lauantai 22. kesäkuuta 2013

Who we really are - 2

Rosalien näkökulma: Fysiikan tunti loppui. Kävelimme Neelan kanssa lokeroillemme, missä kaikki muut jo olivatkin. Meillä on lokerot vierekkäin. Halasin Mathia ja annoin nopean pusun hänelle. Otin biologian kirjani ja odotin Victoriaa ja Andrewta. Kun he olivat valmiita, lähdimme kävelemään kohti luokkaa..

minä: oletteko te menossa Gracen juhliin perjantaina?
Andrew: joo varmaan, en oikein tiedä..
Victoria: En todellakaan, en aio olla Gracen kanssa vapaaehtoisesti missään tekemisissä..
minä: joo, emmäkää, tai no mä olen luultavasti menossa koska Math mutta en tiedä..
Victoria: Rosie, Math ei pettäisi sinua, sinä tiedät sen, ei sinun tarvitse mennä sinne jos et halua..
minä: Vic, tiedän sen.. mutta minä en luota Graceen, siinä se onkin..
Andrew: Rosie...

Kuulimme yhtäkkiä huutoa takaamme, se oli Nicole..

Nicole: Heei, ette arvaa mitä!!
Victoria: Nic mitä?
minä: nyt kerrot!
Nicole: isäni hommasi minulle liput One Directionin keikalle, keikka on lauantaina!!
minä: et oo tosissas?!!
Victoria: JEEE!!
Andrew: voi luaja..

Kello soi joten riensimme luokkaan ja Nicole riensi omalle tunnilleen. Ms.Declan opetti meille biologiaa, terveystietoa, äidinkieltä.. Ja kaiken lisäksi hän oli meidän luonkan valvojamme.. Kuitenkin, nyt oli biologiaa..

Perjantaina, Rosalien näkökulma: Perjantain viimeinen tunti, äidinkieltä, siellä olemme kaikki samassa. Ei ainakaan ole tylsää.. Istuin Mathin viereen, hän on ollut parina päivänä tosi poissaoleva, en ole saanut "yhteyttä" häneen.. Hän sanoi että hänellä on ongelmia perheensä kanssa, mutta kun eilen soitin sinne, siellä oli kaikki hyvin. Math ei ole ikinä valehdellut minulle mistään. Kun tunti oli ohi, Math häipyi  nopeasti, ei sanonut edes hei, kun lähti.. Mikä häntä vaivaa.. Asun Susanin kanssa vierekkäin joten menin hänen kanssaan samaa matkaa, tulimme tänään molemmat kävellen..

minä: Susan, tiedätkö mikä Mathia vaivaa?
Susan: miten niin?
minä: hän on vältellyt minua jo muutaman päivän ja nyttenkään hän ei sanonut sanaakaan, ei edes ollut huomaavinaankaan minua...
Susan: Rosie, Math ja Grace..
minä: mitä?!?!?!
Susan: Grace lähenteli Mathia eilen kahvilassa, sen jälkeen kun olit lähtenyt sieltä, Math ei pystynyt tekemään mitään kun Grace suuteli häntä. Rosie, olen niin pahoillani!
minä: Susan, ei se mitään, ei se sinun vikasi ollut..

Pääsin kotiin ja menin sisälle, heitin laukkuni nurkkaan, potkaisin kengät telineeseen ja kävelin keittiöön, Mindy oli ilmeisesti pesemässä pyykkejä.

Äiti: Ross, miten koulupäivä meni?
minä: paremminkin on mennyt..
äiti: mikä on?
minä: Math.. menen tekemään läksyjä..

Juoksin yläkertaan kun olin ottanut laukkuni. Laitoin oven kiinni, otin puhelimeni ja yritin soittaa Mathille.. muttei vastausta.. Yritin vain uudelleen ja uudelleen mutta ei mitään.. Miten saisin hänet nyt kiinni? mitä minun pitäisi tehdä.. Päätin mennä käymään Gracen bileissä, katsomassa olisko Math siellä.. en sanonut äidilleni tai isälleni mitään, lähdin vain menemään, kun pääsin sinne. Näin heti Gracen, mutten Mathia. Etsiskelin hetken ja huomasin että hän istui sohvalla jonkun muun tytön kanssa. Kävelin Mathin eteen..

minä: Math, tämä oli tässä, en halua nähdä sinua enään ikinä!! Luulin että olisit erilainen kuin muut, etkä tekisi minulle näin, luulin että olit yksi parhaimmista ystävistäni, mutta olin väärässä.. 

En antanut Mathin vastata minulle, vaan lähdin kävelemään pois, kun olin päässyt talosta ulos, lähdin juoksemaan. Pääsin kotiin, juoksin suoraa huoneeseeni ja paiskasin oven kiinni ja itkin.. Otin puhelimeni ja soitin muille, he lupasivat tulla käymään.. Mitä tekisinkään ilman heitä?!!? he ovat aina tukenani ja minä haluan olla heidän tukenaan, aina..!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti