Olin juuri muuttanut lontooseen suomesta. Olin asunut lontoossa vasta 2 viikkoa, mutta tunsin sen niin kuin olisin asunut ikäni siellä. Yhtenä päivänä olin lenkillä, juoksin kauniin puiston läpi. Siellä näin kun jokin olisi tuijottanut minua tai sitä kun juoksin. En tunnistanut häntä aluksi, mutta näin hänet jokaisella juoksulenkilläni siellä puistossa. Yhtäkkiä törmäsimme
Minä:" auts.." ja kaaduin maahan mutta en vieläkään tunnistanut kuka hän oli, mutta hän oli todella söpö.
poika:"anteeksi, ei kai vain sinuun sattunut?" hän auttoi minut ylös maasta. pyyhin housujani, laitoin hiukset korvani taakse ja silloin katseemme kohtasin uudestaan.
minä:" ei sattunut, kiitos vaan." olin juuri lähdössä juoksemaan kotiin päin kun hän sanoi:
poika:" minun nimeni on Liam. olen nähnyt aika usein kun juokset tästä, taidat tykätä lenkkeilystä. Haluan korvata tämän sinulle,jos vain sinulle sopii."
minä:" hei liam. minä olen Amanda. Ja jos välttämättä haluat kaipa se käy." Hän oli niin valtavan söpö etten mitenkään voinut kieltäytyä.
Liamin näkökulma:
En ollut ikinä nähnyt niin kaunista tyttöä. Hän juoksee täällä joka päivä ja juuri minun tuurillani juuri siihen aikaan kun Niall haluaa syötää ankkoja puistossa. Toivottavasti näkisimme jossain jottai voisimme puhua.
Liam: " Käykö tänään 6 maissa?"
Minä: " Käy hyvinkin."
Liam:" okei, hyvä, missä sinä asut tai niinkun mistä voi tulla noutamaan"
Minä:" kirjoitan paperille, niin muistaa paremmin." En vieläkään tajunnut mistä hänet tunsin, hän näytti niin tutulta.
Liamin näkökulma:
Amanda, mikä suloinen nimi ja kuinka suloinen ja ihana ihminen sen nimen omistaa! Pelkäsin jo että hän kieltäytyy..
illalla:
Minä: laitoin päälleni kaikista parasta mitä löysin, olkaimeton mekko joka ylettyi polviin, se oli musta missä meni pinkki kukkanauha keskellä vyötäröä hiukseni olivat kiharalla. Kuulin kun joku tööttäsi alhaalla, menin ikkunaan ja näin että se oli Liam.
Liam: " vau.. oletpa sinä kaunis."
Minä: "kiitos, olet sinäkin komeana"
Liam: "kiitos, no mennääkö me nyt"
menimme limusiinnilla hienoon ravintolaan, liam maksoi kaiken. Kun olimme pienellä kävelyllä meren rannalla, katsoimme kaunista auringonlaskua, seisoimme rannalla niin että hön seisoi takanani pitäen vyötäröstäni kiinni, yhtäkki hän käänsi minut ja suuteli minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti