Kirjoitin pikaisen vastauksen ja laitoin puhelimen pois, täällä jotkut opettajat ovat hyvin tarkkoja puhelimen käytöstä ja jotkut taas itse selailevat sitä vähää väliä tunnilla. Kuuntelin tarkkaan opettajan selityksiä, vaikka ei oikeastaan yhtään kiinnostanut. Odotin vain, että tunti loppuisi. Kun kellot vihdoin soi, kävelin luokasta ripeästi ulos, ja ryntäsin Katien lokeron luokse. "Lucy kuulitko jo?" Katie kysyi. "Kuulin mitä?" ihmettelin. "no ne juorut?" Katie sanoi peloikkaana. "mitkä juorut? Katie mistä sinä puhut?" sanoin hämmentyneenä. "Ne juorut sinusta ja Zaynistä" Katie sanoi. Mitä ihmettä, mitä juoruja, siis mitä, siksikö kaikki katsovat ja kuiskivat minusta. "Katie mitä juoruja?" "Että sinä lähdit Ranskaan karkuun Zayniä ja nyt hänellä on uusi, siitä on kuulemma kuviakin netissä" "Et voi olla tosissassi, kaikkea ne keksii saadakseen rahaa juoruista mitkä eivät ole totta.." sanoin vihaisena ja ryntäsin ulos koulusta. Ihan sama vaikka pari tuntia jääkin väliin. Kävelin kotiin, onneksi kukaan ei ollut kotona ja menin huoneeseeni. Istahdin sängylleni ja laitoin isälle viestiä, että olen jo kotona, koska minulle tuli paha olo. Ja mieleeni tulivat ne juorut. Hmmmh.. Ketäköhän ne ovat julkaisseet ja mitkä kuvat?! Avasin läppärini ja laitoin samalla hiukset ponnarille. Avasin netin ja googletin Zaynin nimen. Tuloksia tuli ja tuoreimmat juorut ja kuvat olivat ensimmäisenä edessäni. Viimeisin kuva oli otettu juuri sieltä missä pojat nyt olivat, New Yorkista.
Zaynin näkökulma:
Makasin punkassani, en halunnut olla juuri nyt jätkien kanssa. Minulla on ihan hirveä ikävä Lucya, eivätkä he tajua sitä. Tekesi mieli soittaa hänelle, mutta jos hän on nähnyt juorut, en tiedä mitä sanoa. Ehkä meidän molempien on hyvä hetki miettiä.
...........................................................................................................................................................................
Joo tiiän on lyhyt ja kesti, mutta on ollu kokeita ja opparia kirjottanut ja aattelin että kirjotan 1-2 krt viikossa osan :) mutta nyt tällästä pätkää :)
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
maanantai 19. tammikuuta 2015
Where do broken hearts go ~ 1
Kukaan ei usko kuinka rankkaa on seurustella maailman suosituimman poikabändin jäsenen kanssa, paitsi ne jotka oikeasti seurustelevat. Elän monen unelma elämää, mutta se ei ole niin unelma, kuin luulisi. Käyn Riverbend Academy private koulua Lontoossa. Vanhempani ovat eronneet ja käyn äitini luona lomilla, koska hän asuu Ranskassa uuden poikaystävänsä kanssa. Asun siis isäni kanssa täällä sekä hänen uuden vaimonsa, minulla on velipuoli Aaron hän on 16 vuotias ja ärsyttävä mutta olemme eläneet samassa talossa jo 10 vuotta. Niin minä siis olen 18 vuotias ja nimeni on Lucy.
Mumisin itsekseni jotain aamulla kello 6:15, kun herätys kelloni piippasi vieressä. En millään jaksaisi nousta ylös, jos torkuttaisin ihan hetken vain. Juuri, kun sain asetettua torkun isä tuli huoneeseeni. "Ylös sunshine, ethän halua missata syksyn ensimmäistä koulupäivääsi?" isä sanoi naurahtaen kevyesti ja sulki ovensa. Ei kai muu auta kun nousta ylös. Laitoin lämpimät aamutossut jalkaan, haukkottelin ja nousin ylös, nappasin pyyhkeen tuoliltani ja menin omaan kylpyhuoneeseeni. Kun sain suihkun jälkeen kuivattua itseni, kiedoin pyyhkeen ympärilleni ja kävelin takaisin huoneeseeni ja menin vaatekaapilleni tai enemmin se oli komero kuin kaappi mutta samapa tuo. Tuijotin hetken vaatteita ennen kuin nappasin mustat shortsit ja harmaan napapaidan hyllyltä. Laitoin vaatteet ylleni ja menin meikkipöytäni ääreen, tein perusrutiini meikin, ripsari, kulmat, hieman kajaalia sekä huulipunaa, en paljoakaan tai oikeastaan ikinä käytä meikkivoidetta tai puuteria, käytän niitä vain hienoissa tilaisuuksissa tai niinkuin erikoisimmissa tilanteissa. Vilkaisin kelloa 6:58, huoh. Otin laukkuni ja laitoin sinne vihon, penaalin, huulirasva sekä huulipuna, purkkaa, puhelimen laturin ja lakkapullon.
Kello oli 7:30, kun istuimme isän ja Aaronin kanssa autossa. Isä vei meidät aina ensimmäisenä koulupäivänä kouluun ja haki meidät 14:00, kun koulu loppui. Kun saavuimme koulun pihaan hyppäsin etupenkiltä ulos ja huikkasin isälle heipat sekä Aaronille. Näin Katien jo seisovan koulun portilla, niinkuin aina. Kävelin hänen luokseen ja halasin häntä. "Lucy!!" Katie sanoi iloisena, näimme viimeksi pari viikkoa sitten, kun lähdin Ranskaan äitini luokse. "Katie, alappas kertoa mitä missasin kahden viikon aikana?" Kävelimme kohti koulua, kun Katie alkoi kertoa tapahtumista. "James ja Nicole erosivat, Brooke mursi jalkansa..eipä muuta oikeastaan tapahtunutkaan, mites Ranskassa?" Katie kysyi innoissaan. "Nooo sitä samaa, kävimme syömässä hienoissa paikoissa, äiti osti minulle vaatteita, hän yrittää selvästi vieläkin hyvittää minulle sitä, että hän lähti ja hylkäsi meidät 10 vuotta sitten. Tom on kyllä tosi kiva. Siellä oli tosi lämmin ja tosi kaunista niinkuin aina." Kerroin, sitä tapahtui joka kerta, äiti osti minulle juttuja mistä pidin tai mitä tarvitsin, en joutunut maksamaan itse mistään, paitsi silloin, kun olin yksin kaupungissa. Kävelimme tunnille ja sitten se kuiskuttelu alkoi.
Lucy: Dianna Agron
Mumisin itsekseni jotain aamulla kello 6:15, kun herätys kelloni piippasi vieressä. En millään jaksaisi nousta ylös, jos torkuttaisin ihan hetken vain. Juuri, kun sain asetettua torkun isä tuli huoneeseeni. "Ylös sunshine, ethän halua missata syksyn ensimmäistä koulupäivääsi?" isä sanoi naurahtaen kevyesti ja sulki ovensa. Ei kai muu auta kun nousta ylös. Laitoin lämpimät aamutossut jalkaan, haukkottelin ja nousin ylös, nappasin pyyhkeen tuoliltani ja menin omaan kylpyhuoneeseeni. Kun sain suihkun jälkeen kuivattua itseni, kiedoin pyyhkeen ympärilleni ja kävelin takaisin huoneeseeni ja menin vaatekaapilleni tai enemmin se oli komero kuin kaappi mutta samapa tuo. Tuijotin hetken vaatteita ennen kuin nappasin mustat shortsit ja harmaan napapaidan hyllyltä. Laitoin vaatteet ylleni ja menin meikkipöytäni ääreen, tein perusrutiini meikin, ripsari, kulmat, hieman kajaalia sekä huulipunaa, en paljoakaan tai oikeastaan ikinä käytä meikkivoidetta tai puuteria, käytän niitä vain hienoissa tilaisuuksissa tai niinkuin erikoisimmissa tilanteissa. Vilkaisin kelloa 6:58, huoh. Otin laukkuni ja laitoin sinne vihon, penaalin, huulirasva sekä huulipuna, purkkaa, puhelimen laturin ja lakkapullon.
Kello oli 7:30, kun istuimme isän ja Aaronin kanssa autossa. Isä vei meidät aina ensimmäisenä koulupäivänä kouluun ja haki meidät 14:00, kun koulu loppui. Kun saavuimme koulun pihaan hyppäsin etupenkiltä ulos ja huikkasin isälle heipat sekä Aaronille. Näin Katien jo seisovan koulun portilla, niinkuin aina. Kävelin hänen luokseen ja halasin häntä. "Lucy!!" Katie sanoi iloisena, näimme viimeksi pari viikkoa sitten, kun lähdin Ranskaan äitini luokse. "Katie, alappas kertoa mitä missasin kahden viikon aikana?" Kävelimme kohti koulua, kun Katie alkoi kertoa tapahtumista. "James ja Nicole erosivat, Brooke mursi jalkansa..eipä muuta oikeastaan tapahtunutkaan, mites Ranskassa?" Katie kysyi innoissaan. "Nooo sitä samaa, kävimme syömässä hienoissa paikoissa, äiti osti minulle vaatteita, hän yrittää selvästi vieläkin hyvittää minulle sitä, että hän lähti ja hylkäsi meidät 10 vuotta sitten. Tom on kyllä tosi kiva. Siellä oli tosi lämmin ja tosi kaunista niinkuin aina." Kerroin, sitä tapahtui joka kerta, äiti osti minulle juttuja mistä pidin tai mitä tarvitsin, en joutunut maksamaan itse mistään, paitsi silloin, kun olin yksin kaupungissa. Kävelimme tunnille ja sitten se kuiskuttelu alkoi.
Lucy: Dianna Agron
Katie: Naya Rivera
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
PÄIVITYS
Joo okei viime kerrast on toooosi pitkä aika, mutta mul on tapahtunu nii paljon kaikkea ja ei sit inspannukkaa, mutta voisin nyt yrittää taas alkaa kirjottamaan, mutta kokonaaan uutta tarinaa kun tuo edellinen ei oikee enää inspaa xd pahoitteluni, mutta toivottavasti ymmärrätte ja ne ketkä ei viel seuraa ni seuratkaa :))
Tilaa:
Kommentit (Atom)

