forever and always yours - 3 Last Part

vuosi myöhemmin: Pojat olivat lähteneet kiertueelle muutama viikko sitten. En ole käynyt irlannissa pitkään aikaan viimeksi edellis kuukautena, kävimme moikkaamassa kumpikin minä ja Niall vanhempiamme ja toistemme vanhempia. Oli helppoa, koska olimme tunteneet ikämme joten ei ollut paniikkia tai outoa tavata toisen vanhemmat. Maura ja Bob ovat käyneet täällä monta kertaan vaikka Niallkaan ei olisi kotona. 

Minut pyydettiin nyt käymään siellä, mutten tiedä uskallanko mennä, koska viime kerta oli erilainen. Tällä kertaa minulla on jotain mistä he eivät vielä tiedä.. Timanttisormus... nimettömässä se kiiltää. Niall kosi muutama viikko sitten.. Ja he lähtivät muutaman päivän sen jälkeen kiertueelle. Minun oli helppo päästää kun olin tottunut että hän on reissussa kauan, mutta nyt kyllä ikävä alkaa painamaan. Niall sanoi kertovansa, muttei ole ehtinyt. Ja minä en tiedä mitä tekisin..  kuitenkin haluisin Niallin mukaan, muttei hän ehdi ja olisi jotenkin omituista mennä näyttämään sormusta sinne ilman että Niall olisi vierellä näkemässä sitä reagtiota. 

Pojat olivat kertoneet kun skypetimme aika usein että muutaman päivän päästä heillä olisi muutaman päivän tauko, jolloin he tulisivat tänne käymään katsomassa vanhempia ja tyttöystäviä ja luultavasti minä ja Niall menisimme Irlantiin moikkaamaan vanhempiamme.

 

Muutaman päivän odottaminen oli kamalaa, kun tiesi mitä tapahtuisi. En tiennyt miten päin olisin. Olin juuri viettänyt monta päivää Eleanorin, Perrien, Kristallin ja Daniellen kanssa.. Mutta tänään heillä oli muutakin tekemistä. Danielle lähti Olly Mursin taustatanssijaksi Pariisiin, Perrie lähti muiden Little Mixin tyttöjen kanssa Japaniin, Eleanorin työt jatkuivat, Kristal on myös tanssija, mutta hän tanssii vain x-factorissa, tietenkin erimaiden x-factoreissa. Itse olen töissä yhdessä vaatekaupassa.. en ole vielä hakenut muualle ja siellä on ollut mukavaa.. Mutta kuitenkin minulla oli muutama päivä vapaata. 

Istahdin sohvalle. Niin asuin nyt poikien luona, Niallin kanssa samassa huoneessa. Talo oli aika iso näin kun yksin täällä oli. Eikä oikeastaan ollut mitään puuhaakaan, kun olin käynyt jo leffa kokoelman läpi.. Ja täällä on se jokin kodinhoitaja Marielle, joka tekee ruokaa ja siivoaa, vaihtaa lakanat sun muut. En oikeastaan tee mitään kun olen yksin, muutakun istun sohvalla. Voisin mennä töihin mutta minulla on vapaa, olen kuulemma rehkinyt liikaa, joten tarvitsin lomaa.. Tämä kävi hyvin tylsäksi.. Mietin vähän mitä voisin tehdä..

yhtäkkiä tuli aivan mielettömän paha olo... juoksin vessaan oksentamaan. Istuskelin vessassa ja päähäni iske se mitä teimme tyttöjen kanssa, eihän se voisi olla mahdollista. Juoksin minun ja Niallin huoneeseen ja aloin selaamaan kalenteria tarkemmin.. kuukautiset myöhässä 3 päivää... Juoksin alas ja vetäisin kengät jalkaan ja otin takin.. Juoksin autolle ja lähdin kauppaan. Lappasin korin täyteen erilaisia raskaustestejä ja menin kassalle. Tuurillani kassalla seisoskeli joku nuori poika, ilmeisesti harjoittelija.. Hän ei osannut käyttää kassakonetta kunnolla joten annoin hänelle viikymppiä ja käskin pitämään loput, otin testit ja juoksin autolle ja ajoin kotiin..

Juoksin vessaan tietäen mitä pitäisi tehdä. Mutta tietämättä mitä sanoa jos se olisikin mahdollista että olisin.. Mitä sanoa Niallille, vanhemmillemme jotka eivät edelleenkään tiedä kihlauksestamme. Vähän aikaa vielä niin saisin katsoa tikut... Kuulin oven käyvän ja yllätykseni kuulin ihanan kihlattuni äänen, sekä muiden poikien, he olivat tulleet aikaisemmin kotiin.. 

Niall: Heippa kotona ollaan!

Marielle: Ai te tulittekin jo, sain juuri ruuan tehtyä ja siivottua

Harry: nami! tässä alkoikin olla jo nälkä

Liam: Wau, teet kyllä siistiä jälkeä Marielle!

Marielle: kiitos, sehän on työtäni!

Niall: missä Sanni on?

Marielle: neiti, juoksi juuri vartti sitten yläkertaan kovalla kiirellää

Louis: onkohan hänellä kaikki hyvin?

Niall: käyn katsomassa..

Kuulin sen keskustelun ja menin paniikkiin. Kello piti pienen kilauksen ja vilkaisin tikkuja.. Kun näin tuloksen heitin kaikki tikut ja pahvikopat roskiin. Avasin oven ja menin alakertaan ennen kuin Niall ehti tulla yläkertaan. 

minä: Heii! mitäs te nyt jo tulitte?

Niall: moikka söpöläinen, olin juuri tulossa katsomaan missä olet!

Liam: Me aloitimme aikaisemmin vapaat, koska joku ei malttanut odottaa muutamaa päivää

Minä: selvähän se, harmi ettei muut tytöt ole täällä nyt

Zayn: Niin perriehän lensi tänään Japaniin?

minä: niin ja Kristal ja Danielle ovat tanssi jutuissa ja Eleanorilla alkoi työt

Louis: aah.. mä haluan syömään, koneessa oli pahaa ruokaa!!

Niall: aletaan syömään!!

minä: menkä te vain, mulla ei oikein oo nälkä..

Harry: kyllähän sun täytyy syödä tule nyt vain, mekin ollaan kotona!?!

Annoin periksi. Otin hiukan lautaselle, ja yritin syödä ja sain kuitenkin lautasen tyhjäksi, istuimme hetken aikaa ja sitten sainkin juosta vessaan.. Jättäen pojat hämmästyneinä pöydän ääreen. Pian palasin takaisin ja pojat kaikki kääntyivät katsomaan minua kysyvästi. Niall näytti tosi huolestuneelta. Mietin hetken  mitä sanoisin.

Niall: kaikki hyvin??

minä: nooo..... on ja ei...miten sen nyt ottaaa...

Harry: no mikä sitten on??

minä: no kerronko lyhyen vai pitkän version?

Liam: meillä on aikaa

minä: okei, valmistautukaa pitkään versioon..

Louis: antaa tulla vaan!!

minä: no istuttiin tossa muutama päivä sitten tyttöjen kanssa olohuoneessa ja yritettiin keksiä jotakin tekemistä, no mä ja Perrie saatiin idea, että haettais raskaustestejä ja tehtäis niitä ihan vain läpällä. No kaikilla muilla näytti negatiivista ja mulla positiivista, mutta ei mulla oo ollu mitään raskauden oireita tai mitään.. no asia unohdettiin ja jatkoimme muilla puuhilla..No muutama tunti sitten päädyin oksentamaan ja mietin mistä se johtuisi ja aloin miettimään asiaa ja katsoin kalenteriani ja huomasin että kuukautiset ovat 3 päivää myöhässä ja no kävin kaupassa ostamassa erilaisia testejä ja....

Niall: ja mitä?!?!

minä: ne kaikki oli positiivisii

Liam: te siis mitä ja teitte täh!?

minä: niin että näyttäisi siltä että mä tuun syömään tosi paljon ja alan levityy ja maha kasvaa ja 9 kk päästä oon toivottavasti sairaalassa työntämässä jotain pikkusta ulos.

Zayn: kui leveeks?

Harry: Zayn tosissas kysyny sitä?!

Niall: eli..siis..musta..

minä: Yep, susta tulee isä

Louis: Niall senkin sonni

muutama päivä meni nopeasti, tytöt saivat tiedon asiasta. Nyt minä ja Niall olimme lentämässä Irlantiin. Mitäköhän tästäkin tulisi. Lento meni nopeasti. Ajoimme pihaan, olimme kaikki sopineet että vanhempani tulisivat Horaneille. Kaikki istuivat siellä jo kun menimme sisälle käsi kädessä, vilkaisimme toisiamme ja nauroimme. Minulle oli tullut jo tunteet pinnalle, eli mielialat vaihtuivat nopeaan. Molempien vanhemmat juoksivat halaamaan meitä. Sitten he näkivät sormukseni ja onnittelivat. Kertoivat että sitä oli odottettu jo kauan. Kun pamautimme vauva uutisen äitimme alkoivat itkemään ja isämme kättelivät toisiaan.. Parasta mitä ikinä voisi toivoa! Tiesin että pojat palaavat kiertueelle, mutta mulla on tytöt ja molemmat äitit ja kiertue loppuu ennen kuin se syntyy, mitä muuta voisi toivoa. Olin onnellinen ja rakastamani miehen kanssa.

-the end-

okei, loppu tylsästi sori, mut täs tätä tulee :)

sori!! :D

Sori, nyt kestää vähän aikaa enne ko kirjotan seuraavaks.. ku mulla on nyt 5 pv 5-6 koetta!! :o ja mun on pakko päästä läpi niistä ni mun täytyy lukee niihin.. :D mut yritän viikonloppuna kirjotella!! :D Ei kai mul muutaku lukemaan vaaan :D

forever and always yours - 2

Istahdin Niallin sängylle ja katselin valokuva albumia jossa oli kaikki kuvat mitä minusta ja Niallista oltiin ikinä otettu. Ovi kävi ja Louisin silmät suurenivat.. Hän kääntyi katsomaan minua.. Alhaalta alkoi kuulua ääntä.. liian tuttua ääntä..

Niall: Louis hei, mitä sä siin seisot?

Louis: ööm.. eiku mä vaan kuulin ääniä mut ei mitään..

Niall: okei.. no mut mä tulin vaan hakee sielt yhtä juttuu..

Louis: Etkä tulle..

Niall:  tulinpas..

Louis: En usko..

Niall: Louis mikä sulla on?!

Louis: ei mikään..

Niall: Louis, päästä mut mun omaan huoneeseen..

Louis oli aikaisemmin vetänyt oven kiinni. En ollut mennyt minnekkään, kun yhtäkkiä ovi pamahti auki ja molemmat pojista katsoivat minua.. Niallin silmät alkoivat vetistyä, Louis katsoi minua ja Niallia vuorotellen.. minä en tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä, joten seisoin vain.. Kaikki olivat ihan hiljaa.. Louis lähti pois.. hetken päästä muut pojat tulivat Niallin taakse ja meinasivat kysyä jotakin, mutta Niall paiskasi oven kiinni. Hän ei irrottanut katsettaan minusta. 

minä: K-kaikki hyvin?

Niall: Oletko oikeasti täällä vai näänkö unta?

minä: ööm.. riippuu ketä tarkoitat?

Niall: Sanni, oletko se oikeasti sinä?

minä: hmm.. kyllä se minä olen..

Niall syöksyi halaamaan minua, hän nosti minut ilmaan ja kiepautti ympäri. Kun hän viimein laski minut maahan hän katsoi minua tarkkaan ja alkoi hymyillä.. Hän halasi minua vielä kerran. 

Niall: mitä sä täällä teet? tai siis kuulin että muutit tänne Lontooseen, mutta miten tulit tänne?

minä: pitkä tarina..

Niall: mulla on nyt aikaa 

minä: okei, no haluat ehkäpä istua alas

Niall: totta turiset.. mutta niin?

minä: niin, muutin tänne ja lähdin kiertelemään ja päädyin shoppailemaan ja törmäsin Louisiin ja hän tunnisti minut ja selitti että on nähnyt minut sinun seinälläsi ja kaikkialla ja en uskonut, ajattelin että olit unohtanut minut.. ja Louis toi minut tänne ja niin sitten sinä tulit ja niin.. 

Niall: wau.. Kiitos Louis!! Et uskokkaan miten paljon minulla on ollut ikävä, ja kuinka syytän itseäni kun en ole pitänyt yhteyttä

minä: älä syytä itseäsi siitä, tiedän että olet kiireinen, kaikki tietävät sen kotipuolessa

Niall: mutta silti, 2 vuotta, se on pitkä aika olla pitämättä yhteyttä johon kuhun sellaiseen jota rakastaa ja on aina rakastanu, joku semnen kenen kanssa on viettäny koko lapsuutensa ja jotakin niin tärkeetä ketä on rakastanu ja rakastaa vieläkin ja sitten..

minä: mitä?!

Niall: ei mitäään...

minä: sä sanoit!!

Niall: mitä?!

minä: sä sanoit et sä rakastat... mua?

Niall: öö en, ehkä, miten niin?

minä: mäki rakastan sua, siiitä saakka ku sä lähdit

Niall: oikeesti?!

minä: oikeesti

Hetken huumaan  huomasin jo että Niall tuli lähemmäs, panikoin hetken mutta sitten menin mukaan ja huulemme koskivat toisiaan ennekuin edes huomasin. Se tuntui niin maagiselta, oikealta. Se oli ihanin suudelma minkä olin ikinä saanut.

Niall: sori..

minä: älä pyydä, se oli ihanaa..

Niall: ai.. mä ajattelin et sä haluisit olla vaan kavereita..

minä: mä haluankin, mut olisin mielelläni jotain enemmänkin tai niinko haluisin että sä olisit mulle jotain enemmän kun pelkkä ystävä

Niall: Sä siis suostuisit mun tyttöystäväks?

minä: Kyllä

Niall: selvä se.. niin pojat varmaan haluu tavata sut

minä: kiva, öömm.. mitä me sanotaan?

Niall: ajattelin sanoa suoraan, että meollaan nyt yhessä

minä: okei.. 

Niall nappasi kädestäni kiinni ja nousimme sängyltä. Hän avasi oven ja kurkkasi käytävään. Kävelimme rappuset alas, se oli vähän sokkeloinen, mutta seurasin vain Niallia. Pian huomasin 4 pojan silmät katsovan minua.. En tiennyt mitä olisin sanonut. En tuntenut heitä, koska en ollut fani. En vain pystynyt kuuntelemaan Niallin ääntä, koska minulle olisi tullut niin kova ikävä häntä. Niall katsoi minua ja minä vain hymyilin.

Niall: Pojat tässä on Sanni, me ollaan niinko nyt yhessä..

Louis: oikeesti!?!? AWWS

minä: Niall, voisitko niinkon... en tunne heitä...

Niall: aivan.. Sanni tässä on Harry, Zayn ja Liam ja Louisin nyt oletkin tavannut

Liam: Hei, sähän oot se Niallin huonetta koristava tyttö!

minä: sepä juuri..

Zayn: hauska tutustua!

minä: kuten myös!

Harry: millai eksyit tänne?

Niall: Louis... 

forever and always yours - 1

Niall ficin aika ja tää on Sannille ;) Hope you like it :D jotenki nyt yhtäkkiä inspaa niin paljon :DDD 


Taas tavallinen päivä. 14 päivää kunnes näkisin hänet uudelleen. Mullingar on niin hiljainen ja tylsä ilman parasta ystävääni. Nimeni on Sanni ja olen 16 vuotias. Paras ystäväni Niall osallistui x-factoriin ja pääs jatkoon. Hän on nyt siis bändinä 4 muun pojan kanssa. 14 päivää niin nään Niallin taas. Menen Mauran, bobbyn ja Grecin kanssa katsomaan live showta. Siitä on niin kauan kun viimeksi näin hänet. 2 kuukautta meni nopeasti ja olin iloinen kun sain nähdä Niallin. Mutta nyt kuitenkin oli menny kauan kun viimeksi näin hänet.Olin kävelemässä kotiin, olin tulossa lenkiltä. Näin oudon auton Horanien pihalla. Olimme naapureita. En jäänyt ihmettelemään vaan menin kotiin, suoraan suihkuun. Ilta alkoi hämärtyä ja menin parveekkelleni yöpaidassani istumaan. istuin kaiteelle ja nojasin seinään.. Join teetä ja ajattelin. Menneet vain tulvivat mieleen. Koskakohan nään hänet uudelleen. Muistaakohan hän minua. Haluaakohan hän tavata minut. Missä hän mahtaa mennä. Ajatukseni kuitenkin keskeytyivät kun näin tutut siniset silmät katsovan minua. Juoksin alakertaan ja ulos ovesta.. Syöksyin halaamaan tuota ihanaa blondia ystävääni.

- 2 vuosi myöhemmin-

Muuttoauto ajoi pihaan. Oman asuntoni pihaan. Muutin Lontooseen. Ajattelin että täällä olisi mukavaa, iso paikka, sekä tätini asuu täällä niin hän on luvannut pitää minusta huolen. Minun oli vain aika lentää pesästä, ja tänne minä lensin. Päätin lähteä tutustumaan uuteen kaupunkiin. Kävelin jonkun matkaa ja saavuin isoon ostoskeskukseen. Kiertelin hetken. Menin yhteen vaatekauppaan missä oli naisten kuin miestenkin vaatteita. Yhtäkkiä kuulin hyvinkin tutun äänen. Menin paniikkiin ja yritin piiloutua. Onnistuin, ainakin luulin niin. Istuin hiukan aikaa pukukopissa. Puhelimeni alkoi soimaan. Äiti. Vastasin, en kylläkään halunnut puhua kauaa... Hän sanoi että Maura kävi aiemmin kahvilla ja kertoi että Niall oli kysellyt minua.. Maura oli kertonut hänelle että olen Lontoossa. Niinpä tietenkin.. Lopetin puhelun ja kurkkasin sovituskopin alakulmasta. En nähnyt ketään, joten avasin oven ja lähdin varoivaisesti pois kaupasta, mutta kuitenkin siinä sitten epäonnistuin ja törmäsin johonkin ruskea hiuksiseen poikaan..

poika: anteeksi, mä en kattonu mihin menin..
minä: ei se mitään, mun pitää mennä..
poika: hei oota, sä näytät jotenki tutulta, mä oon Louis, kuka sä oot?
minä: Sanni, mun pitää nyt oikeesti mennä..
Louis: hei, oota.. Sanni, Sanni.. Ai sä oot se... Nyt mä tiiän.. Sä oot se tyttö Niallin puhelimesta ja valokuva kehyksistä ja kaikista.. Voi pojat, ku Niall kuulee et mä näin sut..
minä: voi kun kiva.. siis mitä sä sanoit?
Louis: niin että voi pojat, kun Niall kuulee tästä....
minä: ei kun sitä ennen?
Louis: niin että Niallilla on joka paikassa sun kuvia..
minä: oikeesti, ootko ihan varma?
Louis: olen, mä voin vaikka näyttää sulle, tuu mun mukaan..
minä: mä en oikein tiiä..
Louis: tule, ei kukaan oo siellä, luota muhun..
minä: okei, nopeesti sitten..

Louis tarttui kädestäni ja lähdimme juoksemaan, koska fanit tunnistivat hänet.. Juoksimme ulos ja suoraan autolle. Louis huokaisi ja käynnisti auton. Hän ajoi pitkän matkan. Oli ihan hiljaista..

minä: oletko varma ettei siellä ole ketään?
Louis: olen olen, älä huoli... miksi pelkäät?
minä: Tiedätkö sen kun et ole nähnyt henkilöä 2 vuoteen, ja yhtäkkiä tulee mahdollisuus, mutta tuntuu ettei ole valmis näkemään, vaikka onkin tuntenut koko ikänsä..
Louis: en, mutta sä taidat?
minä: Liiankin hyvin.. Tai siis ei sen pitäisi olla näin vaikeaa mutta..
Louis: OMG, sä pidät Niallista..
minä: MITÄ, no en!
Louis: Älä huoli emmä kerro sille, mut älä väitä ettet tykkää siitä!!
minä: no ehkä vähän, tai no mutta niin...

Louis ajoi johonkin pihaan. Hän astui ulos autosta, niin minäkin. Katsoin sitä isoa valkoista taloa, se oli upea, iso, mahtava. Kävelimme sisälle, se näytti jo aivan toiselta maailmalta. Iso, sekainen, huomasi että tässä talossa asui poikia.. Louis käveli rappuset ylös, seurasin häntä. Hän jäi vihreän oven eteen seisomaan, se oli iso käytävä, siinä oli 6 eri väristä ovea, oletin että tämä vihreä ovi oli Niallin huoneeseen.. Louis avasi oven ja katsoin sinne, tuntui niin pahalta mennä Niallin huoneeseen ilman hänen lupaansa, mutta kieltämättä olin hieman kiinnostunut.. Katsoin ympärilleni, muutama taulu Niallista ja minusta ja muutama pelkästään minusta.. voi niitä aikoja..

Starting over - 3 Last part

Makasin sängylläni ja mietin koko ajan sitä mitä aikaisemmin tapahtui, se oli jotakin hyvin erikoista. Kuulin vain äitini huudon alhaalta.. Menin sinne ja hän piteli kädessään lehteä. Vilkaisin etusivun kuvaa.

äiti: Mitä se Gar-
minä: äiti se on Harry, ja kyllä me suutelimme eilen ja se tuntui uskomattomalta, enkä muuttaisi mitään..
äiti: Harry Garry kuka liekään, mutta olet ollut täällä tasan 1 päivän ja te tunsitte toisenne tunnin ja sitten hän tulee ja suutelee sinua!
minä: ei se haittaa..

Kinastelin äitini kanssa asiasta jonkun aikaa.. Luovutin ja lähdin omaan huoneeseeni. Olisi edes onnellinen että tutustuin heti johonkuhun enkä masentunut siitä että ystäväni ovat niin kaukana. Katsoin mitä laittaisin päälleni. En laittanut minun ja Harryn treffeille mitään erikoista päälle. Siniset farkut, mustan tuubitopin ja harmaan bleiserin. Hiukset harjasin ja jätin auki, tein niihin hiukan laineita. Tein kevyen meikin, vain hieman ripsaria, kajaalia ja luomiväriä, ja puuteria. Laitoin mustat vansit jalkaan ja lähdin pihalle, kun Harry lähetti tekstarin.


Harry: wow, sä oot tosi kaunis
minä: kiitos, et säkää pahalta näytä
Harry: kiitos, mut sä viet voiton kyl mennen tullen
minä: hah, mut mitäs oot suunnitellu?
Harry: yllätys

Ajoimme jonkun aikaa, kunnes saavuimme jonnekkin rannalle, siellä oli viltti ja sen päällä kori. Mitä Harry oikein oli järjestänyt. Hän on kyllä maailman suloisin poika ikinä! Istahdimme viltille ja juttelimme niitä näitä. Kunnes hän katsoimme taas toisiamme silmiin. Hänen ihanat vihreät silmä kiilsivät. Hetken päästä  suutelimme ja kipinät lentelivät taas.

Harry: Janita, tämä tulee nopeasti, mutta haluisitko sä olla mun ihana tyttöystävä?
minä: hmm.. kyllähän mä haluisin olla sun ihana tyttöystäväs
Harry: hyvä, mennään tapaa poikia, haluun esitellä niille mun upeen tyttöystävän
minä: okei, mennään vaan
Harry: jännittääkö?
minä: ei ollenkaan, siis mä oon tottunu näkemään mun idoleja.. jännittää niin pirusti!
Harry: kyllä se siitä, mä oon varma että ne rakastaa sua

-2 viikkoa myöhemmin-

Sain äitinkin tutustumaan Harryyn ja muihinkin poikiin. Hän vihdoin hyväksyi minut ja Harry ja kaikki on hyvin. Pojilla oli aika kiire kiertueen suunnittelemisessa, mutta kyllä sitä aikaa minullekkin riitti. Harry oli yllätyksiä täynnä. Olin puhunut Suomen kavereideni kanssa ja he sanoivat nähneensä minut lehdessä Harryn ja poikien kanssa. Miko kuulemma oli ollut kateellinen, muttei minua kiinnosta mitä se idiootti tekee tai ajattelee, olen onnellinen Harryn kanssa ja saa nähdä mihin tämä johtaa, toivottavasti johonkin hyvin ihanaan.

Starting over - 2

Kuuntelin musiikkia ja laittelin viimeisiä tavaroita paikoilleen. Huoneeni seinät olivat maalattu keltaisella, yksi seinä oli peitelty lempibändien julisteilla. Kuulin ovikellon soivan, mutten kiinnittänyt huomiota siihen. Menin kuitenkin alakertaan, kun äitini huusi minua..

Minä: äiti mitä?!? 

äiti: tule katsomaan!

kävelin eteiseen.

äiti: Tässä on naapurimme Anne, Gemma ja Harry. Ja Tässä on tyttäreni Janita

minä: tosissas! 

Harry: Ahaa, tunnistit.. Fani?

äiti: älä edes kysy

minä: anteeksi

Anne: ei se mitään

Gemma: oot tosi nätti, kui vanha oot?
minä:  16 mutta ihan pian 17
Harry: wau. oot tosi nätti
 minä: kiitos

Punastuin kun kuulin mitä Harry sanoi. Yritin peitellä sitä, mutta taisin epäonnistua ja pahasti. Äiti jutteli jotain Annen kanssa, Gemma oli heidän kanssaan ja Harry seurasi minua huoneeseeni. En edes aluksi tajunnut kun saavuimme huoneeseeni että seinällä oli paljon heidän julisteitaan. Pari taulua minusta ja ystävistäni. Ja siellä ystävieni seassa oli yksi Mikonki kuva.

Harry: hieno huone..
minä: ööm.. kiitos
Harry: kuka tuo poika on?
minä: poikaystäväni, tai siis entinen poikaystäväni.. en edes tiedä miksi hän on siinä taulussa vielä..
Harry: ai.. okei
minä: niin siis pitkä juttu, mutta nyt uusi elämä täällä..
Harry: okei, elikkä vaikka minäkin voisin pyytää sinua ulos?
minä: ehkä
Harry: Lähtisitkö?
minä: ehkä, ehkä en
Harry: c'mon tiiän et se on sun unelmas, voisin näyttää paikkoi ja viedä sut tapaa muut pojat..
minä: okei, tai siis ei sillee, musta olis ihan kiva muutenki lähtee sun kanssas ulos, mut toi oli vaan jotain vastustamatonta..
Harry: haha, okei, uskon sua.. Huomenna, sopiiko?
minä: sopii

Harry lähti kotiin, Gemman ja Annen kanssa. En sanonut äitille mitään. Tietenki onhan se nopeaa suostua treffeille Harryn kanssa, koska eilen vasta erosin. Mutta uusi maa ja uudet kujeet, vai miten se nyt menee.. Ja se on Harry Styles ja tapaan muutkin pojat. olisin minä muutenkin suostunut. Hän tuntui niin erilaiselta, kun mitä ruudun takaa. Menin koneelleni ja kirjoittelin muutaman kaverini kanssa, en kertonut heille vielä Harrystä mitään. En tiedä olenko itsekkään vielä niin varma tapahtuiko se oikeasti vai näinkö jotain harhoja. Minulla oli ikävä kavereitani tosi paljon, mutta nyt ehkä olen onnellisempi, tai kun en tiedä, minusta ja Harrystä voi oikeasti tulla jotain. Puhelimeni piippasi. Otin sen pöydältäni ja katsoin näyttöä. 'Harryyy sexy beastt' Siis mistä toi nimi tuli.. naurahdin ja avasin viestin.."Hei tallensin numeroni, ja otin sun numeros.. mut juu, mietin jos vaikka haluisit lähtee kävelee tai jotain? xx Harry"  Mietin hetken mitä pitäisi vastata, olisi kiva päästä vähän katsomaan tätä lähiötä ja tietenkin tapaamaan Harryä. Päätin vastata "haha jotenkin arvasin.. :P ja voisin vaikka lähteäkkin, syön vain ensiksi jotain, mutta puolen tunnin päästä tossa tiellä? xx" Siinä samassa äitini huusi syömään. Sammutin koneen ja otin puhelimeni ja menin alas. Puhelimeni piippasi uudelleen "sopii, nähdään silloin ;) xx Harry"  Hymyilin viestille ja laitoin puhelimeni taskuun. Otin makaroonilaatikkoa hieman lautaselle ja salaattia. Laitoin hiukan ketsuppia makaroonilaatikon päälle ja kaadoin maitoa lasiin. Isäni ei ollut vielä tullut töistä. Tulee kai joskus myöhään, joten söin vain äitini kanssa.

äiti: no mitä mieltä olet?
minä: mistä?
äiti: talosta, naapureista, muutosta?
minä: Talo on tosi mukava, naapuritkin ovat ja muutto oli uusi alku, ei se haittaa, kyllä minä tänne totun, tämä tekee hyvää muutenkin..
äiti: onko sinulla ikävä Mikoa ja kavereitasi?
minä: kavereita on, erosimme Mikon kanssa pahoissa riidoissa joten ei. Eikä hän ollut edes se oikea.. Olin ajatellut jättää hänet joka tapauksessa aika pian..
äiti: aijaa, voi harmi.. no muttahyvä että ajattelet muutosta noin. Olen varma että sopeudut tänne.. Kuinka vanha tämä Garry on?
minä: tarkoitatko Harryä?
äiti: niin juuri häntä!!
minä: täytti juuri 19
äiti: okei, ole varovainen hänen kanssaan..
minä: olen olen, ja sitä paitsi Miko oli 18..
äiti: no joo, emmä sillä vaan sitä että se on julkkis
minä: joojoo.. kiitos ruuasta oli hyvää, mä meen vähän kävelemään..
äiti: okei, älä eksy ja tule 9 takaisin..
minä: okei, moikka..

Garry... Haahaha, mistä se senki repäsi.. Laitoin tennarit jalkaan ja otin takin, olihan jo vähän vilpoista. Kävelin tielle ja Harrykin tuli samaa aikaa siihen. Lähdimme kävelemään johonkin suuntaan..

Harry: no mitäs pidät?
minä: mistä?
Harry: Holmes Chapelista?
minä: no mitä nyt olen nähnyt, ihan kiva paikka. Rauhallinen, juuri sopiva minulle, tai siis että löytyy menoa ja meininkiä mutta silti sellainen hiljainen ja sellainen, tiedäthän..
Harry: haha, joo ymmärrän mistä puhut.. Tule, haluan näyttää sinulle yhden paikan
minä: minkä paikan?
Harry: näet sitten, se ei ole kaukana...
minä: okei..

Harry tarttui kädestäni ja veti jonnekkin metsään.. kiipesimme kallioille ja kävelimme hiukan, sitten hän pysäytti minut.. ja osoitti eteeni. Katsoin sinne, se oli peini aukio, puut hävisivät taaksemme, siellä oli pieni puro, ja se oli niin korkea paikka että sieltä näki kaupunkiin. Istuimme Harryn kanssa siihe kallioille ja katsoimme sitä aukiota, missä kulki kaikkia ihmisiä..Hetken päästä tunsin jonkun käden ympärilläni ja katsoin Harrya ja hän katsoi minua.. Hetken päästä huomasin että hän alkoi tuli lähemmäs ja lähemmäs.. Pian huulemme kohtasivat ja hymy nousi pakostakin. Kipinöitä lenteli sinne sun tänne, se tuntui niin täydelliseltä.. Kun erkanimme hän katsoi minua uudelleen ja hymyili. 

Starting over - 1

Nyt alotan sitte seuraavaa ja se oli kans Harry-Fic mut nyt iha tavallinen.. :) Ja sitte tulee sen jälkeen 2 Niall-ficii :D Mutta pidemmittä puheitta itse tarinaan ;) ja niin tää fic on Janitalle! :D Hope you like it :)  ja niin oon nyt kipee, et huomenna saattaa tulla monta osaa, et pitäkää silmänne auki ;)





Istuin penkillä kuulokkeet korvassa. Kuuntelin lempibändiäni. One Directionia. Odotin poikaystävääni Mikoa. Olemme seurustelleet  vuoden jo. Se on pitkä aika. Sain kuitenkin tietää yhden jutun ja en tiedä mitä tekisin. Mutta jotain on pakko kuitenki tehdä. Miko istahti vierelleni ja katsoi minua.. Suutelimme nopeasti. Otin kuulokkeet pois. Aivan olen siis 16 vuotias ja asun Suomessa. Tai no ainakin vielä..

Miko: mitä asiaa sulla oli? mulla on treenit tänään!
minä: mä tiiän, mun vaan on nyt pakko tehä tää...
Miko: tehä mikä?
minä: mä rakastan sua, mut mä en voi jatkaa tätä suhdetta enään..
Miko: mitä?!? mikset?!
minä: muutan Britteihin ja
Miko: ja ajattelit että näet sen tyhmän homobändin siellä ja rakastut siihen bimboon vai?!?! Avaa Janita silmäs, niin ei tuu tapahtumaan!!
minä: Niin sun mielestäs.. ihan hyvä et tein näin.. Hyvästi idiootti..

Lähdin juosten kotiin, itkin. Hän sanoi ilkeästi, mutta tuntuuhan se aikaa kaukaa haetulta..  Mutta se on unelmani, enkä luovu siitä. He ovat idolejani ja he ovat minulle tärkeitä. Pääsin kotiin. Pahvilaatikoita joka paikassa. Juoksin huoneeseeni ja kaivoin läppärini ja menin sängylleni. Avasin sen ja laitoin Rock meen soimaa One Directionilta. Menin facebookkiin ja twitteriin.  Ei oikein mitään uutta. Päivitin parisuhdetilakseni sinkku. Suljin koneen ja jatkoin pakkaamista. Stereoista tuli yhä one directionia. Äitini tuli ovelleni. Hän auttoi minua pakkaamaan, lähtisimme jo huomenna. Tavaroita haettaisiin jo tänään. Onneksi ei ollut mitään kauheasti enään pakkaamatta.

Kello oli 5 ja muutto miehet tulivat hakemaan laatikoita ja tavaroita. Ja me menisimme hotelliin yöksi. Isäni lentää tänään jo tavaroiden kanssa sinne. En tiedä mihin aiomme muuttaa, sitä ei kerrottu minulle. Jätin hyvästit talolle. Olin sanonut aiemmin jo hyvästit kaikille kavereille. Mikolle en edes halua puhua enään.. ikinä! Lähdimme kohti hotellia. Kävimme ensiksi syömässä jotain. Kun menimme hotellille, olin ihan kamalan väsynyt joten menin suoraan nukkumaan. Lento lähtisi aamulla 9 aikaan ja kentällä pitäisi olla pari tuntia aikaisemmin..

Lento meni hyvin. Vähän uuvuttava, mutta enköhän selviä. Se oli tosi nopea. Äitini ei vieläkään kertonut minulle sitä paikkaa, missä nyt asumme...

minä: kerro nyt?!!
äiti: hyvä on, muttet sitten ala kiljua!
minä: minä lupaan!
äiti: Holmes Chapel
minä: MITÄ!!
äiti: Janita!
minä: anteeks..

En voi uskoa, muutan tai no muutin Holmes Chapeliin.. Harry Styles on täältä.. Hän on kävellyt niillä kaduilla. Olisikohan mahdollista tavata hänet, eihän se kuitenkaan ole niinkään suuri paikka. Vähäks olis siistii.. Pysähdyimme vaalean sinisen ison talon eteen. Sen vieressä oli vaalea iso talo.. Kukakohan siellä asuu?! no jaa, welcome home Janita.. Kiertelin talon, tavaramme olivat suurinpiirtein sikin sokin.. Menin heti huoneeseeni mikä oli valtava.. Aloin purkamaan tavaroita ja laittamaan niitä paikoilleen.

it's dark without you - 4 last part

Sain koulussa paljon katseita. Kaverini eivät puhuneet minulle. En tiedä mikä heillä on, Harry katsoi minua ja hymyili. Sydney näki ja alkoi huutaa Harrylle. Harry ei välittänyt, hän vain käveli pois. 

Menin kahvilaan, vaihdoin työsasun ja hengitin syvään. Yksi paha päivä vain. Andrew oli vuorossa myös. Menin tiskille ottamaan tilauksia. Näin että Harry istui yksin nurkkapöydässä. Yritin olla huomaamatta häntä. Nelli, Amanda ja Susa tulivat tiskille. Susa seurustelee Andrew kanssa. Hän kiehnäsi hänessä koko ajan.. 

minä: Hei

Amanda: mm

minä: miksette puhu mulle?

Nelli: kyl sun pitäis tietää

minä: mut mä en tiiä!

Susa: mennään.. ainiin sun poikaystäväs on tuolla!

minä: mulla ei oo poikaystävää!!

Nelli; vähän siltä se näytti siel penkillä

Amanda: Mira, me ei voida olla sun kanssa kavereita, jos sä oot Harryn kans 

minä: mitä?!? Jos sydän rakastaa jotain, ni sil ei voi mitään. Susa sun pitäis tietää se!

He kävelivät ulos kahvilasta ja aloin itkemään. Juoksin takaovesta kujalle. Nojasin seinään ja itkin. Menin hiljalleen maahan istumaan. Pian tunsin jonkun vahvat kädet ympärilläni. Nostin katseeni maasta ja näin Harryn.. Hän pyyhki kyyneleeni pois poskilta. Hän tuli lähemmäs ja yritti suudella, mutta nousin ylös ja menin sisälle. En pysty tähän. Vaikka kuinka rakastaisin häntä, kaverini on tärkeitä minulle. 

Viikot kuluivat nopeasti. Harry ymmärsi minua ja sanoi että hän odottaisi. Sydney oli iloinen siitä. Sydämeni särkyi aina vain enemmän. Olin poissa tästä maailmasta..

Susa: mä en kestä.. 

Amanda: Mira, Anteeks!

Nelli: mitä me ollaan tehty sulle?! 

minä: mitä?!?

Susa: sun sydän on särkyny vaan koska me ei hyväksytty Harryy.. vai mitä?!

minä: mm.. en voi syyttää teitä.. 

Susa: mä hyväksyn teiät!! 

Nelli: mäki! Anna Mira anteeks!

Amanda: Sä oikeesti rakastat Harryy ja meiän pitää hyväksyy se. Me ei jätetä sua enään! Mee ja kerro sille.. 

Mietin hetken. Tiesin, että Harry tulisi kahvilalle tänään. Hän tuli sinne joka päivä. Vaikken puhunutkaan hänelle mitään, hän istui siellä aina. Tytöt kertoivat kuinka Andrew oli kertonut kuinka usein itkin töissä. Kuinka huonosti minulla meni kotona. Ja kuinka Harry oli siellä, Kuinka hän lohdutti minua.. Kuinka sydämeni särkyi kun he jättivät minut, ihan yksin..

Pari viikkoa kului nopeasti. Aloimme seurustella Harryn kanssa. Sain monia katseita. hiljaisesta ja kiltistä tytöstä tuli koulun pelätyimmän pojan tyttöystävä. Mutta se osoitti ettei Harry oikeasti ollut niin paha kuin kaikki kuvittelivat.. 

It's dark without you - 3

Koulupäivä kului nopeasti. En mene tänään töihin. Äiti on yövuorossa ja minä joudun olemaan muiden sisarusteni kanssa. Tekemään Miron kanssa läksyjä, hän on ekalla ja ei oikein osaa vielä. Hän on niin suloinen. 

Istuin bussissa. Vielä muutama kilometri siihen pysäkille mihin jäisin. Pysähdyimme yhdelle pysäkille ja minut vedettiin pois bussista. En nähnyt ketä sen teki. Mutta kun bussi lähti ja katsoin ketä oli vetänyt minut mukanaan. Näin Harryn. 

minä: miksi teit noin?

Harry: halusin jatkaa siitä mihin eilen jäimme 

minä: emme jäänet mihinkään.. 

Harry: vai niin.. Kuules Mira

minä: kävit eilen kyttäämässä talollanikin!!

Harry: niin.. tota.. niin..

minä: mikä sua vaivaa?!? ensiks alat kiusata kaikkia ja olemaan niin cool, sitte alat käymään siellä missä mä oon töissä! teet jotain kujalla kun vien roskat, sitte käyt kytiksellä mun talon edessä ja nyt vedät mut bussista ulos ja oon parin kilsan päästä kotoo!! 

Harry: sä se et tajua?!

minä: mitä etkö sä tajua kuinka paljon ihmiset ja mä pelätään sua!! mikset sä voi jättää mua rauhaan??

Harry: Mira ko m-mä tykkään susta!!

minä: s-sä mitä?? sulla on sydney!

Harry: se on vaa joku ärsyttävä bimbo joka roikkuu mussa!! 

Minä: miks just minä?!

Harry: en tiiä, sä vaan vedät mua puolee..

Hän tuli lähemmsä, en ehtiny väistää kun jo tunsin kuinka hän suuteli minua. Kun itrottauduimme lähdin juoksemaan kotiin. kyyneleet tekivät tuloaan. Juoksin sisälle ja heitin kengät paikoilleen. Menin huoneeseeni.

 Se suudelma, se tuntui niin oikealta. Mutta kuitenkin se oli niin väärin. Emme ole Harryn kanssa yhtään samanlaisia. Hän on ilkeä ja huonoa seuraa.. Mutta toisaaltaan nyt en saa häntä mielestäni.. En voi tykätä hänestä. Hän ei ole hyväksi.  Ketä minä huijaan, kaipaan häntä päiviin. En tiedä pystyisinkö olemaan päivääkään näkemättä häntä. Hän on kui huume, siihen jää koukkuun.. 

Menin alas ja tein ruokaa. Jauhelihaa, makaroonia ja salaattia. Söimme kaikki yhdessä pöydän ääressä, tai no kaikki paitsi äiti. Kysyin jokaisen päivästä ja kerroin joitakin omastani. Autoin Miroa läksyissä ja lähdin lenkille. Näin tutun kiharapään penkillä istumassa. Juoksin hänen luokseen. Hän katsoi minua. Suutelin häntä ja hän veti minut syliinsä. Se tuntui niin oikealta, vaikka pelkäsinkin häntä! Vai pelkäsinkö?

It's dark without you - 2

Olin taas töissä. Andrew lähti juuri kotiin. Jasminen pitäisi tulla pian iltavuoroon. Siivosin pöytiä ja huomasin että Harry ja kumppanit tulivat taas sinne. Miksi he nyt yhtäkkiä alkoivat käymään täällä.. Harry vilkaisi minua ja virnisti.. Mitähän meinaa.. 

-15 minuutin kuluttua- 

Vein heille heidän tilauksensa ja Jasminekin tuli. Menin laittamaan sämpylöitä uuniin ja Jasmine oli tiskillä. Kävin viemässä roskat takaovesta. Säikähdin kun näin hänet. Harry. 

Harry: voisit moikata

minä: miksi?

Harry: kohteliaisuus

minä: ja sinä puhut minulle niistä.. itse kiusaat ja haukut kaikkia.. luulet olevasi joku kuningas..

Harry: Et tiedä mitään minusta.

minä: et sinäkään minusta..

Harry tuli lähemmäs. Meinin taaksepäin. Törmäsin johonkin. Seinään.. Harry oli vain muutaman sentin päässä. Hän oli pelottavan näköinen. Mitä hän tekisi? Löisi?! Mitä minä olen muka hänelle tehnyt.. En mitään..! Mutta onneksi Jasmine tuli katsomaan mihin jäin. Harry juoksi pois. Kuulin vain kun Sydney huusi hänelle jostain..

Menin sisälle ja otin sämpylät pois. Tein niihin täytteet ja vein pöytiin. Tiskasin tiskit ja sitten juttelimme hiukan..

Jasmine: Mitä tuolla takana oikein tapahtui?

minä: en itsekkään tiedä.. 

Jasmine: Harry on hullu!

minä: hän on pelottava.. 

Keskustelumme keskeytyi kun yhtäkkiä tuli kauhea asiakashyökkäys.. Katsoimme vain Jasminen kanssa toisiamme ja hän alkoi ottamaan tilauksia kun minä tein niitä sen mukaan..  

Kävelin kotiin, tein kaikki samat rutiinit kuin aina ennekin. Tein läksyt ja menin syömään. Ihmettelin kun äiti oli niin ihmeen hyvällä päällä, mutten kysynyt mitään. Menin huoneeseeni ja suihkuun. Kun tulin suihkusta huomasin, että joku katsoi sinne kadulta. Kumarruin ikkunan eteen ja tunnistin hänet. Se oli Harry. Laitoin verhot kiinni ja laitoin yövaatteet. Katsoin vielä viimeiset matikan läksyt mitä en ollut osannut.. Hetken päästä olin nukahtanut.

-Aamulla-

 Heräsin ja menin pesemään hampaani. Laitoin vaaleat farkut, mustan pitkähihaisen. Laitoin huivin, joka sopi hyvin housujen kanssa. Pujotin housuihini ruskean vyön. Laitoin hiukset hienosti ja meni syömään. sitten lähdinkin kouluun. Koulumatkalla Harry ajoi mopollaan ohi ja tööttäsi.. mitä hittoa hänen päässään liikkuu!

it's dark without you - 1

sori kauheesti että kesti, mutta tässä tätä nyt olisi ;) hyvää kannattaa odottaa vai miten se menee ;) okei!! toivotaan et tää on hyvä!! ;) elikkä tää on Dark-Harry story ja tää on Miralle! :) 

Olin töissä pienessä kahvilassa, tulin tänne joka päivä koulun jälkeen. Vanhempani erosivat pari vuotta sitten. Nyt asun äitini luona 5 sisaruksen kanssa. Minä siis olen Mira ja olen 17. Minulla on 2 siskoa ja 3 veljeä. Kaikki ovat nuorempia kuin minä. Olen siksi töissä, kun äitillä ei ole varaa kaikkeen, joten tienaan omat rahani. Minulla on mustat hiukset ja siniset silmät. 

Putsasin pöytiä, kunnes oven kello kilahti. Katsoin ketä sieltä tuli. Harry, Sydney ja heidän porukkansa. Kerronpa heistä. He ovat koulun pahimmat ihmiset, kaikki 'palvovat' heitä, koska pelkäävät. Minä ja kaverini Susa, Amanda ja Nelli kierrämme heidät aina kaukaa.. Niin ja Sydney ja Harry seurustelevat, tai ainakin Sydney on Harryssa koko ajan kiinni.

He istuivat nurkkapöytään. En millään haluaisi puhua heille ja ilmeisesti työparini Andrew huomasi ja meni ottamaan tilauksen heiltä. Menin tiskille ja siivosin sitäkin. Keitin uutta kahvia ja tein pari sämpylää, jotka oli juuri tilattu. Rakastan olla töissä täällä. Täällä on aina niin mukava ilmapiiri. Ihanat työkaverit. Andrew tuli istumaan tiskille..

Andrew: Taidat vihata heitä?

minä: Noita vai? juu kyllä vihaan..

Andrew: keitä he sitten ovat?

minä: koulun pahimmat.. 

Andrew: vai niin.. no aika töykeää porukkaa..

minä: tuota ei edes ollut vaikea uskoa.. 

-muutaman tunnin kuluttua- 

minä: Andrew, minä menen nyt! Huomiseen!

Andrew: Selvä! Nähdään! 

Lähdin kävelemään kotiin. Laitoin kuulokkeet korville. Kahvilasta oli pari kilometriä kotiin, se meni hyvin kävellen. Kotoa kouluun oli 7 km ja kuljin sen bussilla ja menin myös aina bussilla kahvillallekkin. 

Avasin oven ja asetin kenkäni telineeseen. Heitin koululaukkuni rappusille, jotka vievät yläkertaan. Menin olohuoneeseen missä oliva Miro, Matias ja Anna.. He katsoivat jotakin lasten ohjelmaa.. Veera ja Anton olivat varmaan omissa huoneissaan tekemässä läksyjä. Minä menin omaan huoneeseeni ja laitoin musiikkia, sekä otin kirjani esiin ja aloin tekemään läksyjä.

 vähä tämnen nyt, mut seuraavas osas tapahtuu vähän ;) en tiä kirjotanko tänään viel vai vasta huomenna jatkoa tähän ;) mutta malttia ;)