It's dark without you - 3

Koulupäivä kului nopeasti. En mene tänään töihin. Äiti on yövuorossa ja minä joudun olemaan muiden sisarusteni kanssa. Tekemään Miron kanssa läksyjä, hän on ekalla ja ei oikein osaa vielä. Hän on niin suloinen. 

Istuin bussissa. Vielä muutama kilometri siihen pysäkille mihin jäisin. Pysähdyimme yhdelle pysäkille ja minut vedettiin pois bussista. En nähnyt ketä sen teki. Mutta kun bussi lähti ja katsoin ketä oli vetänyt minut mukanaan. Näin Harryn. 

minä: miksi teit noin?

Harry: halusin jatkaa siitä mihin eilen jäimme 

minä: emme jäänet mihinkään.. 

Harry: vai niin.. Kuules Mira

minä: kävit eilen kyttäämässä talollanikin!!

Harry: niin.. tota.. niin..

minä: mikä sua vaivaa?!? ensiks alat kiusata kaikkia ja olemaan niin cool, sitte alat käymään siellä missä mä oon töissä! teet jotain kujalla kun vien roskat, sitte käyt kytiksellä mun talon edessä ja nyt vedät mut bussista ulos ja oon parin kilsan päästä kotoo!! 

Harry: sä se et tajua?!

minä: mitä etkö sä tajua kuinka paljon ihmiset ja mä pelätään sua!! mikset sä voi jättää mua rauhaan??

Harry: Mira ko m-mä tykkään susta!!

minä: s-sä mitä?? sulla on sydney!

Harry: se on vaa joku ärsyttävä bimbo joka roikkuu mussa!! 

Minä: miks just minä?!

Harry: en tiiä, sä vaan vedät mua puolee..

Hän tuli lähemmsä, en ehtiny väistää kun jo tunsin kuinka hän suuteli minua. Kun itrottauduimme lähdin juoksemaan kotiin. kyyneleet tekivät tuloaan. Juoksin sisälle ja heitin kengät paikoilleen. Menin huoneeseeni.

 Se suudelma, se tuntui niin oikealta. Mutta kuitenkin se oli niin väärin. Emme ole Harryn kanssa yhtään samanlaisia. Hän on ilkeä ja huonoa seuraa.. Mutta toisaaltaan nyt en saa häntä mielestäni.. En voi tykätä hänestä. Hän ei ole hyväksi.  Ketä minä huijaan, kaipaan häntä päiviin. En tiedä pystyisinkö olemaan päivääkään näkemättä häntä. Hän on kui huume, siihen jää koukkuun.. 

Menin alas ja tein ruokaa. Jauhelihaa, makaroonia ja salaattia. Söimme kaikki yhdessä pöydän ääressä, tai no kaikki paitsi äiti. Kysyin jokaisen päivästä ja kerroin joitakin omastani. Autoin Miroa läksyissä ja lähdin lenkille. Näin tutun kiharapään penkillä istumassa. Juoksin hänen luokseen. Hän katsoi minua. Suutelin häntä ja hän veti minut syliinsä. Se tuntui niin oikealta, vaikka pelkäsinkin häntä! Vai pelkäsinkö?