Niall: Louis hei, mitä sä siin seisot?
Louis: ööm.. eiku mä vaan kuulin ääniä mut ei mitään..
Niall: okei.. no mut mä tulin vaan hakee sielt yhtä juttuu..
Louis: Etkä tulle..
Niall: tulinpas..
Louis: En usko..
Niall: Louis mikä sulla on?!
Louis: ei mikään..
Niall: Louis, päästä mut mun omaan huoneeseen..
Louis oli aikaisemmin vetänyt oven kiinni. En ollut mennyt minnekkään, kun yhtäkkiä ovi pamahti auki ja molemmat pojista katsoivat minua.. Niallin silmät alkoivat vetistyä, Louis katsoi minua ja Niallia vuorotellen.. minä en tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä, joten seisoin vain.. Kaikki olivat ihan hiljaa.. Louis lähti pois.. hetken päästä muut pojat tulivat Niallin taakse ja meinasivat kysyä jotakin, mutta Niall paiskasi oven kiinni. Hän ei irrottanut katsettaan minusta.
minä: K-kaikki hyvin?
Niall: Oletko oikeasti täällä vai näänkö unta?
minä: ööm.. riippuu ketä tarkoitat?
Niall: Sanni, oletko se oikeasti sinä?
minä: hmm.. kyllä se minä olen..
Niall syöksyi halaamaan minua, hän nosti minut ilmaan ja kiepautti ympäri. Kun hän viimein laski minut maahan hän katsoi minua tarkkaan ja alkoi hymyillä.. Hän halasi minua vielä kerran.
Niall: mitä sä täällä teet? tai siis kuulin että muutit tänne Lontooseen, mutta miten tulit tänne?
minä: pitkä tarina..
Niall: mulla on nyt aikaa
minä: okei, no haluat ehkäpä istua alas
Niall: totta turiset.. mutta niin?
minä: niin, muutin tänne ja lähdin kiertelemään ja päädyin shoppailemaan ja törmäsin Louisiin ja hän tunnisti minut ja selitti että on nähnyt minut sinun seinälläsi ja kaikkialla ja en uskonut, ajattelin että olit unohtanut minut.. ja Louis toi minut tänne ja niin sitten sinä tulit ja niin..
Niall: wau.. Kiitos Louis!! Et uskokkaan miten paljon minulla on ollut ikävä, ja kuinka syytän itseäni kun en ole pitänyt yhteyttä
minä: älä syytä itseäsi siitä, tiedän että olet kiireinen, kaikki tietävät sen kotipuolessa
Niall: mutta silti, 2 vuotta, se on pitkä aika olla pitämättä yhteyttä johon kuhun sellaiseen jota rakastaa ja on aina rakastanu, joku semnen kenen kanssa on viettäny koko lapsuutensa ja jotakin niin tärkeetä ketä on rakastanu ja rakastaa vieläkin ja sitten..
minä: mitä?!
Niall: ei mitäään...
minä: sä sanoit!!
Niall: mitä?!
minä: sä sanoit et sä rakastat... mua?
Niall: öö en, ehkä, miten niin?
minä: mäki rakastan sua, siiitä saakka ku sä lähdit
Niall: oikeesti?!
minä: oikeesti
Hetken huumaan huomasin jo että Niall tuli lähemmäs, panikoin hetken mutta sitten menin mukaan ja huulemme koskivat toisiaan ennekuin edes huomasin. Se tuntui niin maagiselta, oikealta. Se oli ihanin suudelma minkä olin ikinä saanut.
Niall: sori..
minä: älä pyydä, se oli ihanaa..
Niall: ai.. mä ajattelin et sä haluisit olla vaan kavereita..
minä: mä haluankin, mut olisin mielelläni jotain enemmänkin tai niinko haluisin että sä olisit mulle jotain enemmän kun pelkkä ystävä
Niall: Sä siis suostuisit mun tyttöystäväks?
minä: Kyllä
Niall: selvä se.. niin pojat varmaan haluu tavata sut
minä: kiva, öömm.. mitä me sanotaan?
Niall: ajattelin sanoa suoraan, että meollaan nyt yhessä
minä: okei..
Niall nappasi kädestäni kiinni ja nousimme sängyltä. Hän avasi oven ja kurkkasi käytävään. Kävelimme rappuset alas, se oli vähän sokkeloinen, mutta seurasin vain Niallia. Pian huomasin 4 pojan silmät katsovan minua.. En tiennyt mitä olisin sanonut. En tuntenut heitä, koska en ollut fani. En vain pystynyt kuuntelemaan Niallin ääntä, koska minulle olisi tullut niin kova ikävä häntä. Niall katsoi minua ja minä vain hymyilin.
Niall: Pojat tässä on Sanni, me ollaan niinko nyt yhessä..
Louis: oikeesti!?!? AWWS
minä: Niall, voisitko niinkon... en tunne heitä...
Niall: aivan.. Sanni tässä on Harry, Zayn ja Liam ja Louisin nyt oletkin tavannut
Liam: Hei, sähän oot se Niallin huonetta koristava tyttö!
minä: sepä juuri..
Zayn: hauska tutustua!
minä: kuten myös!
Harry: millai eksyit tänne?
Niall: Louis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti