thousand years - 5

Makasin punkassani ja itkin, hänen piti olla vankilassa, miksi hänet oikeasti yhtäkkiä päästettäisiin vapaaksi?! "Cres ootko kunnossa?" hiljainen pojan ääni kysyi punkkani verhon takaa. "Niall mene pois"  sanoin hänelle. "En, nyt kerrot mikä on!" hän sanoi päättäväisesti. "Niall kiltti mene pois" pyysin ja kuulin hänen lähtevän pois. Yhtäkkiä tajusin jättäneeni puhelimeni sohvalle. Pyyhin silmäni ja hyppäsin alas punkasta ja kävelin sohvan luokse etsien puhelintani. "missä se on?!" huusin viidelle pojalle, jotka katsoivat minua pelottomina. "Mikset sanonu et sua alettii uhkailemaan?" Liam sanoi surullisin silmin. "ai siks olis pitäny sanoo et saat säälii mua!?" huusin hänelle. "Ei! sä oot mun sisko ja haluan auttaa sua! tiiän et oon tehny virhei sun suhtees, mut en voi muuttaa niitä vaik kui haluaisinki!" Liam huusi minulle takaisin. "Pliis anna mun puhelin mulle takaisin" anoin mutten saanut sitä. "ei me ostetaan sulle uus ja uus liittymä ja numero ja kuljet vaan meiän kanssa ja Lou auttaa sua värjäämään hiukses takasin ruskeiks tai blondeik ihan sama kunha se Mikey ei tunnista sua ja pääse satuttamaa sua!" Liam sanoi ja halasi minua. Normaalisti olisin kieltäytynyt mutta nyt kaikki tuntui oikealta.
**

Olimme pysähtyneet Dubliniin. Olimme menossa areenalle, Lou oli suostunut auttamaan minua ja Liam ja pojat olivat suostutelleet managementinkin auttamaan minua, niimpä minä olen mukamas seurustellut Niallin kanssa jo vuoden salaa. Ja nimenikin on lehdissä ja keikkabussin ulkopuolella Holly Mitchell, jottei nimeni perusteella minua löydettäisi. Mutta bussissa ja kotona olen Cressida. Olisin halunnut mennä kotiin, mutta pojat vaativat että teen näin, he eivät kuulemma halua että olen pulassa, mutta oikeasti oman kuoppani olen kaivanut... "ei teidän oikeasti tarvitse tehdä tätä, voin ihan hyvin mennä kotiin ja hakea poliiseilta suojelua tai jtn vastaavaa" sanoin. "Eiku me tehdään tää näin ni sä varmasti oot turvassa!" Pojat protestoivat. Istuin tuolille jotta Lou pääsisi aloittamaan hiusteni värjäämisen, en yhtään tiennyt minkä väriset niistä tulisi. Kun Lou oli valmis hän kuivasi hiukseni. Katselin niitä peilistä, oikeastaan eivät ne olekkaan yhtään pahat. Nousin ylös tuolista ja halasin Louta. "kiitos oikein paljon!" kiitin häntä. "Cres, ei se mitään, mitä vaan Liamin puolesta ja sitä paitsi nyt pääsemme kunnolla tutustumaan" Lou sanoi innolla.  Vilkaisin vielä peiliin ja katselin ihanan vaaleita hiuksiani.

**

"C'mon Cres tule!" Niall huusi hotellihuoneen ovelta. "Tulossa ollaan!" huusin takaisin. Kävelin vessasta ja munulla oli valkoinen mekko, vihreä "takki" ja valkoiset korkkarit missä oli mustalla tehtyjä koristuksia. Hiukseni olivat kiharettu ja laitettu puoliksi kiinni. Olin tehnyt kevyen meikin. "Onks tää hyvä?" kysyin epävarmana ja katsoin Niallin tuijottavan suu ammollaan oven suussa muut pojat takanaan. "No?" "Wau! näytät upeelta" Harry kehui ensimmäisenä. "kiitos, nonnii mennään ettei myöhästytä" sanoin ja nappasin laukkuni ja lähdimme. Olimme menossa johonkin palkintogaalaan mikä oli LA:ssa. Niin siis Oscar-gaalaan. Olin siellä Niallin deittinä ja niinkuin Hollyna. Kävelimme punaista mattoa pitkin käsi kädessä Niallin kanssa, pojat kirjoittivat muutaman nimmarin ja meistä otettiin paljon kuvia. Menimme istumaan meille varattuun pöytään.


^ tässä Cressin gaala-asu :) ps. täs tarinas tulee tapahtumaan viel aika paljon kaikkee et kannattaa lukee vaik tää vaikuttaaki varmaa viel aika tylsält ja tavalliselt :)