Liamin näkökulma: Istuimme poikien kanssa takahuoneessa, tämä oli meille kaikille aika hämmentävää, mikaelasta ei ollut kuulunut pariin päivään mitään. Zayn meni tupakille ja ei mennyt kauaakaan kun hän seisoi oven suussa..
Zayn: Arvatkaas mitä?!
Niall: mitä Zayn?!
Zayn: katsokaas kuka juoksi tänne! sitten hän käveli sisään Mikaelan kanssa. Hän näytti pahalta, mustelmia joka paikassa, housut repaleiset ja likaiset kuten paitakin, jalassa oli iso haava, joka vuosi verta. Nousimme kaikki samaa aikaa ylös ja halasimme häntä, hän vingahti..
Mikaelan näkökulma: Onneksi Zayn huomasi minut ja auttoi minua, Julius ei saanut minua kiinni. Kun menin huoneeseen pojat katsoivat minua ja sitten syöksyivät halaamaan. Kylkeäni sattui ihan mielettömän paljon, lukuun ottamatta jalkaani.
Harry: kaikki hyvin?
minä: on on..
Zayn: et kyllä näytä siltä
kävelin hiukan että pääsisin sohvalle istumaan mutta jalkaani alkoi sattumaan ja vingahdin uudelleen
Louis: sinut on saatava sairaalaan
minä: kaikki on hyvin, oikeasti
Liam: älä ala väittämään vastaan, me viemme sinut sairaalaan vaikka väkisin
minä: okei okei..
Tulimme sairaalaan ja kävelin hetken mutta sitten kaikki pimeni.
Niallin näkökulma: Lähdimme kaikki Mikaelan kanssa sairaalaan, Liam ja Harry kävelivät Mikaelan vieressä, koska hänen jalkaansa sattui niin paljon, mutta hän halusi kävellä ominvoimin. Minä, Louis ja Zayn kävelimme tiskille, kunnes huomasimme että Mikaela makasi maassa ja Harry sekä Liam, polvistuivat siihen.. Juoksimme hoitajien kanssa siihen. Yhtäkkiä meidät työnnettiin syrjään ja hänet nostettiin sängylle ja kiinnitettiin koneisiin, sydänkäyrät näkyivät, mutta yhtäkkiä ne menivät suoriksi.. Hänen sydämmensä pysähtyi, Liam purskahti itkuun, menin lohduttamaan häntä.
minä: Liam, kyllä se siitä
Liam: miten muka?! Mikaela kuolee!!!
minä: Mikaela on vahva, kyllä hänet saadaan kuntoon!!
hoitajat lähtivät kuljettamaan Mikaelaa jonnekkin, en nähnyt minne ja mitä hänelle kävi. Menimme istumaan odotustilaan, näin että Liam oli lähellä paniikkikohtausta, Louis ja Zayn olivat järkyttyneitä ja Harry, noh Harry oli aika pelokkaan nököinen. Minä no minä pysyin rauhallisena mutta panikoin ja olin järkyttynyt sisältä.. Istuimme odotustilassa monta tuntia, kunnes hoitaja tuli.
hoitaja: olitteko te kaikki 5 mukana kun Mikaela Green tuli?
Liam: kyllä, m-miten, m-mitä hänellä kävi?
hoitaja: Hänen jalassaan oli syvä ja iso haava, siinä oli lasin sirpaleita, hän on ollut pahasti aliravittu, mikä johti pyörtymiseen, siuitten hänellä oli muutama kylkiluu murtunut. Kun hän pyörtyi, hänen sydämmensä petti, mutta saimme palautettua sen. Hän on nyt hengityskoneissa, koska hän on koomassa.
Liamin näkökulma: MIKAELA ON KOOMASSA, ei ei ei!!! miksi juuri se ketä rakastan, ketä tarvitsen, miksi miksi, joku tekisi näin hänelle?!?!
hoitaja: voitte yksi kerrallaan mennä hänen luokseen..
Louis: kiitos.. Liam?
minä: minä menen ensiksi
Harry: sehän sopii bro!
Kävelin huoneeseen, jossa Mikaela makasi sairaala kuteissa, sängyllä, hänestä menivät piuhat koneeseen joka piipitti kokoajan mutta hitaasti tai no normaalisti. Hän näytti kauniilta, vaikka hän nukkui. Hän oli niin levollinen.. Istahdin sängyn vieressä olevalle tuolille. Otin Mikaelan kädestä ja rutistin sitä kevyesti.
minä: Mikaela, tiedän että minun olisi pitänyt tehdä tämä aikaisemmin.. Mikaela, minä rakastan sua ja mä en halua menettää sua nyt, sä oot mulle kaikki kaikessa, mä menetin sut jo kerran, enkä kestä jos nyt jätät mut yksin.. Mikaela, pliis herää, mä tartten sua.
poskelleni pyörähti pari kyyneltä, annoin hänelle pusun otsalle ja kävelin huoneesta pois, jotta muutkin pojat pääsisivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti