Julian näkökulma: Pääsin kotiin ja aloin heti tekemään läksyjäni. Hetken tehtyäni matikan tehtäviä puhelimeni piippasi.. 'Hey nörtti, miten toi matikan 4b lasketaan? xx Niall' 'Hahaha... en auta, tee yksinäs kun haukuit! xx Julia :P' Kello oli jo niin paljon että menin suihkuun ja sen jälkeen laitoin yöpuvun päälle. Olin juuri menossa keittiöön tekemään iltapalaa, kunnes ovikelloni soi. Menin avaamaan ja ketkäs muutkaan siellä olisi ollut siihen aikaa kun Louis,Niall,Liam,Zayn ja Harry..
minä: syy teiän vierailuun tähän aikaan on?
Harry: matikan tehtävät
Louis: sun on pakko auttaa meitä!
minä: okeiokei, mä autan, mistä tiesitte missä mä asun?
Niall: meillä on keinomme..
Harry: mä ja zayn seurattiin sua tänään kun lähdit..
minä: arvatenkin.. no tulkaa sisään..
He tulivat sisään ja kävelin keittiöön, minulla oli aika iso keittiö ja siellä iso pöytä niin mahtuisimme siihen.. Pojat tulivat perässäni ja istuivat pöydän ääreen he ottivat matikan kirjat esiin ja kynänsä..
minä: mitä ette tajua tuosta laskusta? se on helppo 238:7+274:23 ja se tulos kerrotaan 19.
Niall: siis täh?
minä: miten oot ikinä päässy matikasta läpi?
Niall: ööm.. ne oli helppoja..
minä: tääkin on
Louis: hhjaahahaha nörtti tietää
minä: jos haluutte mun apua älkää kutsuko nörtiks enää...
Harry: okei, nörtti..
minä: Turpa kii kihara..
Sitten lähdin kävelemään pois keittiöstä ja sammutin valot kiusaksi..
Liam: okeiokei, me ei kutsuta sua enää nörtiks..
minä: parempi.. sitten tulin takaisin ja sytytin valot.. Opetin heille niitä laskuja niin kauan että he tajusivat sen.. Sitten lähetin heidät kotiin koska halusin nukkumaan. Aamulla kun heräsin, menin heti vaatekaapilleni. Otin punaiset farkut, valkoisen topin sekä mustan bleiserin, ihan vaaleanruskeat pitkät hiukseni harjasin ja jätin auki, meikkasin ja menin syömään aamupalaa ja pesin hampaani. Tarkastin laukkuni ja laitoin valkoiset balleriinani jalkaan ja lähdin kouluun. Nyt oli oikein hieno sää, aurinko paistoi ja oli hieman lämmintäkin vielä.. Kävelin kaapilleni, kaivoin sieltä fysiikan kirjaani. Kun laitoin kaappini oven kiinni ja käännyin pojat seisoivat takanani outo virne kasvoillaan...
minä: mikä teitä nyt vaivaa?
Louis: ei mikään, mennäänkö vierustoveri?
minä: hmm.. pakko kai se on pakko..
Harry: voidaan me vaihtaakin vierustovereita..
minä: en ainakaa sun vierees istu!
Liam: ahhahaa...
minä: louis on hyvä tällä hetkellä..
Koko tunti oli melkein samanlainen kuin ensimmäinenkin fysiikan tunti oli, mutta tällä kertaa kaikki pojat antoivat minulle lappuja.. en edes viitsinyt lukea niitä kaikkia, ajattelin että luen ne kun minulla on hyppytunti.. Menin ruokalaan ja istuin ikkuna pöytään, en juurikaan syönyt, koska minulla ei ollut nälkä, söin vain omenan jonka olit ottanut kotoa ja join vettä. Istuin hetken yksin ja selailin twitteriäni, seuraajia oli tullut huimasti lisää, en tiedä mistä niitä niin äkkiä tuli mutta sitten huomasin että minusta ja pojista oli paljon kuvia siellä. Monet kirjoittelivat pahoja ja loukkaavia asioita, tai minä en ottanut niitä loukkaavasti koska olin vain kaveri poikien kanssa ja sitä paitsi minä itse tiedän kuka ja millainen olen kuin sellaiset ketkä eivät edes olleet tavanneet minua koskaan mutta kuitenkin jotkut olivat tosi ihania. Kuitenkin pojat ilmestyivät istumaan viereeni ja huomasin kuinka ruokalassa kaikki alkoivat katsomaan meitä..
Liam: onks tossa kaikki mitä meinaat syödä?
minä: on, kuinka niin?
Harry: eiks sun pitäis syödä enemmän?
minä: mulla ei oo nälkä..
Louis: okei, luitko ne laput?
minä: ne kaikki sadat laput? no en lukenut, mutta luen ne sit vaikka kotona..
Zayn: ei ku lue nyt..
minä: nyt, miks?
Louis: lue nyt vaan..
Kaivoin laput laukkuni pohjalta. Nii luki mm. oot ihana, oot hyvä opettaja, kiitos avusta, hengailtaisiinko tänään?, mitäs teet tänään?, ihanat vaatteet sulla ;) << toi todellakin oli Harrylta.... ja niissä oli vielä vaikka mitä muutakin.. katsoin poikia ja he selvästikkin odottivat vastausta minulta. Mietin hetken mitä vastaisin.. katsoin taas poikia, mietin että miksi he roikkuivat minussa, eivätkä muissa. Kouluhan oli täynnä paremman näköisiä ihmisiä kuin minä ja niin... lupauduin kuitenki tekemään heidän kanssaan jotain kivaa.
sunnuntai 31. maaliskuuta 2013
Friends or more - 3
Liamin näkökulma: Olimme juuri lähtemässä koulusta, meidän taloamme kohti, Julia lupasi tulla meidän luoksemme hengailemaan. Yhtäkkiä taskussani tärisi, otin puhelimeni pois sieltä ja katsoin saamani viestin ' Hey, me ollaan Eleanorin kanssa asunnollane, emme malta oottaa että tuutte, Perrie saapuu varmaankin pian, love you x Dani'
minä: Saatkin tavata Daniellen, Eleanorin ja luultavasti Perrienkin..
Louis: Onks ne tullu jo?
minä: jeps, tai perrie ei oo viel mut luultavasti pian on..
Julia: Kiva.. sitten hän hymyili, hänellä oli kaunis hymy. Menimme autollemme, Louis ajoi ja minä istuin hänen viereensä, muut olivat takana..
Zaynin näkökulma: Istuimme nyt autossa matkalla meidän luokse. En malttanut odottaa että Perrie ja muut tytöt tutustuisivat Juliaan, en tiedä mikä hänessä on mutta hän on todella hauska ja nautin hänen seurastaan, on mukavaa saada joku sellainen kaveri, muutakin kuin pojat ja El sekä Danielle. Mutta kuitenkin autossa oli hetken hiljaista..
minä: tajusiks te mitään Mr.Smithin kemian selityksistä?
Harry: Emmä ainakaan tajunnut..
Julia: no mä oisin tajunnut jotain, ellei toi yks olis häirinnyt mua niillä lapuillaan..
Louis: hahah.. kärsi..
Julia: Niin kärsinki.. no ei mä oon aina osannu noi jutut mutta emmä tajunnu sen selityksistä mitään kuitenkaan..
Niall: Nörtti..
Julia: en ole, olen vain paljon fiksumpi kun sä..
Harry: ouch...
minä: ahahaha...
Julian näkökulma: Louis ajoi heidän asunnolleen. Se oli tosi iso ja siitä näkyi että se oli kaksikerroksinen. Katselin sitä hetken ulkoa päin ja huomasin että pojat katsoivat minua.
minä: se on iso..
Niall: mitäs odotit? pieni asunto 4 semille ja yhelle tosi hotille jätkälle?
minä: kuka se hottis o?
Louis: uuhuhu Niall...
Zayn: no niin.. mennäänkö sisälle?
minä: mm.. sopii..
Liam: No niin..
Eteisessä oli iso peili. Olo huoneessa oli 2 isoa sohvaa, iso valkokangas ja sellainen videotykki ja iso hylly jossa oli paljon dvd:tä ja cd-levyjä. Kävelimme keittiöön ja siellä istuivat 3 tyttöä.
Louis: Julia, tässä ovat minun, Liamin ja Zaynin tyttöystävät Eleanor, Danielle ja Perrie.. Ja tytöt tässä on julia hän on meidän kanssa samalla luokalla.
Eleanor: Hei vaan..
minä: hei..
Harry: Mä ja Niall voidaan näyttää sulle loput asunnosta..
Niall: Yep, jätetää nää kuhertelee tänne..
Perrie: Niall!!
Niall: moi vaan sullekki!
Kiertelimme yläkerran, sieltä pojat näyttivät kaikkien huoneet ja sitten vierashuoneet.. Sekä sitten he näyttivät pihaa, jossa oli iso uima-allas ja sitten koripallokori.. Menimme sisälle ja päätimme katsoa pari leffaa, kello tulikin sitten niin paljon että minun oli aika palata kotiin ja tehdä ne läksyt. Pojat eivät millään halunneet päästää mua vielä lähtemään, mutta onneksi he päästivät, loppujen lopuksi.
minä: Saatkin tavata Daniellen, Eleanorin ja luultavasti Perrienkin..
Louis: Onks ne tullu jo?
minä: jeps, tai perrie ei oo viel mut luultavasti pian on..
Julia: Kiva.. sitten hän hymyili, hänellä oli kaunis hymy. Menimme autollemme, Louis ajoi ja minä istuin hänen viereensä, muut olivat takana..
Zaynin näkökulma: Istuimme nyt autossa matkalla meidän luokse. En malttanut odottaa että Perrie ja muut tytöt tutustuisivat Juliaan, en tiedä mikä hänessä on mutta hän on todella hauska ja nautin hänen seurastaan, on mukavaa saada joku sellainen kaveri, muutakin kuin pojat ja El sekä Danielle. Mutta kuitenkin autossa oli hetken hiljaista..
minä: tajusiks te mitään Mr.Smithin kemian selityksistä?
Harry: Emmä ainakaan tajunnut..
Julia: no mä oisin tajunnut jotain, ellei toi yks olis häirinnyt mua niillä lapuillaan..
Louis: hahah.. kärsi..
Julia: Niin kärsinki.. no ei mä oon aina osannu noi jutut mutta emmä tajunnu sen selityksistä mitään kuitenkaan..
Niall: Nörtti..
Julia: en ole, olen vain paljon fiksumpi kun sä..
Harry: ouch...
minä: ahahaha...
Julian näkökulma: Louis ajoi heidän asunnolleen. Se oli tosi iso ja siitä näkyi että se oli kaksikerroksinen. Katselin sitä hetken ulkoa päin ja huomasin että pojat katsoivat minua.
minä: se on iso..
Niall: mitäs odotit? pieni asunto 4 semille ja yhelle tosi hotille jätkälle?
minä: kuka se hottis o?
Louis: uuhuhu Niall...
Zayn: no niin.. mennäänkö sisälle?
minä: mm.. sopii..
Liam: No niin..
Eteisessä oli iso peili. Olo huoneessa oli 2 isoa sohvaa, iso valkokangas ja sellainen videotykki ja iso hylly jossa oli paljon dvd:tä ja cd-levyjä. Kävelimme keittiöön ja siellä istuivat 3 tyttöä.
Louis: Julia, tässä ovat minun, Liamin ja Zaynin tyttöystävät Eleanor, Danielle ja Perrie.. Ja tytöt tässä on julia hän on meidän kanssa samalla luokalla.
Eleanor: Hei vaan..
minä: hei..
Harry: Mä ja Niall voidaan näyttää sulle loput asunnosta..
Niall: Yep, jätetää nää kuhertelee tänne..
Perrie: Niall!!
Niall: moi vaan sullekki!
Kiertelimme yläkerran, sieltä pojat näyttivät kaikkien huoneet ja sitten vierashuoneet.. Sekä sitten he näyttivät pihaa, jossa oli iso uima-allas ja sitten koripallokori.. Menimme sisälle ja päätimme katsoa pari leffaa, kello tulikin sitten niin paljon että minun oli aika palata kotiin ja tehdä ne läksyt. Pojat eivät millään halunneet päästää mua vielä lähtemään, mutta onneksi he päästivät, loppujen lopuksi.
Friends or more - 2
Niallin näkökulma: En olisi uskonut että tapaisin ensimmäisenä koulupäivänä jonkun niin kivan, ihanan, kauniin ja hauskan tytön. Olen iloinen että hän käy aivan samoilla tunneilla kun minä ja pojat, on kiva tutustua häneen paremmin. Meillä olisi vielä yksi tunti jäljellä. Kemiaa sitä opetti myös Mr.Smith.. Olimme kävelemässä kemian luokkaan, tai kaikki muut paitsi Julia, hän oli kadonnut jonnekkin..
Louisin näkökulma: Olimme tutustuneet poikien kanssa yhteen mukavaan tyttöön Juliaan. En pitänyt hänestä sillä tavalla, koska minä olen varattu. Rakastan Eleanoria, enkä ikinä tekisi niin hänelle mutta joka tapauksessa, Julia oli hauska ja tiesin että meistä ja hänestä ja Eleanorista, Daniellesta ja Perriesta tulisivat hyvät ystävät. Olimme kuitenkin kävelemässä kemian luokkaan, yhtäkkiä Julia katosi, jatkoimme matkaa kohti luokkaan ja siellä hän istui.
Harryn näkökulma: Ihmettelimme hetken poikien kanssa mihin Julia oli kadonnut mutta kun saavuimme luokkaan siellä hän istui. Hän hymyili niin kauniisti, hän oli niin kaunis.. En voinut ajatuksilleni enään mitään, mutta hän ei kuitenkaan tuntisi samoin, joten en kerro hänelle mitään. Esitän mahdollisimman normaalia. Opettaja tai Mr.Smith käveli meidän perässämme luokkaan ja menimme istumaan Julian luo, pari pulpetit, Niall istui minun vieressäni ja Liam ja Zayn istuivat vierekkäin, joten Louis istui Julian kanssa..
Julian näkökulma: Pojat katsoivat oven suulta ihmeissään minua, Louis istui viereeni, Harry ja Niall istui meidän taakse ja Liam sekä Zayn istuivat edessämme.
minä: te sitten olitte hitaita..
Louis: itte katosit jonnekkin..
minä: mä tulin tänne, ku te katositte jonnekkin..
Harry: haha.. meki tultii suoraan tänne..
minä: haha.. no mä olin nopeampi..
Liam: jotkut tytöt kyl pyys meilt nimmarei matkall
minä: noniin, eli teitä viivyteltiin..
Zayn: joo...
Mr.Smith: Saisinko hiljaisuuden luokkaan ja aloitetaan, kiitos!
Sitten hän jakoi meille jotain monisteita ja alkoi selittämään jotain ihan omituista. En tajunnut siitä mitään.. Puhelimme ja kirjoittelimme Louisin kanssa lappuja toisillemme tai Louis itseasiassa kirjoitti niitä minulle.. Kun tunti loppui otin kirjani ja lähdin kävelemään kaapilleni, laitoin sinne kaikki ne kirjat mistä minun ei tarvitsisi tehdä läksyjä. Kun suljin kaappini oven näin 5 poikaa katsoen minua hymyillen..
minä: okei.. creepy..
Louis: sori, mut me mietittiin tässä poikien kanssa että.. sitten Niall keskeytti hänet
Niall: että jos sä haluaisit tulle hengailee meille tänää?
minä: hmm.. no kai se olis ihan kivaa..
Liam: eli sä tuut?
minä: joo, mä tuun..
Harry: Jippey!!
minä: Ole hiljaa kihara!
sitten pojat nauroivat.. Harry katsoi minua hymyillen.. hymyilin hänelle takaisin..
Friends or more - 1
Julia oli normaali 18 vuotias tyttö, hän aloitti juuri viimeisen koulu vuotensa London privacy gollegessa. Hän muutti siis juuri vasta tänne Californiasta. Mutta kuitenkin.
Julian näkökulma: Heräsin aamulla puhelimeni herätykseen joka sattui olemaan One Directionin - Kiss you.. nousin ylös ja menin suoraan vaatekaapilleni, mietin hetken mitä pukisin, olisihan ensimmäinen koulupäivä, viimeisestä kouluvuodestani. Otin turkoosit farkut, mustan topin ja valkoisen neuletakin. Kaivoin kaapista mustat balleriinat, meikkasin ja sitten söin aamupalaa, 2 leipää jossa oli kurkkua ja juustoa, sekä mukillisen tuoremehua. Kävin pesemässä hampaani ja otin laukkuni ja puhelimeni ja lähdin kouluun, sattumoisin siellä alkoi satamaan eikä minulla tietenkään ollut sateenvarjoa, joten päätin juosta koululle, törmäsin kuitenkin johonkin poikaan, pysähdyin..olimme ihan koulun pihalla
minä: anteeksi, en huomannut sinua
poika: ei se mitään.. olen Niall
minä: Julia, näytään varmaan tosi kivalta, meikit varmaan ihan valuneet..
Niall: no ei juurikaan, tule, mä voin auttaa sua siistiytymään..
minä: hah, kiitos..
Niall vei minut kaapilleen josta otti paperi pyyhkeen ja pyyhki valuneet ripsarini poskiltani.. Hetken päästä joku painoi häntä minua vasten ja minä painaiduin seinään..
Niall: Harry..
Harry: oho, anteeks, en huomannu että sulla oli seuraa..
minä: haha, kiitos ja jos sallitte lähden tästä nyt tunnille..
Kaivoin laukustani lukujärjestykseni ja olin katsomassa mitä minulla on kunnes se napattiin kädestäni..
minä: hei..anna se takaisin!
Harry: sulla näyttää olevan kaikki samat tunnit ku mulla ja muilla pojilla..
minä: kiva juttu..
sitten sain sen lukujärjestykseni takaisin.. nyt meillä olisi Mr.Pepperiä..
Harry: Mr. Pepperin tunnit on tuolla päin!
minä: pidän one directionista ja ainut ketä on mukava minulle on Niall..
Harry: hei, mitä toi meinas..
minä: ei mitään, kihara...
Niall: haha..
Kävelin kaikkien poikien ohi ja he seurasivat minua koko matkan luokkaan asti. Menin istumaan ja kukas muukaan tuli viereeni kuin Harry.. Niall istui Louisin viereen ja Liam ja Zayn istuivat vierekkäin. Pyöritin silmiäni ja en katsonut häneen kertakaan, seurasin vain tuntia. Kun menimme syömään, menin istumaan yksin tyhjään pöytään, tai sanotaanko etten ollut kauaa yksin, kihara ja muut pojat tulivat istumaan siihen..
Harry: no miten menee?
minä: sä tosissas kysyt multa tota vaikka just tunnilla istuit mun vieressä..
Louis:haha..
minä: kihara osaat olla tylsä ihminen
aloimme kaikki nauramaan paitsi Harry tietenkin, hän pikemminkin näytti siltä kun ei olisi tiennyt ja kuullut mitään..
Harry: mitä?
Niall: eks sä kuullu?
minä: kihara...
nauroimme taas.. Kello soi merkiksi että ruokatunti olisi päättynyt. Olin juuri nousemassa pöydästä ja ottamassa tarjotinta kunnes Louis nappasi sen..
Louis: mä voin viedä sen..
minä: haha, no vie sitten..
Lähdimme yhdessä kävelemään seuraavalle tunnille. Se olisi matikkaa eli Mr.Smithiä.. Pojat istuivat ympärilläni. nauroimme niin kauan kunnes opettaja tuli luokkaan, voin sanoa että monet katsoivat meitä ihmeissään..
Julian näkökulma: Heräsin aamulla puhelimeni herätykseen joka sattui olemaan One Directionin - Kiss you.. nousin ylös ja menin suoraan vaatekaapilleni, mietin hetken mitä pukisin, olisihan ensimmäinen koulupäivä, viimeisestä kouluvuodestani. Otin turkoosit farkut, mustan topin ja valkoisen neuletakin. Kaivoin kaapista mustat balleriinat, meikkasin ja sitten söin aamupalaa, 2 leipää jossa oli kurkkua ja juustoa, sekä mukillisen tuoremehua. Kävin pesemässä hampaani ja otin laukkuni ja puhelimeni ja lähdin kouluun, sattumoisin siellä alkoi satamaan eikä minulla tietenkään ollut sateenvarjoa, joten päätin juosta koululle, törmäsin kuitenkin johonkin poikaan, pysähdyin..olimme ihan koulun pihalla
minä: anteeksi, en huomannut sinua
poika: ei se mitään.. olen Niall
minä: Julia, näytään varmaan tosi kivalta, meikit varmaan ihan valuneet..
Niall: no ei juurikaan, tule, mä voin auttaa sua siistiytymään..
minä: hah, kiitos..
Niall vei minut kaapilleen josta otti paperi pyyhkeen ja pyyhki valuneet ripsarini poskiltani.. Hetken päästä joku painoi häntä minua vasten ja minä painaiduin seinään..
Niall: Harry..
Harry: oho, anteeks, en huomannu että sulla oli seuraa..
minä: haha, kiitos ja jos sallitte lähden tästä nyt tunnille..
Kaivoin laukustani lukujärjestykseni ja olin katsomassa mitä minulla on kunnes se napattiin kädestäni..
minä: hei..anna se takaisin!
Harry: sulla näyttää olevan kaikki samat tunnit ku mulla ja muilla pojilla..
minä: kiva juttu..
sitten sain sen lukujärjestykseni takaisin.. nyt meillä olisi Mr.Pepperiä..
Harry: Mr. Pepperin tunnit on tuolla päin!
minä: pidän one directionista ja ainut ketä on mukava minulle on Niall..
Harry: hei, mitä toi meinas..
minä: ei mitään, kihara...
Niall: haha..
Kävelin kaikkien poikien ohi ja he seurasivat minua koko matkan luokkaan asti. Menin istumaan ja kukas muukaan tuli viereeni kuin Harry.. Niall istui Louisin viereen ja Liam ja Zayn istuivat vierekkäin. Pyöritin silmiäni ja en katsonut häneen kertakaan, seurasin vain tuntia. Kun menimme syömään, menin istumaan yksin tyhjään pöytään, tai sanotaanko etten ollut kauaa yksin, kihara ja muut pojat tulivat istumaan siihen..
Harry: no miten menee?
minä: sä tosissas kysyt multa tota vaikka just tunnilla istuit mun vieressä..
Louis:haha..
minä: kihara osaat olla tylsä ihminen
aloimme kaikki nauramaan paitsi Harry tietenkin, hän pikemminkin näytti siltä kun ei olisi tiennyt ja kuullut mitään..
Harry: mitä?
Niall: eks sä kuullu?
minä: kihara...
nauroimme taas.. Kello soi merkiksi että ruokatunti olisi päättynyt. Olin juuri nousemassa pöydästä ja ottamassa tarjotinta kunnes Louis nappasi sen..
Louis: mä voin viedä sen..
minä: haha, no vie sitten..
Lähdimme yhdessä kävelemään seuraavalle tunnille. Se olisi matikkaa eli Mr.Smithiä.. Pojat istuivat ympärilläni. nauroimme niin kauan kunnes opettaja tuli luokkaan, voin sanoa että monet katsoivat meitä ihmeissään..
Please, stay next to me - 6 LAST PART
muutaman viikon kuluttua, Rachelin näkökulma: Olimme tavanneet Zaynin kanssa muutamia kertoja asunnollani. Makasin sohvalla ja mietin asioita kun joku koputti oveeni. Odotin että se olisi ollut Zayn, joten avasin oven katsomatta kuka siellä oli, hymyilin ensiksi mutta kun huomasin ettei se ollutkaan Zayn, vaan Mr.Stevens..
minä: ööm.. hei?!
Mr.Stevens: missä hän on?
minä: kuka?
Mr.Stevens: Zayn, tiedän että hän tietää
minä: no ei täällä ja mistä tiiät?
Mr.Stevens: mä oon tarkkaillu sua.. ja ikäväkses Nicholas on päässyt sun jäljilles, se ei johdu nyt siitä että oot kertonu, vaan siitä että joku auttaa sitä ja se tuntee sut.. missäs muuten Adriana on?
En kerrennyt vastaamaan kun näin Adrianan ja sen miehen Nicholasin takanamme ja he ampuivat meitä kohti, en voinut uskoa että Adriana oli hänen apulaisensa.. Mr. Stevens ja muut turvamiehet kerkesivät suojaamaan minut, ettei minuun osuisi. Sitten minut kuljetettiin takaoven kautta ulos, ja sieltä autoon, Adriana ja Nicholas ajoivat meitä takaa. Ajoimme pikatielle ja sitä pitkin toiseen kaupunkiin. Adriana ja Nicholas eivät enään seuranneet meitä. Pysähdyimme jonnekkin huoltoaseman parkkipaikalle ja selitin heille kaiken. Hetken päästä Mr.Stevensin puhelin soi ja hän vastasi siihen.. hän alkoi hymyilemään..
Mr.Stevens: Heidät on saatu kiinni ja he ovat telkien takana, voit palata kotiin..
minä: oikeasti?!? tämä kaikki on ohi?!
Mr.Stevens kyllä.. Palasimme takaisin Melbourneen, näin Zaynin kävelen kadulla ja juoksin halaamaan häntä, tietenkin kädessäni oli pieni haava mutta en välittänyt siitä..
Zayn: Rach?!
minä: se on ohi..
Zayn: mitä?!?
minä: mä voin palata kotiin..
Zayn: mä oon ilonen sun puolestas..
Liam: kröhöm.. zayn..
Zayn: aivan, ööm.. guys, tässä on Rachel.. Rachel, tässä on pojat eli Niall,Harry,Louis ja Liam
Louis: mutmut...
Zayn: joo mä valehtelin, anteeks siitä..
Harry: ei mitään..
Pojat pyysivät minua mukaan kahvilaan johon he olivat menossa, minulla ollut muutakaan joten päätin mennä, nautin vihdoin vapaudestani. Pojat halusivat tietää mitä minulle tapahtui joten kerroin heille. He olivat aika järkyttyneitä, ja pahoittelivat kaikesta mitä olin joutunut kokemaan.. mutta ei se haitannut, koska olisin nyt vapaa, pääsisin kotiin. Pojat kertoivat että hekin palaisivat Lontooseen ja viettäisivät vanhempiensa kanssa aikaa joten Zayn tulisi Bradfordiin.. hän tarjosi minulle kyytiä, asuimme yhä lähekkäin..
Päivän päästä Bradfordissa, Rachelin näkökulma: Zayn ajoi tien sivuun, olin astumassa ulos autosta, kiitin häntä ja hän halasi minua. Kävelin piharappuset ylös ja koputin oveen, äitini avasi oven, häneltä tippuivat kyyneleet ja hän halasi minua.. Menimme sisälle taloon ja juttelimme niitä näit. Olin vihdoin takaisin kotona!
lauantai 30. maaliskuuta 2013
Please, stay next to me - 5
Zaynin näkökulma: kuuntelin Rachelia tosi tarkkaan, en voi uskoa että joku yritti murhata hänet ja se mitä hän sanoi minulle kun viimeiseksi näimme oli oikeasti hyvästit..
minä: wow...
Rachel: Zayn, oo kiltti äläkä kerro kenellekkään että mä oon elossa, koska sitä murhaajaa ei oo vielä saatu kiinni..
minä: mä lupaan.. mutta mitä sille Mr.Stevensille tapahtu?
Rachel: no se on täällä suojelemassa mua ja tekee töitään samalla..
minä: tietääkse että mä tiiän?
Rachel: ei, enkä aio kertoakaan hänelle..
minä: okei..
sitten puhelimeni soi, Harry..
minä: niin? Damn.. okei, mä oon tulossa.. Rachel, tai Emily tai miks sua saa kutsuu ni, mun täytyy palata takaisin, valitan..
Rachel: okei, ja saat sanoa Racheliksi..
minä: okei, mä haluaisin vielä tavata jos vaan pystyt
Rachel: juu, katotaan..
Lähdin nopeasti kävelemään kohti hotellia, sen ympärillä oli taas paljon faneja.. tunkeuduin heidän lävitseen, ja Paul katsoi minua hotellin aulassa hyvin vihaisen näköisenä. Mutta se ei ollutkaan niin paha mitä kuvittelin.. Palasin huoneeseeni, Liam tuli minua vastaan..
Liam: hei zayn, tule pelaa meiän kaa fifaa niallin huoneeseen..
minä: juu mä tuun.. Kävelimme sinne, ajattelin että he alkavat kysellä Rachelistä, en voinut kertoa heille totuutta koska lupasin Rachelille ja me olisimme kaikki vaarassa muuten.. mutta en ollut ikinä valehdellut heille niin suuresta asiasta..
Louis: no mites meni?
mumisin jotain vastaukseksi..
Harry: tapahtuiks jotain?
minä: se ei ollut Rachel..
Niall: mitä?
minä: se ties jotain Rachelista ja anto mulle numeronsa, ku menin sinne ja tajusin että se ollut Rachel ja vaan joku sen näkönen ni lähin takaisin tänne..
Liam: harmi..
Yritin näyttää mahdollisimman surulliselta ja pettyneeltä.
minä: wow...
Rachel: Zayn, oo kiltti äläkä kerro kenellekkään että mä oon elossa, koska sitä murhaajaa ei oo vielä saatu kiinni..
minä: mä lupaan.. mutta mitä sille Mr.Stevensille tapahtu?
Rachel: no se on täällä suojelemassa mua ja tekee töitään samalla..
minä: tietääkse että mä tiiän?
Rachel: ei, enkä aio kertoakaan hänelle..
minä: okei..
sitten puhelimeni soi, Harry..
minä: niin? Damn.. okei, mä oon tulossa.. Rachel, tai Emily tai miks sua saa kutsuu ni, mun täytyy palata takaisin, valitan..
Rachel: okei, ja saat sanoa Racheliksi..
minä: okei, mä haluaisin vielä tavata jos vaan pystyt
Rachel: juu, katotaan..
Lähdin nopeasti kävelemään kohti hotellia, sen ympärillä oli taas paljon faneja.. tunkeuduin heidän lävitseen, ja Paul katsoi minua hotellin aulassa hyvin vihaisen näköisenä. Mutta se ei ollutkaan niin paha mitä kuvittelin.. Palasin huoneeseeni, Liam tuli minua vastaan..
Liam: hei zayn, tule pelaa meiän kaa fifaa niallin huoneeseen..
minä: juu mä tuun.. Kävelimme sinne, ajattelin että he alkavat kysellä Rachelistä, en voinut kertoa heille totuutta koska lupasin Rachelille ja me olisimme kaikki vaarassa muuten.. mutta en ollut ikinä valehdellut heille niin suuresta asiasta..
Louis: no mites meni?
mumisin jotain vastaukseksi..
Harry: tapahtuiks jotain?
minä: se ei ollut Rachel..
Niall: mitä?
minä: se ties jotain Rachelista ja anto mulle numeronsa, ku menin sinne ja tajusin että se ollut Rachel ja vaan joku sen näkönen ni lähin takaisin tänne..
Liam: harmi..
Yritin näyttää mahdollisimman surulliselta ja pettyneeltä.
Please, stay next to me - 4
Zaynin näkökulma: 12 haastattelua jo tehty, nyt olimme juuri viimeisen haastattelun puolessa välissä, en jaksaisi istua enään, ei oikein huvittanut. Haluaisin vain pois täältä ja soittaa Rachelille. Pojat selvästi huomasivat että olin ajatuksissani.. kuitenkin haastattelu loppui ja lähdimme takaisin hotellille. Hotellilla otin puhelimeni esiin ja näppäilin Rachelin numeron.. vedin syvään henkeä ennen kuin aloin soittamaan.. se hälytti 3 kertaa..
rachel: haloo? olin ihan hiljaa, en tiedä jotenkin vain jähmetyin.. haloo, kuka siellä?
minä: Rachel?
Rachel: Zayn, luulin ettet soittaisi
minä: meillä oli 13 haastattelua, viiminen just loppu..
Rachel: no mutta kuiteski kiva että soitit..
minä: mm, mutta voitko selittää vähän?
Rachel: en haluu tehä sitä puhelimessa, pääsisitkö sä tänne?
minä: mm.. miks sä et tuu tänne?
Rachel: emmä pääsen, etkö sä vois tulla tänne?
minä:no joo mä tuun, minne ja millon?
Rachel: tänään?
minä: sopii.. hän lähetti minulle osoitteensa ja aloin keksiä miten pääsisin sinne, en haluaisi mennä turvamiehen kanssa, ja paul ei päästäisi minua ilmankaan menemään.. Koputin Harryn oveen.. se oli auki joten kävelin sisään..
minä: mä tarviin teiän apua..
Harry: kerro
minä: mä meen Rachelin asunnolle..
Harry: miks tarviit apuu?
minä: ilman turvamiestä
Louis: oukei.. me suojataan sua..
minä: hämyttäkää ekaks noit fanei, ettei ne huomaa mua
Harry: selvä homma..
Menimme poikien kanssa aulaan, suuntasin itse kohti takaovea.. pojat menivät tervehtimään faneja, joten he eivät kiinnittäisi minuun huomiota, livahdin nopeasti heidän ohitseen..
Rachelin näkökulma: Zayn tulisi tänne pian, onneksi Adriana oli poikaystävänsä luona, joten ei tarvinnut huolehtia hänestä. Mietin koko ajan mitä sanoisin hänelle. Hetken päästä kuulin koputusta ovelta, katsoin ovisilmästä, se oli Zayn, avasin oven ja hän tuli sisälle, suljin oven ja hetken katsoin häntä, sitten hän halasi minua, totta kai halasin häntä takaisin..
Zayn: no niin, kerrotko nyt?
minä: yep.. istutaaks?
Zayn: okei..
*Flashback*
Mr. Stevens: miss Parker, voisitko nyt kertoa meille miltä tämä mies näytti?
minä: Totta kai.. hänellä oli harmaat hiukset, hän oli pitkä ja aika tukeva, tosi vahva, hänellä oli arpi poskessa..
Mr.Stevens: Okei, onka näistä miehistä kukaan tuttu?
vilkaisin äitiäni joka istui vieressäni kyynel poskellaan..
minä: Tämä mies se oli..
Mr. Stevens: okei, kiitos..hmm..
Äiti: onko jokin vikana?
Mr.Stevens: Tämä mies on sarja-/palkkamurhaaja, hän jatkaa luultavasti sinun etsimistäsi niin kauan kun olet kuollut..
minä: mitä miksi?!
mr.Stevens: emme ole vielä varmoja.. mutta sinun on parasta kadota.. meillä on yksi suojeluohjelma, mutta sinun pitää hävitä yksin
äiti: ei, minä haluan mukaan..
minä: äiti..
mr.Stevens: olen pahoillani Mrs.Parker mutta te ette voi tulla mukaan olisi todella vaikeaa etsiä turvallinen paikka 2 henkilölle..
äiti: 3 henkilölle, aviomieheni tulisi mukaamme..
Mr.Stevens: se olisi lähes mahdotonta löytää turvapaikka teille kolmelle, niimpä tyttärenne turvaksi hänen on kadottava yksin..
minä: äiti, mä pärjään..
äiti: okei..
Mr. Stevens: saisinko puhua tyttärenne kanssa nyt kahden..
äiti: miksi?
Mr.Stevens: kukaan ei saa tietää mihin hänet lähetetään tai hänen uutta nimeään ja tietojaan
äiti: mutta hän on tyttäreni..
Mr.Stevens: se on uskottavampaa että hän on kuollut kun kukaan ei tiedä mitään hänestä..
minä: äiti mene, kyllä mä pärjään..
äitini käveli käytävään yhden naisagentin kanssa, minä jäin Mr. Stevensin kanssa huoneeseen..
minä: mitä minulle tapahtuu?
Mr.Stevens: koska emme voi jättää ruumistasi tänne, koska et oikeasti kuole, niin kuolet autoonnettomuudessa, siis se räjähtää..
minä: okei, minne sitten menen?
Mr.Stevens ojensi minulle kansion, siellä luki ' nimi: Emily Woods,ikä: 16 asuinpaikka: Australia, Melbourne..
taustaa: Emilyn isä matkusteli Emilyn kanssa ympäri maailmaa työnsä takia, mutta hän halusi Emilyn käyvän kunnon koulun joten he jäivät australiaan.
minä: kuka olisi isäni?
Mr.Stevens: minä tulen mukanasi, en toisinaan ole siellä paljoakaan koska työt mutta..
minä: okei, koska tämä tapahtuu?
Mr.Stevens: 3 päivän päästä, lähdemme heti aamulla, joten sinulla on 2 päivää aikaa hyvästellä perheesi ja ystäväsi. Et saa ottaa sitten mukaan mitään muuta kuin vaatteita, ettei kukaan tunnistaisi sinua.
minä: okei..
*Flahsback ends*
rachel: haloo? olin ihan hiljaa, en tiedä jotenkin vain jähmetyin.. haloo, kuka siellä?
minä: Rachel?
Rachel: Zayn, luulin ettet soittaisi
minä: meillä oli 13 haastattelua, viiminen just loppu..
Rachel: no mutta kuiteski kiva että soitit..
minä: mm, mutta voitko selittää vähän?
Rachel: en haluu tehä sitä puhelimessa, pääsisitkö sä tänne?
minä: mm.. miks sä et tuu tänne?
Rachel: emmä pääsen, etkö sä vois tulla tänne?
minä:no joo mä tuun, minne ja millon?
Rachel: tänään?
minä: sopii.. hän lähetti minulle osoitteensa ja aloin keksiä miten pääsisin sinne, en haluaisi mennä turvamiehen kanssa, ja paul ei päästäisi minua ilmankaan menemään.. Koputin Harryn oveen.. se oli auki joten kävelin sisään..
minä: mä tarviin teiän apua..
Harry: kerro
minä: mä meen Rachelin asunnolle..
Harry: miks tarviit apuu?
minä: ilman turvamiestä
Louis: oukei.. me suojataan sua..
minä: hämyttäkää ekaks noit fanei, ettei ne huomaa mua
Harry: selvä homma..
Menimme poikien kanssa aulaan, suuntasin itse kohti takaovea.. pojat menivät tervehtimään faneja, joten he eivät kiinnittäisi minuun huomiota, livahdin nopeasti heidän ohitseen..
Rachelin näkökulma: Zayn tulisi tänne pian, onneksi Adriana oli poikaystävänsä luona, joten ei tarvinnut huolehtia hänestä. Mietin koko ajan mitä sanoisin hänelle. Hetken päästä kuulin koputusta ovelta, katsoin ovisilmästä, se oli Zayn, avasin oven ja hän tuli sisälle, suljin oven ja hetken katsoin häntä, sitten hän halasi minua, totta kai halasin häntä takaisin..
Zayn: no niin, kerrotko nyt?
minä: yep.. istutaaks?
Zayn: okei..
*Flashback*
Mr. Stevens: miss Parker, voisitko nyt kertoa meille miltä tämä mies näytti?
minä: Totta kai.. hänellä oli harmaat hiukset, hän oli pitkä ja aika tukeva, tosi vahva, hänellä oli arpi poskessa..
Mr.Stevens: Okei, onka näistä miehistä kukaan tuttu?
vilkaisin äitiäni joka istui vieressäni kyynel poskellaan..
minä: Tämä mies se oli..
Mr. Stevens: okei, kiitos..hmm..
Äiti: onko jokin vikana?
Mr.Stevens: Tämä mies on sarja-/palkkamurhaaja, hän jatkaa luultavasti sinun etsimistäsi niin kauan kun olet kuollut..
minä: mitä miksi?!
mr.Stevens: emme ole vielä varmoja.. mutta sinun on parasta kadota.. meillä on yksi suojeluohjelma, mutta sinun pitää hävitä yksin
äiti: ei, minä haluan mukaan..
minä: äiti..
mr.Stevens: olen pahoillani Mrs.Parker mutta te ette voi tulla mukaan olisi todella vaikeaa etsiä turvallinen paikka 2 henkilölle..
äiti: 3 henkilölle, aviomieheni tulisi mukaamme..
Mr.Stevens: se olisi lähes mahdotonta löytää turvapaikka teille kolmelle, niimpä tyttärenne turvaksi hänen on kadottava yksin..
minä: äiti, mä pärjään..
äiti: okei..
Mr. Stevens: saisinko puhua tyttärenne kanssa nyt kahden..
äiti: miksi?
Mr.Stevens: kukaan ei saa tietää mihin hänet lähetetään tai hänen uutta nimeään ja tietojaan
äiti: mutta hän on tyttäreni..
Mr.Stevens: se on uskottavampaa että hän on kuollut kun kukaan ei tiedä mitään hänestä..
minä: äiti mene, kyllä mä pärjään..
äitini käveli käytävään yhden naisagentin kanssa, minä jäin Mr. Stevensin kanssa huoneeseen..
minä: mitä minulle tapahtuu?
Mr.Stevens: koska emme voi jättää ruumistasi tänne, koska et oikeasti kuole, niin kuolet autoonnettomuudessa, siis se räjähtää..
minä: okei, minne sitten menen?
Mr.Stevens ojensi minulle kansion, siellä luki ' nimi: Emily Woods,ikä: 16 asuinpaikka: Australia, Melbourne..
taustaa: Emilyn isä matkusteli Emilyn kanssa ympäri maailmaa työnsä takia, mutta hän halusi Emilyn käyvän kunnon koulun joten he jäivät australiaan.
minä: kuka olisi isäni?
Mr.Stevens: minä tulen mukanasi, en toisinaan ole siellä paljoakaan koska työt mutta..
minä: okei, koska tämä tapahtuu?
Mr.Stevens: 3 päivän päästä, lähdemme heti aamulla, joten sinulla on 2 päivää aikaa hyvästellä perheesi ja ystäväsi. Et saa ottaa sitten mukaan mitään muuta kuin vaatteita, ettei kukaan tunnistaisi sinua.
minä: okei..
*Flahsback ends*
perjantai 29. maaliskuuta 2013
Please, stay next to me - 3
zaynin näkökulma: makasin vieläkin sängyssäni, enää en toisin itkenyt. Louis tuli huoneeseeni. Yritin häätää hänet pois, koska ei juuri tehnyt mieli puhua kenellekkään..
Louis: zayn, odota, kato tätä kuvaa..
minä: mistä sait ton?
Louis: no mä ja niall mentii tänää kaupunkii vielä ja sit nähtii nää kaks yhes liikkees ja otettiin kuvat, btw, kutsuttiin ne huomiseen ilmaiskonserttiin..
minä: ootko varma että ne tulis sinne?
Louis: toivotaan että ne tulee..
Rachelin näkökulma: Tulimme Adrianan kanssa takaisin kämpillemme, en voi uskoa että törmäsimme Zaynin bändikavereihin, toivottavasti he poistivat sen kuvan, tuskin, toivon että Zayn ei näe sitä kuvaa, eikä se leviäisi nettiin koska sitten olen hankaluuksissa. En tiedä pitäisikö minun soittaa Joeylle ja kertoa tilanteesta.. ei en voi, en halua uutta identiteettiä, enkä jättää Adrianaa, hän on paras ystäväni.
Adriana: Hei haluatko tulla mun kans huomenna sinne one direction ilmais keikalle?
minä: en
Adriana: mikset?
minä: en pidä one directionista..
Adriana: vale, mä tiiän et keräät kaikkii lehtijuttui niistä ja sulla on pari julistetta niistä ja sä koukutit mut niihin..
minä: ai niin, no mä en vaa halua okei..
Adriana: okei..
muutaman tunnin kuluttua (rachelin näkökulma): viettäisimme tänään Kiran ja sinin kanssa aikaa, katsoisimme joitakin leffoja ja se olisi niin sanottu tyttöjen ilta. Tietenkin, jos katsoisimme lempileffani mikä on julkaistu dvd:lle vasta nyt niin minun pitäisi tehdä jotakin..
Adriana: Em, kira ja sini tuli, tuu alas!
minä: juu.. menin alakertaan.. mm.. mitä me katotaan?
Adriana: yhdellä ehdolla me voidaan katsoa sun lempileffa!
minä: annas ku arvaan, mun pitää tulla sinne keikalle?
adriana: emmä haluis mennä yksinkää sinne..
minä: millä rivillä me oltais?
adriana: 6
minä: okei mä tuun..
adriana: kiitos oot paras...
seuraavana päivänä: Olimme lähdössä Adrianan kanssa sinne keikalle, halusin päästä eteen ja Adriana myös, toivoin että Zayn näkisi minut.. Kun tulimme paikalle ja ryntäsimme eteen, mutta sitten Adrianalle tuli nälkä ja lähdimme hakemaan ruokaa hänelle, paikkamme vietiin, kun pojat tulivat lavalle ja alkoivat laulaa.. kuuntelin heitä hetken ja sitten nappasin Adrianan kädestä kiinni ja tungin meidät lavan eteen..
Zaynin näkökulma: Olimme lavalla poikien kanssa, yritin katsoa jos Rachel olisi siellä mutten nähnyt häntä. Koskimme faneja käsiin, yhtäkkiä käteeni osui erittäin kylmä käsi ja se antoi minulle paperi lapun, en kuitenkaan katsonut lappua vaan jatkoin matkaa.. kun menimme takahuoneeseen katsoin lapun 'Anteeks, soita jos haluut 555-36978 Rachel'.. kyynel valui poskeani pitkin pyyhkäisin sen pois nopeasti.. meillä on nyt heti haastattelu ja sen jälkeen monta muuta haastattelua, en millään kerkeäsi vielä soittaa, haluaisin kyllä..
Louis: zayn, odota, kato tätä kuvaa..
minä: mistä sait ton?
Louis: no mä ja niall mentii tänää kaupunkii vielä ja sit nähtii nää kaks yhes liikkees ja otettiin kuvat, btw, kutsuttiin ne huomiseen ilmaiskonserttiin..
minä: ootko varma että ne tulis sinne?
Louis: toivotaan että ne tulee..
Rachelin näkökulma: Tulimme Adrianan kanssa takaisin kämpillemme, en voi uskoa että törmäsimme Zaynin bändikavereihin, toivottavasti he poistivat sen kuvan, tuskin, toivon että Zayn ei näe sitä kuvaa, eikä se leviäisi nettiin koska sitten olen hankaluuksissa. En tiedä pitäisikö minun soittaa Joeylle ja kertoa tilanteesta.. ei en voi, en halua uutta identiteettiä, enkä jättää Adrianaa, hän on paras ystäväni.
Adriana: Hei haluatko tulla mun kans huomenna sinne one direction ilmais keikalle?
minä: en
Adriana: mikset?
minä: en pidä one directionista..
Adriana: vale, mä tiiän et keräät kaikkii lehtijuttui niistä ja sulla on pari julistetta niistä ja sä koukutit mut niihin..
minä: ai niin, no mä en vaa halua okei..
Adriana: okei..
muutaman tunnin kuluttua (rachelin näkökulma): viettäisimme tänään Kiran ja sinin kanssa aikaa, katsoisimme joitakin leffoja ja se olisi niin sanottu tyttöjen ilta. Tietenkin, jos katsoisimme lempileffani mikä on julkaistu dvd:lle vasta nyt niin minun pitäisi tehdä jotakin..
Adriana: Em, kira ja sini tuli, tuu alas!
minä: juu.. menin alakertaan.. mm.. mitä me katotaan?
Adriana: yhdellä ehdolla me voidaan katsoa sun lempileffa!
minä: annas ku arvaan, mun pitää tulla sinne keikalle?
adriana: emmä haluis mennä yksinkää sinne..
minä: millä rivillä me oltais?
adriana: 6
minä: okei mä tuun..
adriana: kiitos oot paras...
seuraavana päivänä: Olimme lähdössä Adrianan kanssa sinne keikalle, halusin päästä eteen ja Adriana myös, toivoin että Zayn näkisi minut.. Kun tulimme paikalle ja ryntäsimme eteen, mutta sitten Adrianalle tuli nälkä ja lähdimme hakemaan ruokaa hänelle, paikkamme vietiin, kun pojat tulivat lavalle ja alkoivat laulaa.. kuuntelin heitä hetken ja sitten nappasin Adrianan kädestä kiinni ja tungin meidät lavan eteen..
Zaynin näkökulma: Olimme lavalla poikien kanssa, yritin katsoa jos Rachel olisi siellä mutten nähnyt häntä. Koskimme faneja käsiin, yhtäkkiä käteeni osui erittäin kylmä käsi ja se antoi minulle paperi lapun, en kuitenkaan katsonut lappua vaan jatkoin matkaa.. kun menimme takahuoneeseen katsoin lapun 'Anteeks, soita jos haluut 555-36978 Rachel'.. kyynel valui poskeani pitkin pyyhkäisin sen pois nopeasti.. meillä on nyt heti haastattelu ja sen jälkeen monta muuta haastattelua, en millään kerkeäsi vielä soittaa, haluaisin kyllä..
Please, stay next to me - 2
Zaynin näkökulma: Palasimme takaisin hotellille ja Paul näytti tosi vihaiselta, hän piti meille kauhean saarnan.. en kuunnellut mitään mitä hän sanoin, ajattelin vain Rachelia. Olin aivan varma että törmäsin häneen tänään, hänellä oli samanlaiset hiukset ja silmät ja hän näytti aivan samalta kuin 3 vuotta sitten.. tai hiusten väri oli vaihtunut mutta hän oli Rachel.. Häneltä oli jäänyt pari paperia maahan, olin ottanut ne mukaan, vilkaisin niitä ja niissä oli nimi Emily Woods.. menin huoneeseeni ja menin sängylleni, aloin jostain syystä itkeä.. itkin jonkun aikaa kun Harry koputti oveeni ja avasi sen..
minä: mene pois..
Harry: zayn, jos Rachel on kuollut, miten se olis voinu olla tuolla?
minä: en tiiä, enkä halua puhua, joten pliis mene pois..
Rachelin näkökulma: Tulin nopeasti kotiin, menin suoraan huoneeseeni, halusin olla rauhassa mutta sitten Adriana joka oli paras ystäväni ja hän oli myös kämppikseni. Hän ei tiennyt mitään menneisyydestäni hän luuli että oln Emily Woods, tai olinkin nyt..
Adriana: moikka Emily, mites päivä meni?
minä: hyvin meni..
Adriana: hyvä, muuten nyt lähetään shoppailemaan
minä: adri, mä en oikein tiiä..
Adriana: sun on pakko tulla..
minä: okei okei..
Louisin näkökulma: Lähdimme Niallin ja turvamies Joshuan kanssa kaupunkiin, koska halusin käydä ostamassa housut itselleni. Hetken kierreltyämme kaupoissa ja jaettuamme nimmareita ja kuvia fanien kanssa näin kaukaa sen Zaynin ystävän Rachelin, menin hänen taakseen..
minä: Niall kato, tuolla on se Zaynin kaveri
Niall: ootko varma?
minä: sillä on samat vaatteet ja hiukset ja muutenkin näyttää samalta joka törmäs Zayniin tänään..
Niall: okei..
minä: Rachel?
Emily: en ole, erehdyt henkilöstä, olen Emily..
Adriana: omg, sä oot Louis, one directionista..
minä: niin olen..
Adriana: ja onks toi Niall, saanks mä kuvan teiän kanssa?
minä: on se ja kyllä saat.. otimme kuvan hänen kanssaan, otimme myös kuvan Emilyn kanssa..
Emily: hmm.. voisitko poistaa sen kuvan?
minä: miksi?
Emily: koska haluan että poistat sen, minä en ole hyvän näköinen siinä..
minä: tarpeeksi hyvä..
Emily: poista nyt vaan..
minä: okei... En kyllä oikeasti poistanut sitä, vaan ajattelin näyttää sen Zaynille ja kysyä oliko hän varmasti Rachel.. lähdimme takaisin hotellille Niallin kanssa, mutta matkalla törmäsimme moneen faniin ja annoimme monta nimmaria ja otimme paljon kuvia.
minä: mene pois..
Harry: zayn, jos Rachel on kuollut, miten se olis voinu olla tuolla?
minä: en tiiä, enkä halua puhua, joten pliis mene pois..
Rachelin näkökulma: Tulin nopeasti kotiin, menin suoraan huoneeseeni, halusin olla rauhassa mutta sitten Adriana joka oli paras ystäväni ja hän oli myös kämppikseni. Hän ei tiennyt mitään menneisyydestäni hän luuli että oln Emily Woods, tai olinkin nyt..
Adriana: moikka Emily, mites päivä meni?
minä: hyvin meni..
Adriana: hyvä, muuten nyt lähetään shoppailemaan
minä: adri, mä en oikein tiiä..
Adriana: sun on pakko tulla..
minä: okei okei..
Louisin näkökulma: Lähdimme Niallin ja turvamies Joshuan kanssa kaupunkiin, koska halusin käydä ostamassa housut itselleni. Hetken kierreltyämme kaupoissa ja jaettuamme nimmareita ja kuvia fanien kanssa näin kaukaa sen Zaynin ystävän Rachelin, menin hänen taakseen..
minä: Niall kato, tuolla on se Zaynin kaveri
Niall: ootko varma?
minä: sillä on samat vaatteet ja hiukset ja muutenkin näyttää samalta joka törmäs Zayniin tänään..
Niall: okei..
minä: Rachel?
Emily: en ole, erehdyt henkilöstä, olen Emily..
Adriana: omg, sä oot Louis, one directionista..
minä: niin olen..
Adriana: ja onks toi Niall, saanks mä kuvan teiän kanssa?
minä: on se ja kyllä saat.. otimme kuvan hänen kanssaan, otimme myös kuvan Emilyn kanssa..
Emily: hmm.. voisitko poistaa sen kuvan?
minä: miksi?
Emily: koska haluan että poistat sen, minä en ole hyvän näköinen siinä..
minä: tarpeeksi hyvä..
Emily: poista nyt vaan..
minä: okei... En kyllä oikeasti poistanut sitä, vaan ajattelin näyttää sen Zaynille ja kysyä oliko hän varmasti Rachel.. lähdimme takaisin hotellille Niallin kanssa, mutta matkalla törmäsimme moneen faniin ja annoimme monta nimmaria ja otimme paljon kuvia.
Please, stay next to me - 1
Zaynin näkökulma: Olimme Austraaliassa poikien kanssa koska meillä olisi seuraavan 3 päivän ajan keikkoja ja haastatteluja siellä. Niall ja Liam pelasivat Niallin huoneessa fifaa. Harry ja Louis katsoivat minua sen näköisinä että heillä olisi joku suunnitelma..
Louis: tuutko sä meiän kanssa kaupunkiin?
minä: mitä siellä?
Louis: no kierrellään.. ja niin siis livahdetaan kaupunkiin..
minä: ei turvamiehiä?
Harry: ei..
minä: okei, no mä tuun mukaan..
Livahdimme ulos hotellista kertomatta kenellekkään, kävelimme pitkin katuja. Törmäsin vahingossa johonkin tyttöön, hän kaatui maahan ja hänen kädestään levisivät paperit.. autoin häntä keräämään ne.
minä: anteeks, mä en huomannu.. katsoin häntä, hän näytti niin tutulta.. hän ei vastannut mitään..
Louis: Zayn, tuleks sää?
minä: Rachel?
tyttö: kuka? sitten hän lähti nopeasti pois, jäin katsomaan hänen peräänsä.. Harry ja Louis tulivat taakseni..
Harry: dude ooks sä kunnossa?
minä: häh, ai joo, mä vaan, mutta..
Louis: kuka on Rachel?
minä: mun kaveri joka kuoli päivän sen jälkeen kun osallistuin x-factoriin eli hän siis kuoli 3 vuotta sitten..
Harry: mut jos se on kuollu ni miten se ois voinu olla tosa..
minä: emmä tiiä, mutta se oli Rachel..
Louisin puhelin soi, hän vastasi siihen..
Louis: moi Paul.. ööm, Harry missä me ollaan?, me tullaan..
Harry: vihanen?
Louis: tosi, meiän täytyy heti mennä takaisin
"Rachelin" näkökulma: Ei,ei ei, ei se voinu olla Zayn! mitä mä nyt teen.. ei se olis saanu nähdä mua..
*Flashback* 3 vuotta sitten (Rachelin näkökulma)
Kävelimme Zaynin kanssa pitkin Bradfordin katuja..
minä: huomenna on siis suuri päivä..
Zayn: niin on, ja mä oon ilonen että mulla on sun lainen paras ystävä, ilman sua mä en tekis sitä..
minä: pfft.. sä oot hyvä laulaja, sä pääset vielä pitkälle..
Zayn: mm, kiitos..
seuraavana päivänä koe-esiintymisissä: Olin Zaynin tukena täällä, hän meni huoneeseen jossa tuomarit olivat. Hetken päästä hän tuli sieltä pois, hän hyppäsi halaamaan minua ja sanoi että pääsi jatkoon. Onnittelin häntä ja sitten lähdimme kotiin.
Zaynin näkökulma: kun tulimme koe-esiintymisistä, Rachel käyttäytyi hyvin etäisesti, en tiedä mikä hänellä oli.. olimme hänen talonsa edessä, lupasin saattaa hänet kotiin.
Rachel: Zayn, mulle tulee ikävä sua..
minä: älä oo höpsö..
Rachel: moikka Zayn.. sitten hän juoksi sisälle ja sulki oven.. kävelin kotiin ja menin aika pian nukkumaan. Heräsin aamulla kun puhelimeni soi, näytössä oli 'Rachelin äiti'..
minä: heippa rva Parker..
Rva parker: Zayn, Rachel on kuollut..
minä: mitä?! miten?!
Rva parker: hänen autonsa räjähti, kun hän oli lähdössä kauppaan..
minä: ei, mutta kiitos tiedosta..
*Flashbask ends*
meeting you - 7 LAST PART
1 viikon kuluttua, Ashleyn näkökulma: Olimme melkein joka päivä nähneet pojat.. Niall ja Cassie selvästi pitivät toisistaan ja olivat viettäneet aikaa kahdestaankin.. Pojat olivat olleet hyvin kiinnostuineita epilepsiastani ja tietenkin Cassien diabeteksesta.. mutta kuitenkin, sain eilen pahimman kohtaukseni mitä olen täällä saanut.. kuitenkin Cassie hoiti tilanteen, olen onnellinen että minulla on hänen kaltainen ystävä.. mutta kuitenkin, minusta ja pojista oli tullut hyvät ystävät ja viihdyin heidän seurassaan, etenkin Liamin.. mutta en juuri nyt ollut valmis mihinkään suhteeseen.
Cassie: Ash, arvaa mitä!!
minä: sinä ja niall ootte yhessä?
Cassie: mistä arvasit?
minä: se suorastaan hehkuu teistä!
Cassie: haha...
hetken juteltuamme, menimme ryhmän kanssa tutustumaan lontoon muutamaan kouluun.. minua ei enään oikein kiinnostanut kierrellä, mielummin olisin hengaillut ihmisten kanssa.. matkamme päättyisi parin päivän päästä, mikä oli harmi, koska tällä matkalla on tultu tutustuttua moniin ihaniin ihmisiin. kuitenkin, en ollut yhtään kuunnellut valvojaa mitä hän oli selittänyt...
1 viikon kuluttua, Cassien näkökulma: Tänään se tapahtuisi, minä ja Ashley palaisimme Miamiin, jättäisimme hyvästit pojille, tai tietenkin me näkisimme vielä, olimme miettineet Niallin kanssa tilannetta ja kumpikaan ei haluaisi erota tai mitään, niin pidämme nyt kaukosuhdetta muutaman kuukauden, kunnes haen jatko-opiskelupaikkaa, olin aina ajatellut hakea Lontooseen, mutta nyt minulla oli syy hakea sinne. Pakkasimme laukkujamme. Pojat tulivat hyvästelemään meidät hotelillemme, Liam ja Ashley menivät puhumaan kahdestaan jonnekkin, kun me muut taas olimme hotellihuoneessamme ja juttelimme vähän kaikenlaista, fiiliksiä ja sellaista..
Ashleyn näkökulma: Kävelimme Liamin kanssa pitkin hotellinkäytäviä ja juttelimme. Hetken käveltyämme pysäytin Liamin ja katsoin häntä suoraan silmiin, ne ruskeat silmät olivat niin ihanat ja lumoavat. Yhtäkkiä suutelin häntä ja hän suuteli takaisin...kun irrottauduimme toisistamme hymyilimme toisillemme.
minä: anteeks..
Liam: ei se mitään..
minä: mut meiän pitää varmaan mennä jo takaisin, koska.. sitten Liam keskeytti minut..
Liam: pitää lähteä, mitä jos en halua päästää sua menemään?
minä: se voi tulla kalliiks.. Liam suuteli minua uudelleen, sitten lähdin kävelemään takaisin minun ja Cassien huonetta kohti. Kun tulimme huoneeseen, oli aika sanoa hyvästit. Otimme Cassien kanssa laukkumme, menimme poikien kanssa ala-aulaan ja he katsoivat kun me nousimme taksiin..
1 viikon kuluttua, Cassien näkökulma: Tänään se tapahtuisi, minä ja Ashley palaisimme Miamiin, jättäisimme hyvästit pojille, tai tietenkin me näkisimme vielä, olimme miettineet Niallin kanssa tilannetta ja kumpikaan ei haluaisi erota tai mitään, niin pidämme nyt kaukosuhdetta muutaman kuukauden, kunnes haen jatko-opiskelupaikkaa, olin aina ajatellut hakea Lontooseen, mutta nyt minulla oli syy hakea sinne. Pakkasimme laukkujamme. Pojat tulivat hyvästelemään meidät hotelillemme, Liam ja Ashley menivät puhumaan kahdestaan jonnekkin, kun me muut taas olimme hotellihuoneessamme ja juttelimme vähän kaikenlaista, fiiliksiä ja sellaista..
Ashleyn näkökulma: Kävelimme Liamin kanssa pitkin hotellinkäytäviä ja juttelimme. Hetken käveltyämme pysäytin Liamin ja katsoin häntä suoraan silmiin, ne ruskeat silmät olivat niin ihanat ja lumoavat. Yhtäkkiä suutelin häntä ja hän suuteli takaisin...kun irrottauduimme toisistamme hymyilimme toisillemme.
minä: anteeks..
Liam: ei se mitään..
minä: mut meiän pitää varmaan mennä jo takaisin, koska.. sitten Liam keskeytti minut..
Liam: pitää lähteä, mitä jos en halua päästää sua menemään?
minä: se voi tulla kalliiks.. Liam suuteli minua uudelleen, sitten lähdin kävelemään takaisin minun ja Cassien huonetta kohti. Kun tulimme huoneeseen, oli aika sanoa hyvästit. Otimme Cassien kanssa laukkumme, menimme poikien kanssa ala-aulaan ja he katsoivat kun me nousimme taksiin..
torstai 28. maaliskuuta 2013
meeting you - 6
Ashleyn näkökulma: Kun tulimme Cassien kanssa takaisin hotellille valvoja huomasi meidät ja syöksyi ulos, huutaen meille..
valvoja: ja missäs te neidit olette olleet, enkä minä tehnyt selväksi että hotellilta ei ole lupa poistua enään tänään ellei ole hätätapaus..
minä: tavallaan oli hätätapaus..
valvoja: ja mikäs hätätapaus?
Cassie: no Ashleytä rupes särkemään pää ja sitten mun insuliini loppumassa niin me lähettiin apteekista hakemaan lisää..
valvoja: teidän olisi pitänyt soittaa minulle..
Kyllä Cassie sairasti diabetesta.. ja minä ikävä kyllä sairastan epilepsiaa.. mutta pojat, minä, cassie ja valvoja olimme vielä hotellin aulassa...
minä: Cassie auta..
Cassie: Ash, nytkö..
minä: yep..
Cassie: okei, no niin mee makaamaan tohon..
Cassien näkökulma: Tosiaan Ashleylla on Epilepsia ja hän usein tietää koska hänen kohtauksensa alkaa.. olimme vielä aulassa ja siinä olivat valvoja ja pojat.. He katsoivat vähän ihmeissään..
minä: okei, ette nyt ala panikoida.. onneksi kohtaus oli pieni, pojat olivat aika järkyttyneitä kuten valvojakin..
Liam: onks Ashleyllä kaikki hyvin?
minä: mm.. Ashley sairastaa epilepsiaa ja saa aina välillä kohtauksi, tää oli nyt aika pieni ja Ash yleensä tuntee koska sen kohtaukset tulee..
Harry: aa.. voi kamala..
Ashley: Cas, tuliks se?
minä: juu, kaikki on hyvin nyt, ja ohi..
Ashley, nousi istumaan ja huomasi että kaikki katsoivat häntä.. hän hieroi päätään.. annoin hänelle nopeasti lääkkeen laukustaan ja sitten astma piipun, kyllä hänellä on myös astma..
minä: haluutko mennä ylös jo?
Ashley: jep..
minä: okei, me mennään, oli kiva päivä tai kiitos kun heititte apteekista ja vinkkasin pojille silmää, halasimme vielä ja sitten menimme Ashleyn kanssa huoneeseemme..
Ashley: mä vihaan oikeesti, miks mulla pitää olla joku hemmetin epilepsia, oikeesti, kui noloo?!!?
minä: kulta pieni, et sä voi sille mitään että koska sä saat niitä kohtauksia..
Ashley: mutta Liam ja ne muutki oli siinä vielä..
minä: Ei Liam pelästynyt sitä, koska mä kerroin että sä sairastat ja tiiät suurinpiirtein aina koska sulla tulee kohtaus.. en kyllä vieläkään tajua mistä sä tiiät sen mutta
Ashley: emmä sitä tarkottanut, ja tiiän koska mulla tulee yks juttu aina enne sitä oon oppinu tunnistamaan sen siitä..
minä: okei.. mutta se on hyvä juttu että osaat tunnistaa..
valvoja: ja missäs te neidit olette olleet, enkä minä tehnyt selväksi että hotellilta ei ole lupa poistua enään tänään ellei ole hätätapaus..
minä: tavallaan oli hätätapaus..
valvoja: ja mikäs hätätapaus?
Cassie: no Ashleytä rupes särkemään pää ja sitten mun insuliini loppumassa niin me lähettiin apteekista hakemaan lisää..
valvoja: teidän olisi pitänyt soittaa minulle..
Kyllä Cassie sairasti diabetesta.. ja minä ikävä kyllä sairastan epilepsiaa.. mutta pojat, minä, cassie ja valvoja olimme vielä hotellin aulassa...
minä: Cassie auta..
Cassie: Ash, nytkö..
minä: yep..
Cassie: okei, no niin mee makaamaan tohon..
Cassien näkökulma: Tosiaan Ashleylla on Epilepsia ja hän usein tietää koska hänen kohtauksensa alkaa.. olimme vielä aulassa ja siinä olivat valvoja ja pojat.. He katsoivat vähän ihmeissään..
minä: okei, ette nyt ala panikoida.. onneksi kohtaus oli pieni, pojat olivat aika järkyttyneitä kuten valvojakin..
Liam: onks Ashleyllä kaikki hyvin?
minä: mm.. Ashley sairastaa epilepsiaa ja saa aina välillä kohtauksi, tää oli nyt aika pieni ja Ash yleensä tuntee koska sen kohtaukset tulee..
Harry: aa.. voi kamala..
Ashley: Cas, tuliks se?
minä: juu, kaikki on hyvin nyt, ja ohi..
Ashley, nousi istumaan ja huomasi että kaikki katsoivat häntä.. hän hieroi päätään.. annoin hänelle nopeasti lääkkeen laukustaan ja sitten astma piipun, kyllä hänellä on myös astma..
minä: haluutko mennä ylös jo?
Ashley: jep..
minä: okei, me mennään, oli kiva päivä tai kiitos kun heititte apteekista ja vinkkasin pojille silmää, halasimme vielä ja sitten menimme Ashleyn kanssa huoneeseemme..
Ashley: mä vihaan oikeesti, miks mulla pitää olla joku hemmetin epilepsia, oikeesti, kui noloo?!!?
minä: kulta pieni, et sä voi sille mitään että koska sä saat niitä kohtauksia..
Ashley: mutta Liam ja ne muutki oli siinä vielä..
minä: Ei Liam pelästynyt sitä, koska mä kerroin että sä sairastat ja tiiät suurinpiirtein aina koska sulla tulee kohtaus.. en kyllä vieläkään tajua mistä sä tiiät sen mutta
Ashley: emmä sitä tarkottanut, ja tiiän koska mulla tulee yks juttu aina enne sitä oon oppinu tunnistamaan sen siitä..
minä: okei.. mutta se on hyvä juttu että osaat tunnistaa..
Meeting you - 5
Ashleyn näkökulma: Pojat seisoivat ulkona auton vieressä. Minä ja Cassie kävelimme siihen heidän eteensä, vilkuillen taaksepäin..
Niall: mitäs siellä takana on?
Cassie: ööm..
minä: meiän valvoja.. kun me ei tavallaan saatais lähtee tänää tuolta..
Zayn: pahikset..
Cassie: haha...
Liam: miksette sais?
minä: niin siis me ollaan kielimatkalla täällä ja pitkä juttu mutta meiän valvoja kuuli siitä tämän päiväisestä, kiitos vielä siitä ja niin ja meiän piti jäädä hotellille lepäämään eikä me lähetty jollekkin museo kierrokselle niin meitä kiellettiin tänään poistumasta hotellista..
Harry: wau... mutta mennäänkö?
Cassie: mennään..
Nousimme autoon ja Liam ajoi, zayn istui hänen vieressään, minä, Cassie, Harry, Louis ja Niall istuimme takana.. Hetken aikaa oli ihan hiljaista, kunnes...
Louis: joten, jos te olette kielimatkalla täällä niin mistä päin ootte?
Cassie: Amerikasta, Miamista..
Niall: oon aina halunnu käydä siellä..
minä: hah, kiva..
Zayn: ihan tällee minkä ikäsiä ootte?
minä: kysymys hyvään kohtaan, mutta 17 tai no me ollaan ihan pian 18..
Liam: kiva..
Cassie: haha..
Harry: mitä ootte pitäny lontoosta?
Cassie: ihana..
minä: upee.. mihin me ollaan menossa?
Liam: Tonne.. Katsoimme ikkunasta, en voi uskoa että he vievät meidät huvipuistoon..
Cassien näkökulma: Pojat tosiaankin veivät meidät huvipuistoon, astuimme ulos autosta ja ostimme rannekkeet, kävimme parissa laitteessa kunnes huomasimme Niallin, Harryn ja Louisin kadonneen.. Mutta jatkoimme matkaa..
Niallin näkökulma: Harry ja Louis nykäisivät minut sivuun muista..
minä: hei, mikä teit vaivaa?
Louis: pyydä sitä ulos
minä: mitä sä tarkotat
Harry: sä tykkäät Cassiesta, joten pyydä sitä ulos..
minä: pfft...
Louis: c'mon mate, sen näkee susta
minä: just joo...
Harry: älä yritä kiistää sitä, sä tykkäät siitä
minä: no mut emmä silti voi tehä mitään, ku se asuu kaukana täältä..
Louis: no mutta mitä vaan voi tapahtua..
minä: niin just...
Jatkoin matkaani, Louis ja Harry tulivat perässäni, etsimme muut mikä oli vähän vaikeaa satojen ihmisten joukosta mutta sitten löysimme heidät.. tai no löysimme Cassien ja Zaynin, he olivat ilmeisesti kadottaneet Ashleyn ja Liamin..
Harry: missäs Liam ja Ashley ovat?
Zayn: ööm.. ne tais tai ööm..
Louis: hukkasitte ne?
Cassie: Yep..
Niall: haha.. Jatkoimme kävelyä ja menimme pariin laitteeseenki.. Zayn, Louis ja Harry katosivat jonnekkin ja Liam ja Ashley olivat hukassa vieläkin. Otimme Cassien kanssa toisiamme kädestä ettemme mekin eksyisi toisistamme.
Cassie: kaikki ne nyt mysteerisesti katoo..
minä: mm m.. tota.. Cassie..
Cassie: niin Niall?
minä: ööm.. mä taidan pitää susta
Cassie: omg.. aaw, mäki pidän susta..
Sitten silmääni pisti 2 tuttua naamaa, Liam ja Ashley, suutelivat taco kojun edessä.. Cassie huomasi että tuijotin jotain ja hänkin katsoi.. pian ashley ja liam huomasivat meidät ja sitten he punastuivat, kävelimme heidän luokseen.. Ei mennyt kauaa kun Zayn, Louis ja Harrykin tulivat meidän luoksemme.. Kello oli jo niin paljon että Cassien ja Ashleyn piti palata takaisin hotellille.
Niall: mitäs siellä takana on?
Cassie: ööm..
minä: meiän valvoja.. kun me ei tavallaan saatais lähtee tänää tuolta..
Zayn: pahikset..
Cassie: haha...
Liam: miksette sais?
minä: niin siis me ollaan kielimatkalla täällä ja pitkä juttu mutta meiän valvoja kuuli siitä tämän päiväisestä, kiitos vielä siitä ja niin ja meiän piti jäädä hotellille lepäämään eikä me lähetty jollekkin museo kierrokselle niin meitä kiellettiin tänään poistumasta hotellista..
Harry: wau... mutta mennäänkö?
Cassie: mennään..
Nousimme autoon ja Liam ajoi, zayn istui hänen vieressään, minä, Cassie, Harry, Louis ja Niall istuimme takana.. Hetken aikaa oli ihan hiljaista, kunnes...
Louis: joten, jos te olette kielimatkalla täällä niin mistä päin ootte?
Cassie: Amerikasta, Miamista..
Niall: oon aina halunnu käydä siellä..
minä: hah, kiva..
Zayn: ihan tällee minkä ikäsiä ootte?
minä: kysymys hyvään kohtaan, mutta 17 tai no me ollaan ihan pian 18..
Liam: kiva..
Cassie: haha..
Harry: mitä ootte pitäny lontoosta?
Cassie: ihana..
minä: upee.. mihin me ollaan menossa?
Liam: Tonne.. Katsoimme ikkunasta, en voi uskoa että he vievät meidät huvipuistoon..
Cassien näkökulma: Pojat tosiaankin veivät meidät huvipuistoon, astuimme ulos autosta ja ostimme rannekkeet, kävimme parissa laitteessa kunnes huomasimme Niallin, Harryn ja Louisin kadonneen.. Mutta jatkoimme matkaa..
Niallin näkökulma: Harry ja Louis nykäisivät minut sivuun muista..
minä: hei, mikä teit vaivaa?
Louis: pyydä sitä ulos
minä: mitä sä tarkotat
Harry: sä tykkäät Cassiesta, joten pyydä sitä ulos..
minä: pfft...
Louis: c'mon mate, sen näkee susta
minä: just joo...
Harry: älä yritä kiistää sitä, sä tykkäät siitä
minä: no mut emmä silti voi tehä mitään, ku se asuu kaukana täältä..
Louis: no mutta mitä vaan voi tapahtua..
minä: niin just...
Jatkoin matkaani, Louis ja Harry tulivat perässäni, etsimme muut mikä oli vähän vaikeaa satojen ihmisten joukosta mutta sitten löysimme heidät.. tai no löysimme Cassien ja Zaynin, he olivat ilmeisesti kadottaneet Ashleyn ja Liamin..
Harry: missäs Liam ja Ashley ovat?
Zayn: ööm.. ne tais tai ööm..
Louis: hukkasitte ne?
Cassie: Yep..
Niall: haha.. Jatkoimme kävelyä ja menimme pariin laitteeseenki.. Zayn, Louis ja Harry katosivat jonnekkin ja Liam ja Ashley olivat hukassa vieläkin. Otimme Cassien kanssa toisiamme kädestä ettemme mekin eksyisi toisistamme.
Cassie: kaikki ne nyt mysteerisesti katoo..
minä: mm m.. tota.. Cassie..
Cassie: niin Niall?
minä: ööm.. mä taidan pitää susta
Cassie: omg.. aaw, mäki pidän susta..
Sitten silmääni pisti 2 tuttua naamaa, Liam ja Ashley, suutelivat taco kojun edessä.. Cassie huomasi että tuijotin jotain ja hänkin katsoi.. pian ashley ja liam huomasivat meidät ja sitten he punastuivat, kävelimme heidän luokseen.. Ei mennyt kauaa kun Zayn, Louis ja Harrykin tulivat meidän luoksemme.. Kello oli jo niin paljon että Cassien ja Ashleyn piti palata takaisin hotellille.
Meeting you - 4
Ashleyn näkökulma: Pojat ja paparazzit seurasivat meitäkin, tai pojilla olivat huput ja lasit päissään.. Me yritimme Cassien kanssa olla välittämättä heistä, mutta no Cassien oli vaikea olla.. Kun pääsimme hotellille, kaikki katsoivat meitä ja valvoja tuli luoksemme..
valvoja: teillä kahdella on varmaankin ollut rankat seikkaulut..
Cassie: no ei, tai on.. mistä tiesit?
valvoja: nettilehtien etusivut ovat täynnä..
minä: mitä?!!?
valvoja: juu, ja mä ymmärrän jos haluatte levätä tän päivän, joten teiän ei tarvitse osallistua tämän päivän ohjelmaan..
Cassie: okei..
Menimme huoneeseemmi, kaaduin sängylleni ja huokaisin.. muut menivät käymään joissakin museoissa..mutta kuitenkin, otin padini ja menin katsomaan niitä lehtijuttuja.. otsikoita oli monta... 'onko One direction pojat löytäneet jo uudet tytöt?' 'keitä nämä tytöt ovat? ovatko he one direction jäseneiden Liam Paynen ja Niall Horanin uudet tytöt?' Luin kaikki tekstit, naurettavaa, miksi oletetaan heti kaikenlaista, minä edes pidä tyypeistä,en tunne edes heitä.. aloin kirjoittamaan blogiini ja kuuntelin musiikkia kuulokkeiden kautta.
Cassien näkökulma: Kun Ashley rojahti sängylleen ja huokaisi.. taskuni tärisi ja otin puhelimen taskustani, sain viestin, näytössäni luki että se oli Harrylta, kiljuin sisäisesti, en halunnut häiritä ashleytä, tiedän että hän vihaa sitä kun innostun ja kiljun ja ym.. mutta avasin viestin 'Hei Cassie, mietittiin poikien kanssa jos sulla ja Ashleyllä ei olis mitään tekemistä ni voitais nähnä ja tehä jotain?! xHarry' mietin hetken mitä vastaisin..
minä: Ash, hei mitäs sanoisit jos me tehtäis poikien kanssa jotain tänään?
Ashley: et oo tosissas?
minä: hei se olis tärkeetä mulle ja tutustu niihin teistä vois tulla hyvätkin ystävät
Ashley: mm.. kai me sit jotain voidaan tehä
minä: jei, kiitos, oot rakas
Ashley mumisi jotain, aloin kirjoittamaan viestiä Harrylle.. 'Heippa ja ei me tehä mitään ni olis kyl kiva tehä jotain, mitäs meinasitte? (: xCassie' ei mennyt hetkeäkään kun puhelimeni piippasi viestistä.. katsoin sen 'Hyvä juttu, ja se on yllätys me tullaan hakee teiät puolen tunnin päästä teiän hotellilta xHarry' työnsin puhelimeni taskuun..
minä: Ne tulee hakee meiät pian..
Ashley: okei.. ehkä mä voin sanoo sulle tai no en..
minä: ash, nyt kerrot!
Ashley: okei, no se ketä jutteli mulle, Liam vissiii... sitten keskeytin hänet..
minä: ash, oot niin ihastunu siihen!
Ashley: En tai en tiiä..
minä: aaws...
Ashley: mutta ei siitä voi tulla mitään..
minä: miksei?
Ashley: koska mä asun Miamissa, oon 17 ja mitäs se on 20? ja se on julkkis, siksi
minä: se on kyl 19 ja sä oot just 18..
Ashley: no niin mut silti
minä: ikä on numero ja kyl se saadaan toimii..
Ashley: mut silti, et sit sano niille mitään ja sä selvästi tykkäät Niallista..
minä: pffftt, enkä tykkää
Ashley: don't ya lie to me!! mä niin nään että tykkäät siitä..
minä: huoh, okei joo ehkä hiukan..
Kello alkoi olla jo niin paljon että menimme ala-aulaan odottamaan.. huomasimme että meidän valvojamme ja muut kielimatkalaiset tulivat, joten menimme piiloon, koska emme saisi lähteä hotellilta, kun hätätapauksissa koska emme menneet museoihinkaan mutta kuitenkin.. He eivät nähneet meitä ja huomasimme, että pojat olivat ulkona joten menimme varovasti ulos..
valvoja: teillä kahdella on varmaankin ollut rankat seikkaulut..
Cassie: no ei, tai on.. mistä tiesit?
valvoja: nettilehtien etusivut ovat täynnä..
minä: mitä?!!?
valvoja: juu, ja mä ymmärrän jos haluatte levätä tän päivän, joten teiän ei tarvitse osallistua tämän päivän ohjelmaan..
Cassie: okei..
Menimme huoneeseemmi, kaaduin sängylleni ja huokaisin.. muut menivät käymään joissakin museoissa..mutta kuitenkin, otin padini ja menin katsomaan niitä lehtijuttuja.. otsikoita oli monta... 'onko One direction pojat löytäneet jo uudet tytöt?' 'keitä nämä tytöt ovat? ovatko he one direction jäseneiden Liam Paynen ja Niall Horanin uudet tytöt?' Luin kaikki tekstit, naurettavaa, miksi oletetaan heti kaikenlaista, minä edes pidä tyypeistä,en tunne edes heitä.. aloin kirjoittamaan blogiini ja kuuntelin musiikkia kuulokkeiden kautta.
Cassien näkökulma: Kun Ashley rojahti sängylleen ja huokaisi.. taskuni tärisi ja otin puhelimen taskustani, sain viestin, näytössäni luki että se oli Harrylta, kiljuin sisäisesti, en halunnut häiritä ashleytä, tiedän että hän vihaa sitä kun innostun ja kiljun ja ym.. mutta avasin viestin 'Hei Cassie, mietittiin poikien kanssa jos sulla ja Ashleyllä ei olis mitään tekemistä ni voitais nähnä ja tehä jotain?! xHarry' mietin hetken mitä vastaisin..
minä: Ash, hei mitäs sanoisit jos me tehtäis poikien kanssa jotain tänään?
Ashley: et oo tosissas?
minä: hei se olis tärkeetä mulle ja tutustu niihin teistä vois tulla hyvätkin ystävät
Ashley: mm.. kai me sit jotain voidaan tehä
minä: jei, kiitos, oot rakas
Ashley mumisi jotain, aloin kirjoittamaan viestiä Harrylle.. 'Heippa ja ei me tehä mitään ni olis kyl kiva tehä jotain, mitäs meinasitte? (: xCassie' ei mennyt hetkeäkään kun puhelimeni piippasi viestistä.. katsoin sen 'Hyvä juttu, ja se on yllätys me tullaan hakee teiät puolen tunnin päästä teiän hotellilta xHarry' työnsin puhelimeni taskuun..
minä: Ne tulee hakee meiät pian..
Ashley: okei.. ehkä mä voin sanoo sulle tai no en..
minä: ash, nyt kerrot!
Ashley: okei, no se ketä jutteli mulle, Liam vissiii... sitten keskeytin hänet..
minä: ash, oot niin ihastunu siihen!
Ashley: En tai en tiiä..
minä: aaws...
Ashley: mutta ei siitä voi tulla mitään..
minä: miksei?
Ashley: koska mä asun Miamissa, oon 17 ja mitäs se on 20? ja se on julkkis, siksi
minä: se on kyl 19 ja sä oot just 18..
Ashley: no niin mut silti
minä: ikä on numero ja kyl se saadaan toimii..
Ashley: mut silti, et sit sano niille mitään ja sä selvästi tykkäät Niallista..
minä: pffftt, enkä tykkää
Ashley: don't ya lie to me!! mä niin nään että tykkäät siitä..
minä: huoh, okei joo ehkä hiukan..
Kello alkoi olla jo niin paljon että menimme ala-aulaan odottamaan.. huomasimme että meidän valvojamme ja muut kielimatkalaiset tulivat, joten menimme piiloon, koska emme saisi lähteä hotellilta, kun hätätapauksissa koska emme menneet museoihinkaan mutta kuitenkin.. He eivät nähneet meitä ja huomasimme, että pojat olivat ulkona joten menimme varovasti ulos..
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Meeting you - 3
Cassien näkökulma: Heräsin siihen kun joku koputti oveemme. Mumisin itsekseni ja menin avaamaan.. Siellä oli vain valvojamme joka kertoi aamupala järjestelyistä. Sen jälkeen herätin Ashleyn ja menin suihkuun. Suihkusta tullessani puin normaalit farkut ja valkoisen pitkähihaisen. Menin sängyn päälle ja nopeasti käymään koneella.
Ashleyn näkökulma: Sinä aikana kun Cassie oli suihkussa, minä valitsin vaatteitani.. En osannut päättää joten istahdin koneelle. Siellä ei paljon ollut mitään uutta. Kun Cassie tuli suihkusta minä menin sinne.. Otin nopean suihkun ja sitte tulin uudelleen matkalaukkuni ääreen..
minä: Cas, auta mua
Cassie: no mä autan..
minä: kiitos, oot ihana
Cassie: missä tarviit apua?
minä: mitkä vaatteet?
Cassie: voi sua, mutta katsotaaas, oisko nää hyvät?
minä: Täydelliset.. puin turkoosit farkut ja valkoisen topin ja mustan bleiserin... sitten lähdimmekin ala-aulaan, tapasimme muut ryhmäläiset siellä sekä valvojamme ja menimme hotellin ravintolaan aamupalalle.
valvoja: nyt kun olemme syöneet teillä on 5 tuntia omaa aikaa, sitten menemmä kiertelemään uudelleen.. asia selvä? elikkä 2 aikaan hotellin ala-aulassa.. kaikki lähtivät kaupunkiin. Minä ja Cassie kävelimme kohti ostoskeskusta.. Kun pääsimme ostarin sisälle tutut kasvot alkoivat tulla meitä kohti.. Cassien ilme muuttui tosi innostuneeksi..
Cassie: ash kato n-n-ne tulee tänne...
minä: ei se tarkota mitään, ne varmasti lähtee pois täältä, tule mennään..
Harry: Kattokaas pojat ketkä tuli vastaan..
Louis: hei ne on ne eiliset kaunottaret..
Niall: Louis sä oot varattu
Louis: niin olen, mutta ihmiset ovat kauniita..
Zayn: ahahaa
Cassie: Ash, ne muistaa meiät ja ne pitää meit kaunottarina..
minä: joopa joo...
Liam: joku on pahalla päällä
minä: ehehehe, en ole pahalla päällä
Liam: okei..
Cassie oli innoissaan ja hän vaihtoi poikien kanssa numeroita, Liam antoi minulle omansa. Hän oli aika suloisen näköinen.. Siis mitä, nyt Ashley et ala tykätä jostain kuuluisasta pojasta joka asuu lontoossa!
Pojat jatkoivat matkaansa ja me omaamme, kiertelimme taas hetken ja kello oli puoli kaksi ja meidän pitäisi palata takaisin. Kun olimme kävelemässä kohti hotellia, pian takaamme juoksi pari isokokoista miestä.. Emme reagoineet heihin ensiksi, mutta sitten he ottivat meistä kiinni.. Yritimme rimpuilla mutta emme päässeet irti heidän otteestaan. Hetken päästä putosimme molemmat maahan ja katsoimme taaksemme, 5 poikaa seisoivat takanamme ja ne miehet juoksivat tiehensä.. nousimme Cassien kanssa ylös, kiitimme poikia ja sitten lähdimme nopeasti kävelemään, huomasimme, että pojat seurasivat meitä, sekä paparazzit..
Ashleyn näkökulma: Sinä aikana kun Cassie oli suihkussa, minä valitsin vaatteitani.. En osannut päättää joten istahdin koneelle. Siellä ei paljon ollut mitään uutta. Kun Cassie tuli suihkusta minä menin sinne.. Otin nopean suihkun ja sitte tulin uudelleen matkalaukkuni ääreen..
minä: Cas, auta mua
Cassie: no mä autan..
minä: kiitos, oot ihana
Cassie: missä tarviit apua?
minä: mitkä vaatteet?
Cassie: voi sua, mutta katsotaaas, oisko nää hyvät?
minä: Täydelliset.. puin turkoosit farkut ja valkoisen topin ja mustan bleiserin... sitten lähdimmekin ala-aulaan, tapasimme muut ryhmäläiset siellä sekä valvojamme ja menimme hotellin ravintolaan aamupalalle.
valvoja: nyt kun olemme syöneet teillä on 5 tuntia omaa aikaa, sitten menemmä kiertelemään uudelleen.. asia selvä? elikkä 2 aikaan hotellin ala-aulassa.. kaikki lähtivät kaupunkiin. Minä ja Cassie kävelimme kohti ostoskeskusta.. Kun pääsimme ostarin sisälle tutut kasvot alkoivat tulla meitä kohti.. Cassien ilme muuttui tosi innostuneeksi..
Cassie: ash kato n-n-ne tulee tänne...
minä: ei se tarkota mitään, ne varmasti lähtee pois täältä, tule mennään..
Harry: Kattokaas pojat ketkä tuli vastaan..
Louis: hei ne on ne eiliset kaunottaret..
Niall: Louis sä oot varattu
Louis: niin olen, mutta ihmiset ovat kauniita..
Zayn: ahahaa
Cassie: Ash, ne muistaa meiät ja ne pitää meit kaunottarina..
minä: joopa joo...
Liam: joku on pahalla päällä
minä: ehehehe, en ole pahalla päällä
Liam: okei..
Cassie oli innoissaan ja hän vaihtoi poikien kanssa numeroita, Liam antoi minulle omansa. Hän oli aika suloisen näköinen.. Siis mitä, nyt Ashley et ala tykätä jostain kuuluisasta pojasta joka asuu lontoossa!
Pojat jatkoivat matkaansa ja me omaamme, kiertelimme taas hetken ja kello oli puoli kaksi ja meidän pitäisi palata takaisin. Kun olimme kävelemässä kohti hotellia, pian takaamme juoksi pari isokokoista miestä.. Emme reagoineet heihin ensiksi, mutta sitten he ottivat meistä kiinni.. Yritimme rimpuilla mutta emme päässeet irti heidän otteestaan. Hetken päästä putosimme molemmat maahan ja katsoimme taaksemme, 5 poikaa seisoivat takanamme ja ne miehet juoksivat tiehensä.. nousimme Cassien kanssa ylös, kiitimme poikia ja sitten lähdimme nopeasti kävelemään, huomasimme, että pojat seurasivat meitä, sekä paparazzit..
Tämnen pien kirjotus (:
Anteeks kirjotan tähän väliin nyt tällesen, mutta kiitos kaikille lukijoille ja nyt muutamia on komentoinukkin, en oo vastannu niihin, koska sain nyt vasta ilmotukset niistä, että älkää ihmetelkö sitten.. On mukava tietää että tykkäätte näistä ja pahoittelen että jotkut on pitkiä ja joistakin jää lyhyitä, mutta mulla on ollu aika paljon koulujuttuja mitkä on vieny tosi paljon aikaa ja keskittymistä ni sit ei oo aina jaksanu kirjottaa mitään pitkää, yritän kuitenkin ainakin 1 osan kirjottaa päivässä ja niin ja yritän tehä pitkiä (:
tiistai 26. maaliskuuta 2013
meeting you - 2
Ashleyn näkökulma: Heräsin aamulla kirkkaaseen auringon paisteeseen.. katsoin kelloa se oli 12.. menin yöllä joskus 2 aikaa nukkumaan, minulla, Cassiella ja Alexandralla (minun ja Cassien hyvä ystävä) oli hyvät keskustelut.. kuitenkin vanhempani olisivat töissä tänään koko päivän, enkä näkisi heitä enään tänään, enkä sitten 3 viikkoon.. kuljetin matkalaukkuni alakertaan ja menin takaisin huoneeseeni ja suihkuun.. suihkusta tultuani, puin päälleni mustat farkut, keltaisen topin ja mustan bleiserin.. Harjasin ja kuivasin hiukseni, laitoin hieman meikkiä ja laitoin keltaiset converseni jalkaan, otin taskurahaa ja lähdin minun, cassien ja alexandran lempikahvilaan, sovimme tapaavamme siellä ja viettävämme tämän päivän yhdessä, koska emme näkisi alexandran kanssa seuraavaan 3 viikkoon.
Cassien näkökulma: Kun menin kuppilaamme ashley istui siellä jo ja huomasin että alexandra saapui jälkeeni.. menimme pöytään istumaan ja juttelimme, nauroimme todella paljon.. Päätimme mennä kävelemään ostarille ja katselemaan sinne, olisiko siellä jotakin mieleenkiintoista, vietettyämme siellä jonkin aikaa oli aika jättää hyvästit. Minun ja Ashleyn olisi aika lähteä kentälle, isäni tuli hakemaan meitä sitten kävimme hakemassa Ashleyn matkalaukun, jätimme hyvästit vanhemmilleni ja menimme portille odottamaan että pääsisimme koneeseen..
nainen: Lento 230 Lontooseen, lento 230 Lontooseen lähtee 30 kuluttua, pyydämme matkustajia saapumaan lähtöporteille..
Kävelimme siihen ja sitten näytimme lippumme ja pääsimme koneeseen, istuimme paikoillemme se oli 2 hengen paikka joten vieressämme ei istuisi ketään. Kone täyttyi tosi nopeasti ja pian lähdimme liikkeelle, päätimme katsoa penkeissä olevista tv:ruuduista elokuva ice age 3.. se oli tosi hyvä, nauroimme paljon, sitten nukuimme muutaman tunnin ja sitten juttelimme hetken ja katsoimme uuden leffan ja sitten olimmekin Lontoossa. Siellä olisi nyt aamu, lentokentällä tapasimme sen kielimatkaporukkamme sekä meidän ohjaajamme.. Hetken seisottuamme ja katsottuamme että kaikki olivat tulleet lähdimme hotellille.. asetuimme huoneisiin ja sitten meillä olisi tutustumis kierros lontoon kaupunkiin, pääsisimme niihin upeisiin punaisiin busseihin..
Ashleyn näkökulma: Kun saavuimme hotellille valvojamme kertoi meille päivän ohjelmaa, elikkä pian menisimme tutustumaan Lontoon kaupuunkiin ja pääsisimme mm. sellaiseen punaiseen bussiin, olin kuullut että ne olisivat mahtavia, en ollut ikinä ennen ollut lontoossa joten en tiennyt millainen se olisi.. Cassie otti kameransa mukaan ja räpsi paljon kuvia. Ne olivat upeita, lisäsimme instaan, fb, twitteriin sekä blogiin pari kuvaa..
valvoja: okei, nyt kun olette tutustuneet tähän kaupunkiin, teillä on omaa aika shoppailla täällä tavataan 9 aikaa tällä samalla aukiolla..
sitten kaikki lähtivät eri suuntiin.. kiertelimme hetken ja ostimme jotain pientä krääsää.. kun menimme syömään, Cassie halusi mennä Nando'siin, en tiedä miksi..
minä: cas, miks, mitä, onks noi? ei ne voi olla..
Cassie: mitä, mitä sä näit, jotain julkkiksia?
minä: nääh, unohda..
Cassie: okei..
tilasimme ja istuimme pöytäämme, hetken juteltuamme, aloimme ihmettellä kun tunsimme kuinka jotkut tuijottivat meitä.. Emme kiinnittäneet ensiksi huomiota heihin, sitten ruokamme tuli ja aloimme syömään.. Kun olimme syöneet, lähdimme kävelemään kohti hotelliamme. Hetken käveltyämme tunsimme kuinka joku olisi seurannut meitä.. katsoimme taaksemme ja näimme normaaleja ihmisiä, kuitenkin kun käännyimme ja olimme lähdössä eteenpäin, 5 poikaa seisoi edessämme ja Cassien silmät suurenivat ja suu loksahti auki..
minä: Cassie, mikä sulle tuli?!
Cassie: noi, te, mitä, Ash, noi on...
blondi poika: One Direction..
cassie: juuri niin..
minä: ööm.. okei..
Cassie: anteeks, saanksa mä kuvat ja nimmarit?
pojat: tietenkin.. he ottivat kuvat ja sitten jatkoimme matkaamme, voin sanoa että se yksi, hänellä oli ruskea hiuksinen ja hänellä taisi olla ruskeat silmätkin, mm kuitenkin minusta tuntui kun hän olisi katsonut minua koko ajan.. nääh, ehkä vain kuvittelin.. eikä minua edes kiinnostanut koko one direction tai mikä olikaan.. Cassie taas ei malttanut pysyä housuissaan..
minä: cas, rauhotu nyt..
Cassie: anteeks ash, mutta ne oli One direction!
minä: niin.. silti
Cassie: okei, okei mä rauhotun..
kun pääsimme takaisin hotellille, valvoja keräsi nimemme ja tarkasti että kaikki saapuivat takaisin.. olimme Cassien kanssa tosi väsyneitä ja menimme aikaisin nukkumaan..
Cassien näkökulma: Kun menin kuppilaamme ashley istui siellä jo ja huomasin että alexandra saapui jälkeeni.. menimme pöytään istumaan ja juttelimme, nauroimme todella paljon.. Päätimme mennä kävelemään ostarille ja katselemaan sinne, olisiko siellä jotakin mieleenkiintoista, vietettyämme siellä jonkin aikaa oli aika jättää hyvästit. Minun ja Ashleyn olisi aika lähteä kentälle, isäni tuli hakemaan meitä sitten kävimme hakemassa Ashleyn matkalaukun, jätimme hyvästit vanhemmilleni ja menimme portille odottamaan että pääsisimme koneeseen..
nainen: Lento 230 Lontooseen, lento 230 Lontooseen lähtee 30 kuluttua, pyydämme matkustajia saapumaan lähtöporteille..
Kävelimme siihen ja sitten näytimme lippumme ja pääsimme koneeseen, istuimme paikoillemme se oli 2 hengen paikka joten vieressämme ei istuisi ketään. Kone täyttyi tosi nopeasti ja pian lähdimme liikkeelle, päätimme katsoa penkeissä olevista tv:ruuduista elokuva ice age 3.. se oli tosi hyvä, nauroimme paljon, sitten nukuimme muutaman tunnin ja sitten juttelimme hetken ja katsoimme uuden leffan ja sitten olimmekin Lontoossa. Siellä olisi nyt aamu, lentokentällä tapasimme sen kielimatkaporukkamme sekä meidän ohjaajamme.. Hetken seisottuamme ja katsottuamme että kaikki olivat tulleet lähdimme hotellille.. asetuimme huoneisiin ja sitten meillä olisi tutustumis kierros lontoon kaupunkiin, pääsisimme niihin upeisiin punaisiin busseihin..
Ashleyn näkökulma: Kun saavuimme hotellille valvojamme kertoi meille päivän ohjelmaa, elikkä pian menisimme tutustumaan Lontoon kaupuunkiin ja pääsisimme mm. sellaiseen punaiseen bussiin, olin kuullut että ne olisivat mahtavia, en ollut ikinä ennen ollut lontoossa joten en tiennyt millainen se olisi.. Cassie otti kameransa mukaan ja räpsi paljon kuvia. Ne olivat upeita, lisäsimme instaan, fb, twitteriin sekä blogiin pari kuvaa..
valvoja: okei, nyt kun olette tutustuneet tähän kaupunkiin, teillä on omaa aika shoppailla täällä tavataan 9 aikaa tällä samalla aukiolla..
sitten kaikki lähtivät eri suuntiin.. kiertelimme hetken ja ostimme jotain pientä krääsää.. kun menimme syömään, Cassie halusi mennä Nando'siin, en tiedä miksi..
minä: cas, miks, mitä, onks noi? ei ne voi olla..
Cassie: mitä, mitä sä näit, jotain julkkiksia?
minä: nääh, unohda..
Cassie: okei..
tilasimme ja istuimme pöytäämme, hetken juteltuamme, aloimme ihmettellä kun tunsimme kuinka jotkut tuijottivat meitä.. Emme kiinnittäneet ensiksi huomiota heihin, sitten ruokamme tuli ja aloimme syömään.. Kun olimme syöneet, lähdimme kävelemään kohti hotelliamme. Hetken käveltyämme tunsimme kuinka joku olisi seurannut meitä.. katsoimme taaksemme ja näimme normaaleja ihmisiä, kuitenkin kun käännyimme ja olimme lähdössä eteenpäin, 5 poikaa seisoi edessämme ja Cassien silmät suurenivat ja suu loksahti auki..
minä: Cassie, mikä sulle tuli?!
Cassie: noi, te, mitä, Ash, noi on...
blondi poika: One Direction..
cassie: juuri niin..
minä: ööm.. okei..
Cassie: anteeks, saanksa mä kuvat ja nimmarit?
pojat: tietenkin.. he ottivat kuvat ja sitten jatkoimme matkaamme, voin sanoa että se yksi, hänellä oli ruskea hiuksinen ja hänellä taisi olla ruskeat silmätkin, mm kuitenkin minusta tuntui kun hän olisi katsonut minua koko ajan.. nääh, ehkä vain kuvittelin.. eikä minua edes kiinnostanut koko one direction tai mikä olikaan.. Cassie taas ei malttanut pysyä housuissaan..
minä: cas, rauhotu nyt..
Cassie: anteeks ash, mutta ne oli One direction!
minä: niin.. silti
Cassie: okei, okei mä rauhotun..
kun pääsimme takaisin hotellille, valvoja keräsi nimemme ja tarkasti että kaikki saapuivat takaisin.. olimme Cassien kanssa tosi väsyneitä ja menimme aikaisin nukkumaan..
Meeting you - 1
Ashley Benson oli tulossa kielimatkalle Englantiin, lontooseen. Hän siis asui muuten Miamissa. Ashley oli 17 vuotias. Hänen vanhempansa olivat ostaneet hänelle kielikurssin 3 viikoksi. Hän pääsisi lähtemään parhaan kaverinsa Cassien kanssa.
Ashleyn näkökulma: Vanhempani kertoivat että pääsisin sille kielimatkalle. Hypin innoissani ja soitin Cassielle. Olimme suunnitelleet sitä siitä aski kun olimme 14 vuotiaita. Kaikki idea lähti pari viikkoa sitten kun Cassien vanhemmat kysyivät häneltä että haluaisiko hän lähteä, ja tietenkin hän halusi. Hänen vanhempansa puhuivat minun vanhemmilleni ja niin, mutta ei siitä sen enempää. Mutta nyt tähän päivään, lähtisimme huomen illalla täältä Lontooseen, joten minun pitäisi alkaa pakata ja nopeasti. Otin vihreän matkalaukkuni ja avasin sen sängylleni. Laitoin sinne, 20 farkut, 10 pitkä hihaista, 5 bleiseriä, 10 toppia, 5 t-paitaa, 3 yöpaitaa, alushousut ja rintsikat tietenkin.. pakkasin mukaan myös 10 eri kengät ja tietenkin nahkatakkini.. en ole niinkään mekko tyyppiä joten.. kuitenkin, sitten pakkasin isoon mustaan käsilaukkuuni, kaikki meikkini, aurinkolasit, passin, liput, kaikki laturit, musiikkilaitteet ja ipadin ja ipodin ym. Otin säästöistäni itselleni käyttörahaa 2 tonnia.. Soitin veljelleni Peruun, hän on lääkärinä siellä.
minä: hei rakas veljeni, miten menee?
Ryan: hei rakas siskoni, mitäs täällä, samaa kuin viime viikolla, mitäs sinne?
minä: arvaa kuka lähtee huomenna kielimatkalle Lontooseen?!
Ryan: oikeest, päästiks äiti ja isä sut?
minä: yep, kyllä ne päästi..
Ryan: Hienoa! lähteeks Cassie?
minä: yep, saan kiittää tästä sen vanhempia..
Ryan: okei, hyvä juttu, mutta hei mua kaivataan leikkaussaliin nyt, mutta soitellaan, heippa rakas siskoni, pidä huoli ittestäs mut pidä hauskaa!
minä: okei, mene vaan ja juu soittellaan ja kyllä mä pidän huolen ittestäni.. heippa rakas veljeni..
Heitin iphoneni sängylleni ja menin alakertaan.. Äitini tuli juuri töistä, sitten hän rupesi laittamaan ruokaa.. menin käymään koiramme Chipin kanssa lenkillä. Kun tulin lenkiltä ruoka oli valmista ja isänikin oli tullut töistä.. istuimme pöydän viereen.. ja aloimme syömään..
isä: kultaseni, emme halua että käytät kaikkia omia säästöjäsi lontoossa, joten tässä sinulle vähän rahaa..
minä: ei teiän tartte, mulla on ittellänikin tarpeeksi..
äiti: muru me halutaan ota nää nyt vaan..
minä: okei.. mitä tässä on 3 tonnia...
isä: joo, mutta sä lupasit ottaa ne
minä: juu... söimme loppuun ja sitten katsoimme televisiota.. kun kello oli 10 niin menin koneelleni ja kuuntelin musiikkia, selena gomezia, simple plan, eric saade.. mm.. justin bieber, pitbull.. olin facebookissa ja kirjoittelin kavereilleni, sekä kirjoitin blogiini ja twitterissä seurailin mitä pari julkkista tekisi..
Cassien näkökulma: Oli ihana kuulla että Ashley tulisi kanssani Lontooseen kielimatkalle, pakkasin laukkuni ja menin istumaan koneelle.. isäni heitti minulle käyttörahaa, en edes laskenut niitä, koska tiesin että siinä olisi muutama tonni.. Juttelin facebookissa kavereilleni, he toivottivat minulle ja Ashleylle hyvää matkaa..kuuntelin musiikkia, kyllä minä fanitan One Directioni, minulla ei ole heistä sellaista lempparia, niinkuin monella on. En vihaa Louisin tai Zaynin tyttöystäviä Eleanoria tai Perrietä, minusta he ovat tosi onnekkaita ja he ovat kauniita tyttöjä, toivoisin että voisin olla sellainen kuin hekin ovat, mutten ikinä voisi olla, koska olen tavallinen amerikkalainen tyttö ja minä olen 17-vuotias, niin nuori vielä..
Ashleyn näkökulma: Vanhempani kertoivat että pääsisin sille kielimatkalle. Hypin innoissani ja soitin Cassielle. Olimme suunnitelleet sitä siitä aski kun olimme 14 vuotiaita. Kaikki idea lähti pari viikkoa sitten kun Cassien vanhemmat kysyivät häneltä että haluaisiko hän lähteä, ja tietenkin hän halusi. Hänen vanhempansa puhuivat minun vanhemmilleni ja niin, mutta ei siitä sen enempää. Mutta nyt tähän päivään, lähtisimme huomen illalla täältä Lontooseen, joten minun pitäisi alkaa pakata ja nopeasti. Otin vihreän matkalaukkuni ja avasin sen sängylleni. Laitoin sinne, 20 farkut, 10 pitkä hihaista, 5 bleiseriä, 10 toppia, 5 t-paitaa, 3 yöpaitaa, alushousut ja rintsikat tietenkin.. pakkasin mukaan myös 10 eri kengät ja tietenkin nahkatakkini.. en ole niinkään mekko tyyppiä joten.. kuitenkin, sitten pakkasin isoon mustaan käsilaukkuuni, kaikki meikkini, aurinkolasit, passin, liput, kaikki laturit, musiikkilaitteet ja ipadin ja ipodin ym. Otin säästöistäni itselleni käyttörahaa 2 tonnia.. Soitin veljelleni Peruun, hän on lääkärinä siellä.
minä: hei rakas veljeni, miten menee?
Ryan: hei rakas siskoni, mitäs täällä, samaa kuin viime viikolla, mitäs sinne?
minä: arvaa kuka lähtee huomenna kielimatkalle Lontooseen?!
Ryan: oikeest, päästiks äiti ja isä sut?
minä: yep, kyllä ne päästi..
Ryan: Hienoa! lähteeks Cassie?
minä: yep, saan kiittää tästä sen vanhempia..
Ryan: okei, hyvä juttu, mutta hei mua kaivataan leikkaussaliin nyt, mutta soitellaan, heippa rakas siskoni, pidä huoli ittestäs mut pidä hauskaa!
minä: okei, mene vaan ja juu soittellaan ja kyllä mä pidän huolen ittestäni.. heippa rakas veljeni..
Heitin iphoneni sängylleni ja menin alakertaan.. Äitini tuli juuri töistä, sitten hän rupesi laittamaan ruokaa.. menin käymään koiramme Chipin kanssa lenkillä. Kun tulin lenkiltä ruoka oli valmista ja isänikin oli tullut töistä.. istuimme pöydän viereen.. ja aloimme syömään..
isä: kultaseni, emme halua että käytät kaikkia omia säästöjäsi lontoossa, joten tässä sinulle vähän rahaa..
minä: ei teiän tartte, mulla on ittellänikin tarpeeksi..
äiti: muru me halutaan ota nää nyt vaan..
minä: okei.. mitä tässä on 3 tonnia...
isä: joo, mutta sä lupasit ottaa ne
minä: juu... söimme loppuun ja sitten katsoimme televisiota.. kun kello oli 10 niin menin koneelleni ja kuuntelin musiikkia, selena gomezia, simple plan, eric saade.. mm.. justin bieber, pitbull.. olin facebookissa ja kirjoittelin kavereilleni, sekä kirjoitin blogiini ja twitterissä seurailin mitä pari julkkista tekisi..
Cassien näkökulma: Oli ihana kuulla että Ashley tulisi kanssani Lontooseen kielimatkalle, pakkasin laukkuni ja menin istumaan koneelle.. isäni heitti minulle käyttörahaa, en edes laskenut niitä, koska tiesin että siinä olisi muutama tonni.. Juttelin facebookissa kavereilleni, he toivottivat minulle ja Ashleylle hyvää matkaa..kuuntelin musiikkia, kyllä minä fanitan One Directioni, minulla ei ole heistä sellaista lempparia, niinkuin monella on. En vihaa Louisin tai Zaynin tyttöystäviä Eleanoria tai Perrietä, minusta he ovat tosi onnekkaita ja he ovat kauniita tyttöjä, toivoisin että voisin olla sellainen kuin hekin ovat, mutten ikinä voisi olla, koska olen tavallinen amerikkalainen tyttö ja minä olen 17-vuotias, niin nuori vielä..
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Summer love - 9 LAST PART
2 viikon kuluttua: Olimme sopineet Harryn kanssa. Meillä oli tosi hauskaa, mutta vanhempani soittivat ja he olivat päättäneet erota.. siksi olin päättänyt että palaisin takaisin Lontooseen ja muutenkin pojat menisivät Miamiin ja Jasmine menisi heidän mukanaan juuri sen takia että lähtisin lontooseen... Pakkasimme nyt laukkujamme.. Laitoin harmaan hellemekon, hiukset nutturalle ja hienot englanninlippu aurinkolasini päähän, sekä harmaat balleriinat.. Otin matkalaukkuni ja taksi odotti minua jo siinä pihalla.. vein laukun siihen ja hyvästelin pojat.. Nousin taksiin ja se vei minut lentokentälle..
8 tunnin kuluttua: Olin takaisin Lontoossa ja nyt menossa taksilla kotiin.. Puhuin Jasminen kanssa puhelimessa, hänellä ja pojilla oli jo kova ikävä. minullakin oli heitä..
Jas: meillä on ikävä..
minä: mullakin on ikävä teitä!
Jas: meillä enemmän..
minä: ei voi olla..
Jasminen näkökulma: Puhuin Marien kanssa puhelimessa ja yhtäkki sieltä kuului PAMPAMPUM... piip piip piip...
minä: ei,ei, mitä siellä tapahtu..
Zayn: kaikki hyvin?
minä: ei, se ei vastaa enään..
Puolen tunnin päästä: Katsoimme bussissa uutisia.. 'Lontoossa tapahtui tänään iso kolari, taksi ja iso rekka-auto törmäsivät yhteen, taksissa ollut matkustaja menehtyi onnettomuudessa, matkustaja oli 19 vuotias tyttö,hänellä oli vaaleat hiukset. Tietojemme mukaan hän oli tulossa lentokentältä. Tyttö oli tietojemme mukaan raskaana. Kuski selvisi parilla murtuneella luulla.' Aloin itkeä, koska tajusin että se oli Marie.. ja olin ihmeissäni, ei hän voinut olla, ellei.. ei Harry ja Marie tehnyt mitään, vai tekivätkö?
minä: ei,ei,ei... ei se voinut, ei näin voi tapahtua, tää on ihan epäreilua.. Zayn halasi minua tiukasti.. itkin hänen olkaansa vasten, muut pojat tulivat bussiin sisälle koska he olivat menneet käymään ulkona..
Harry: mikä sillä on?
Zayn: pojat, Marie on kuollut
Louis: mitä!?!?
Niall: miten?
Zayn: se taksi millä se oli menossa kotiin törmäs rekkaan ja Marie oli ainut ketä menehtyi siinä.. ja ööm Harry, teiks te Marien kanssa jotain, sellasta?
Harry: ööm, kui? miks kysyit?
Zayn: koska siinä sanottiin että se olis ollut raskaana..
Liam: Siis mitä!?!?
2 kuukauden päästä: Olimme tulleet Lonteeseen kuukausi sitten. Tänään menemme poikien kanssa Marien hautajaisiin, en voi uskoa, että paras ystäväni olisi pois, hän oli niin nuori.. miksi juuri hän, mä tarviin Marieta nyt, ei se voinu jättää mua.. Halasin Marien vanhempia, he olivat todella surullisen näköisiä..
minä: mä oon pahoillani..
marien äiti: tää on raskasta meille kaikille..
minä: mm.. kumpa se olis selvinny..
marien äiti: me kaikki toivomme sitä..
minä: ei oo ehkä oikee paikka ja aika mutta tässä on Niall, Zayn, Liam, Harry ja Louis.. me tutustuttiin siellä mökillä..
Marien äiti: Louis, sä et sitten oo muuttunu yhtään..
Louis: mm, marie oli muuttunut, mulla tosiaan on sitä ikävä, meillä kaikilla on..
sitten menimme istumaan ja hautajaiset alkoivat, itkin koko ajan.. jopa viimeisten hyvästieni aikana, minulle tulisi häntä niin ikävä.. ' Marie, sinä rakas ystäväni, en halua luopua sinusta koskaa, olet parhain ystäväni nyt ja aina, olet aina ollut tukenani ja olen kiitollinen siitä, en haluaisi jättää vielä hyvästejä, mutta minun on pakko, anteeksi kaikesta ja lepää rauhassa ystäväni, sinua ikuisesti muistaen ja kaivaten Jas' sitten heitin hänen arkulleen joka oli kuopassa, niin punaisen ruusun..
Summer love - 8
Yskin vettä suustani ja yhtäkkiä kaikki halasivat minua tai kaikki paitsi Harry.. Minua alkoi nopeasti paleltaa kun olin ihan märkä..
Jas: onneks sä heräsit, mä luulin jo että menetin sut..
minä: no mut etpä menettäny.. anteeks..
Jas: ei mitään, tärkeintä on nyt että oot kunnossa..
Liam: mitä sä ees olit tuolla ylhäällä?
minä: no siell oli kaunista ja halusin mennä sinne ja kun tuli pimeetä ni olin tulossa takaisin ja sitte tipahdin veteen ja en muista sen jälkeen mitään..
Louis: onneks sä oot nyt kunnossa, et onneks me lähettiin ettii sua
Nousimme ylös ja kävelimme takaisin mökkiin, minä menin suoraa omaan huoneeseeni ja suihkuun sitten vaihdoin yöpuvun.. Menin suoraan nukkumaan.. En kuitenkaan saanut unta.. menin alakertaan siellä ei ollut ketään.. Päätin mennä istumaan rannalle ja huomasin että Harry istui siellä, menin istumaan hänen vierelleen..
Harry: eks sä ookkaan nukkumassa?
minä: ei oikein tuu uni.. mitä sä teet täällä vielä?
Harry: mietin asioita..
minä: okei, no mut mä taidan mennä tonne sisälle..
Harry: okei.. mut mä haluun että tiiät, mä oikeesti luulin että menetin sut tänää, ku näin että kelluit siellä vedes mä vaan jähmetyin, en pystyny liikkumaan, mä vaan ajattelin että mitä mä tein sulle..
minä: okei, mutta ei se ollut sun syys tai no oli mutta mä itte tipuin sieltä tai niin... en oikein tiennyt mitä minun olisi pitänyt sanoa, niimpä lähdin kävelemään mökkiä päin. Kävelin omaan huoneeseeni ja nukahdin melkein heti.. aamulla kun heräsin, menin alas, Jas oli siellä ja söi aamupalaa..
Jas: Joku on pirteellä päällä, kuinkas nyt niin?
minä: emmä tiiä.. sitten pojat tulivat mökkiimme tai kaikki muut paitsi Harry, hän kuulemma nukkui yhä.. Kävimme Jasminen kanssa molemmat pukemassa ja lähdimme poikien kanssa kävelemään.. Juttelimme kaikenlaista, se oli oikein piristävää taas pitkästä aikaa, kunnes näin sen Harry suuteli jonkun toisen tytön kanssa.. Käännyin heti ja olin lähtemässä takaisin mökkiin, kun kaikki muut alkoivat ihmetellä.. mutta sitten hekin huomasivat ja niin taisi Harrykin huomata meidät.. kaikki juoksivat perääni.. minä vain ajattelin että miksi minä rakastun aina tuollaisiin miehiin.. Istahdin hiekalle ja painoin pääni polviin, en itkenyt mutta ei sekään kaukana ollut.. Pian muut istuivat viereeni ja yrittivät lohduttaa minua.. minä vain halusin pois koko rannalta, haluan takaisin lontooseen pois tästä kaikesta.. Hetken istuttuamme minä, Zayn, Liam ja Niall menimme minun ja Jasminen mökkiin, he pitivät minulle seuraa.. En tiedä mitä Jas ja Louis meni tekemään..
Jasminen näkökulma: Minä ja Louis menimme etsimään Harryä ja kun löysimme hänet hän jutteli sen bimbon tytön kanssa.. Kävelimme heidän eteensä..
minä: kuinka sä saatoit!
Harry: mitä?
Louis: mitä?!?
minä: Marie tykkäs susta oikeest ja sitte sä teit tän sille..
Harry: ei se musta tykänny..
Louis: Kenestäs sitte, se oli korviansa myöten rakastunu suhun..
Harry: eikä ollu, se vaan käytti mua hyväkseen saadakseen sut..
minä: Et oo tosisssas et uskot tollasta, siis Marie ei ees halunnu että Louis saa tietää koska se ties että tästä tulee tämmönen juttu, ja se välitti susta.. se on aina pitäny susta, ja sillon ku me kaikki tavattiin se ei ees tienny et Louis on se Louis!
Louis: ja mulla on Eleanor, mä ja Marie oltiin joskus parhaita ystäviä, sitten ei ja nyt me ollaan vaan läheisiä ystäviä.. Mä rakastan Eleanoria, en Marieta! sun pitäis Harry kattoo peiliin että näkisit mikä susta on tullut, mä en tunne sua enään...
Sitten lähdimme kävelemään pois Harryn ja sen tytön luota, se tyttö kyllä ihmetteli aika paljon.. no mutta ei kiinnosta..
Jas: onneks sä heräsit, mä luulin jo että menetin sut..
minä: no mut etpä menettäny.. anteeks..
Jas: ei mitään, tärkeintä on nyt että oot kunnossa..
Liam: mitä sä ees olit tuolla ylhäällä?
minä: no siell oli kaunista ja halusin mennä sinne ja kun tuli pimeetä ni olin tulossa takaisin ja sitte tipahdin veteen ja en muista sen jälkeen mitään..
Louis: onneks sä oot nyt kunnossa, et onneks me lähettiin ettii sua
Nousimme ylös ja kävelimme takaisin mökkiin, minä menin suoraa omaan huoneeseeni ja suihkuun sitten vaihdoin yöpuvun.. Menin suoraan nukkumaan.. En kuitenkaan saanut unta.. menin alakertaan siellä ei ollut ketään.. Päätin mennä istumaan rannalle ja huomasin että Harry istui siellä, menin istumaan hänen vierelleen..
Harry: eks sä ookkaan nukkumassa?
minä: ei oikein tuu uni.. mitä sä teet täällä vielä?
Harry: mietin asioita..
minä: okei, no mut mä taidan mennä tonne sisälle..
Harry: okei.. mut mä haluun että tiiät, mä oikeesti luulin että menetin sut tänää, ku näin että kelluit siellä vedes mä vaan jähmetyin, en pystyny liikkumaan, mä vaan ajattelin että mitä mä tein sulle..
minä: okei, mutta ei se ollut sun syys tai no oli mutta mä itte tipuin sieltä tai niin... en oikein tiennyt mitä minun olisi pitänyt sanoa, niimpä lähdin kävelemään mökkiä päin. Kävelin omaan huoneeseeni ja nukahdin melkein heti.. aamulla kun heräsin, menin alas, Jas oli siellä ja söi aamupalaa..
Jas: Joku on pirteellä päällä, kuinkas nyt niin?
minä: emmä tiiä.. sitten pojat tulivat mökkiimme tai kaikki muut paitsi Harry, hän kuulemma nukkui yhä.. Kävimme Jasminen kanssa molemmat pukemassa ja lähdimme poikien kanssa kävelemään.. Juttelimme kaikenlaista, se oli oikein piristävää taas pitkästä aikaa, kunnes näin sen Harry suuteli jonkun toisen tytön kanssa.. Käännyin heti ja olin lähtemässä takaisin mökkiin, kun kaikki muut alkoivat ihmetellä.. mutta sitten hekin huomasivat ja niin taisi Harrykin huomata meidät.. kaikki juoksivat perääni.. minä vain ajattelin että miksi minä rakastun aina tuollaisiin miehiin.. Istahdin hiekalle ja painoin pääni polviin, en itkenyt mutta ei sekään kaukana ollut.. Pian muut istuivat viereeni ja yrittivät lohduttaa minua.. minä vain halusin pois koko rannalta, haluan takaisin lontooseen pois tästä kaikesta.. Hetken istuttuamme minä, Zayn, Liam ja Niall menimme minun ja Jasminen mökkiin, he pitivät minulle seuraa.. En tiedä mitä Jas ja Louis meni tekemään..
Jasminen näkökulma: Minä ja Louis menimme etsimään Harryä ja kun löysimme hänet hän jutteli sen bimbon tytön kanssa.. Kävelimme heidän eteensä..
minä: kuinka sä saatoit!
Harry: mitä?
Louis: mitä?!?
minä: Marie tykkäs susta oikeest ja sitte sä teit tän sille..
Harry: ei se musta tykänny..
Louis: Kenestäs sitte, se oli korviansa myöten rakastunu suhun..
Harry: eikä ollu, se vaan käytti mua hyväkseen saadakseen sut..
minä: Et oo tosisssas et uskot tollasta, siis Marie ei ees halunnu että Louis saa tietää koska se ties että tästä tulee tämmönen juttu, ja se välitti susta.. se on aina pitäny susta, ja sillon ku me kaikki tavattiin se ei ees tienny et Louis on se Louis!
Louis: ja mulla on Eleanor, mä ja Marie oltiin joskus parhaita ystäviä, sitten ei ja nyt me ollaan vaan läheisiä ystäviä.. Mä rakastan Eleanoria, en Marieta! sun pitäis Harry kattoo peiliin että näkisit mikä susta on tullut, mä en tunne sua enään...
Sitten lähdimme kävelemään pois Harryn ja sen tytön luota, se tyttö kyllä ihmetteli aika paljon.. no mutta ei kiinnosta..
Summer love - 7
viikon kuluttua: Heräsin ja katsoin kelloa, se oli 6 aamulla, päätin mennä syömään ja tulin takaisin omaan huoneeseeni.. Päätin ottaa pitkän ja virkistävän suihkun.. kun tulin suihkusta Jas istui sängylläni Zaynin kanssa..
minä: menkää pois!
Jas: ei mennä ennen ku sä puhut meille!
minä: mulla ei oo mitään puhuttavaa!
Zayn: Marie puhuisit nyt
minä: miks kun ei mulla oo puhuttavaa, mä oon kunnossa! menin pyyhe ympärilläni alakertaan Liam ja Louis istuivat sohvalla..
minä: mistä teitä oikeesti tulee...
Liam: mitä me nyt tehtiin?
minä: argh.. menin takaisin yläkertaan ja käskin Jasin ja Zaynin ulos huoneestani, puin farkku shortsit sekä vaalean oranssin topi, harjasin hiukseni ja laitoin nutturalle, otin aurinkolasini ja menin alakertaan, ja sitten ulos, lähdin kävelemään rannalle, olin ottanut kuulokkeeni mukaan, laitoin ne kiinni iphoneeni ja aloin kuuntelemaan musiikkia.. Kävelin aika kauan näin kun Harry istui hiekalla. Harry huomasi minut.. minä lähdin juoksemaan takaisin mökkejä kohti.. kun vihdoin pääsin takaisin Niall ja Zayn seisoivat ovella..
minä: väistäkää!
Niall: sun täytyy puhuu Harryn kaa!
minä: EN IKINÄ!!
he päästivät minut sisälle ja juoksin huoneeseeni.. hetken päästä Jas ja pojat työnsivät Harryn huoneeseeni.. Harry hakkasi ovea..
Harry: hei päästäkää nyt pois..
Jas: ei ennen enne ku ootte puhunut!
minä: no sitte ollaan loukussa koska mä en ton kanssa puhu!
Louis: ja kyllä muuten varmasti puhut!
Hetken päästä Harry katsoi minua, yritin katsoa pois hänestä..
Harry: no kai meiän sitte täytyy puhuu
minä: puhu kuule yksinäs..
Harry: mä oon pahoillani siitä mitä mä tein..
minä: joo niin varmaan... Jas nyt päästät mut täältä pois tai mä lähen takasin lontooseen!
Ovi aukesi ja kaikki katsoivat minua pettyneesti, lähdin mökistä pois.. Kävelin tälle kertaa rannan toiseen suuntaan... kiipesin isolle kalliolle.. alkoi tulla tosi pimeää.. istuin siellä vieläki, juuri kun olin lähdössä takaisin alas, altani lipesi kivi ja tipun syvälle veteen..
Jasminen näkökulma: Marie oli vihainen.. hän lähti taas kävelemään, mutta nyt hän oli kauan pois ja lähdimme poikien kanssa etsimään häntä.. Alkoi tulla pimee ja kuulin kiljaisun, se oli ihan selvästi Marie, aloin juoksemaan kallioita kohti.. Huomasin että joku kellui vedessä, juoksin veteen ja huomasin Marien kelluvan siinä.. pojat juoksivat perässäni ja vedimme Marien rantaan, hän ei avannut silmiään.. mutta hetken päästä kun olin elvyttänyt häntä hän yskäisi vettä ja avasi silmänsä, halasin häntä tiukasti ja niin tekivät muutkin pojat tai kaikki paitsi Harry..
minä: menkää pois!
Jas: ei mennä ennen ku sä puhut meille!
minä: mulla ei oo mitään puhuttavaa!
Zayn: Marie puhuisit nyt
minä: miks kun ei mulla oo puhuttavaa, mä oon kunnossa! menin pyyhe ympärilläni alakertaan Liam ja Louis istuivat sohvalla..
minä: mistä teitä oikeesti tulee...
Liam: mitä me nyt tehtiin?
minä: argh.. menin takaisin yläkertaan ja käskin Jasin ja Zaynin ulos huoneestani, puin farkku shortsit sekä vaalean oranssin topi, harjasin hiukseni ja laitoin nutturalle, otin aurinkolasini ja menin alakertaan, ja sitten ulos, lähdin kävelemään rannalle, olin ottanut kuulokkeeni mukaan, laitoin ne kiinni iphoneeni ja aloin kuuntelemaan musiikkia.. Kävelin aika kauan näin kun Harry istui hiekalla. Harry huomasi minut.. minä lähdin juoksemaan takaisin mökkejä kohti.. kun vihdoin pääsin takaisin Niall ja Zayn seisoivat ovella..
minä: väistäkää!
Niall: sun täytyy puhuu Harryn kaa!
minä: EN IKINÄ!!
he päästivät minut sisälle ja juoksin huoneeseeni.. hetken päästä Jas ja pojat työnsivät Harryn huoneeseeni.. Harry hakkasi ovea..
Harry: hei päästäkää nyt pois..
Jas: ei ennen enne ku ootte puhunut!
minä: no sitte ollaan loukussa koska mä en ton kanssa puhu!
Louis: ja kyllä muuten varmasti puhut!
Hetken päästä Harry katsoi minua, yritin katsoa pois hänestä..
Harry: no kai meiän sitte täytyy puhuu
minä: puhu kuule yksinäs..
Harry: mä oon pahoillani siitä mitä mä tein..
minä: joo niin varmaan... Jas nyt päästät mut täältä pois tai mä lähen takasin lontooseen!
Ovi aukesi ja kaikki katsoivat minua pettyneesti, lähdin mökistä pois.. Kävelin tälle kertaa rannan toiseen suuntaan... kiipesin isolle kalliolle.. alkoi tulla tosi pimeää.. istuin siellä vieläki, juuri kun olin lähdössä takaisin alas, altani lipesi kivi ja tipun syvälle veteen..
Jasminen näkökulma: Marie oli vihainen.. hän lähti taas kävelemään, mutta nyt hän oli kauan pois ja lähdimme poikien kanssa etsimään häntä.. Alkoi tulla pimee ja kuulin kiljaisun, se oli ihan selvästi Marie, aloin juoksemaan kallioita kohti.. Huomasin että joku kellui vedessä, juoksin veteen ja huomasin Marien kelluvan siinä.. pojat juoksivat perässäni ja vedimme Marien rantaan, hän ei avannut silmiään.. mutta hetken päästä kun olin elvyttänyt häntä hän yskäisi vettä ja avasi silmänsä, halasin häntä tiukasti ja niin tekivät muutkin pojat tai kaikki paitsi Harry..
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Summer love - 6
Nauroimme Louisin kanssa tosi kauan.. en pystynyt kuvittelemaan että lapsuuden kaverini olisi nyt bändissä ja kaikkien näiden vuosien jälkeen tapasimme ja olemme taas "parhaita" kavereita.. Kävelimme takaisin mökille, pojat todellakin ihmettelivät touhua.. Juoksin ylös ja tulin takaisin annoin pojille päiväkirjani..
minä: no niin kattokaa se, te kumminki haluutte tietää..
harry: 'Jouduin tänään arestiin koska olin liian kauan leikkimässä Louisin kanssa'
Liam: siis Louisin?
Louis: niinhän siinä lukee, vai ootko kuuro ja sokee?
Niall: siis täh?!?!
minä: en olis ikinä uskonu että ootte näi tyhmiä.. niin Louisin tämän juuri tässä näin...
Jas: hahah...
Harry: ja sä tiesit koko ajan?
Jas: no kun tultiin tänne joo, mut ties Zaynki..
Liam: mitä?!?!
Zayn: sori guys mut juu tiesin..
minä: nii mä valehtelin että en muista lapsuudestani mitään, mutta kun tajusin että Louis näyttää niin tutulta mutta en tienny että mistä ja sit valehtelin etten muista ja ku tultiin Jasminen kanssa takas tänne ni katoin sitä mun päiväkirjaa kun mulla oli aavistukseni ja sit tajusin et Louis oli se Louis ja huomasin että se ei selvästikkään muistanu mitään ni en halunnu sit että tiiätte ko se olis ollu helpompaa..
harry: aaivan, ootte muuten tosi söpön näkösiä tässä kuvassa..
Louis: hei toi on toi kuva..
minä: haha, Louis on mua lyhyempi tossa..
Nyt taas Louis oli minua ihan vain pari milliä pidempi.. minä menin takaisin ylös ja pojat jäivät alas katselemaan päiväkirjaa... Soitin äidilleni ja kerroin Louisista ja muistakin pojista ja hän oli onnellinen ja sanoi että haluaisi nähdä Louisin että millaiseksi hän olisi kasvanut.. Lupasin ottaa hänestä ja pojista kuvan.. mutta lopetin puhelun, kun Harry ilmestyi ovelle..
Harry: oliks sun ja Louisin välillä sillon jotain?
minä: ei ollut, kui nii?
Harry: eiku ajattelin et onks teillä nyt jotain?
minä: no ei oo!! miten sä voit.. Harry!
Harry: mm, tää on aika hankalaa mut ehkä meiän ei pitäis jatkaa enää
minä: just, no ei kannata, voit lähtee pois... nousin sängystäni ja paiskasin oven kiinni. Kuulin kuinka Harry meni rappuset alas ja paiskasi oven kiinni.. Alakerrassa taisivat kaikki vähän ihmetellä.. Miten Harry saattoi kuvitella että minulla ja Louisilla olisi jotain, mä pidän siitä en Louisista ja sitä paitti Louisilla on Eleanor ja muutenkin en ikinä voisi kuvitella mua ja Louisia, voin vaan kuvitella mut ja sen.. Marie ja Harry... kuulin koputusta oveltani ja siellä oli Niall..
minä: mitä sä nyt haluat?
Niall: tulin vaan kysymään että onks kaikki ok?
minä: no kaikki on hyvin, vallan mainiosti..
Niall: kyl sä voit mulle kertoo..
minä: no tuu tänne, en haluu että kaikki kuulee sitä..
Niall: no niin kerro..
minä: no harry kuvitteli että mun ja Louisin välillä oli ja on edelleen jotain ja sit se niinku jätti mut..
Niall: voi sua! Niall antoi minulle halin.. aloin itkeä hänen olkaansa vasten, en tiedä miksi, mutta siinä vain oli hyvä olla..
minä: mä en tajua, ku mulla ja Louisilla ei oo mitään, miten se voi luulla semmosta?!?
Niall: Harry on nyt vaa semmonen, kyllä se siitä..
minä: ihan sama en halua nähdä koko tyyppiä enään..
pyysin Niallia lähtemään, kun halusin olla yksin, ja hän ystävällisesti lähtikin.. Menin sängylleni ja hetken päästä olinkin unessa..
minä: no niin kattokaa se, te kumminki haluutte tietää..
harry: 'Jouduin tänään arestiin koska olin liian kauan leikkimässä Louisin kanssa'
Liam: siis Louisin?
Louis: niinhän siinä lukee, vai ootko kuuro ja sokee?
Niall: siis täh?!?!
minä: en olis ikinä uskonu että ootte näi tyhmiä.. niin Louisin tämän juuri tässä näin...
Jas: hahah...
Harry: ja sä tiesit koko ajan?
Jas: no kun tultiin tänne joo, mut ties Zaynki..
Liam: mitä?!?!
Zayn: sori guys mut juu tiesin..
minä: nii mä valehtelin että en muista lapsuudestani mitään, mutta kun tajusin että Louis näyttää niin tutulta mutta en tienny että mistä ja sit valehtelin etten muista ja ku tultiin Jasminen kanssa takas tänne ni katoin sitä mun päiväkirjaa kun mulla oli aavistukseni ja sit tajusin et Louis oli se Louis ja huomasin että se ei selvästikkään muistanu mitään ni en halunnu sit että tiiätte ko se olis ollu helpompaa..
harry: aaivan, ootte muuten tosi söpön näkösiä tässä kuvassa..
Louis: hei toi on toi kuva..
minä: haha, Louis on mua lyhyempi tossa..
Nyt taas Louis oli minua ihan vain pari milliä pidempi.. minä menin takaisin ylös ja pojat jäivät alas katselemaan päiväkirjaa... Soitin äidilleni ja kerroin Louisista ja muistakin pojista ja hän oli onnellinen ja sanoi että haluaisi nähdä Louisin että millaiseksi hän olisi kasvanut.. Lupasin ottaa hänestä ja pojista kuvan.. mutta lopetin puhelun, kun Harry ilmestyi ovelle..
Harry: oliks sun ja Louisin välillä sillon jotain?
minä: ei ollut, kui nii?
Harry: eiku ajattelin et onks teillä nyt jotain?
minä: no ei oo!! miten sä voit.. Harry!
Harry: mm, tää on aika hankalaa mut ehkä meiän ei pitäis jatkaa enää
minä: just, no ei kannata, voit lähtee pois... nousin sängystäni ja paiskasin oven kiinni. Kuulin kuinka Harry meni rappuset alas ja paiskasi oven kiinni.. Alakerrassa taisivat kaikki vähän ihmetellä.. Miten Harry saattoi kuvitella että minulla ja Louisilla olisi jotain, mä pidän siitä en Louisista ja sitä paitti Louisilla on Eleanor ja muutenkin en ikinä voisi kuvitella mua ja Louisia, voin vaan kuvitella mut ja sen.. Marie ja Harry... kuulin koputusta oveltani ja siellä oli Niall..
minä: mitä sä nyt haluat?
Niall: tulin vaan kysymään että onks kaikki ok?
minä: no kaikki on hyvin, vallan mainiosti..
Niall: kyl sä voit mulle kertoo..
minä: no tuu tänne, en haluu että kaikki kuulee sitä..
Niall: no niin kerro..
minä: no harry kuvitteli että mun ja Louisin välillä oli ja on edelleen jotain ja sit se niinku jätti mut..
Niall: voi sua! Niall antoi minulle halin.. aloin itkeä hänen olkaansa vasten, en tiedä miksi, mutta siinä vain oli hyvä olla..
minä: mä en tajua, ku mulla ja Louisilla ei oo mitään, miten se voi luulla semmosta?!?
Niall: Harry on nyt vaa semmonen, kyllä se siitä..
minä: ihan sama en halua nähdä koko tyyppiä enään..
pyysin Niallia lähtemään, kun halusin olla yksin, ja hän ystävällisesti lähtikin.. Menin sängylleni ja hetken päästä olinkin unessa..
summer love - 5
muutaman päivän päästä: Zayn ja Jasmine seurustelivat ihan selvästi, ja no minä Harry meidän välillämme ei ollut tapahtunut mitään sen kävelyn jälkeen.. istuskelin yksin huoneessani ja lueskelin niitä päiväkirjojani.. Yhtäkkiä Zayn tuli sisälle..
minä: ööm.. moi..
Zayn: moi.. mä tiiän..
minä: tiiät mitä?
Zayn: noista sun päiväkirjoistas ja mitä niissä on..
minä: mitä, miten?!?
Zayn: Jas..
minä: uskomatonta, ei olis ikinä pitäny näyttää näitä sille..
Zayn: älä syytä sitä.. muut pojat halus niin tietää että mitä siellä on ja jas kerto mulle että vois suojella niitä koska se ties ettet halua että ne paljastuu ja mä olen tällä hetkellä se ketä voi saada pojat kuriin..
minä: no joo, ehkä se oli ihan fiksua..
Zayn: mut mites sä ja Harry?
minä: mitäs meistä tai musta ja Harrysta?
Zayn: niin että ootteko te?
minä: ei olla..
Zayn: entä sä ja Louis?
minä: no ei todellakaan, ei ikinä!
Zayn: okei..Harry oikeesti tykkää susta tosi paljon..
minä: mäki tykkään siitä toosi paljon..
Hetken juteltuamme Zaynin kanssa menimme alakertaan.. Pian muutkin pojat tulivat mökkiimme.. menin yksin keittiöön ja Harry seurasi minua, muut jäivät olohuoneeseen..
minä: niin?
Harry: Marie, mä oikeesti pidän susta..
minä: no kyl mäkin pidän susta..
Harry: haluaisiks sä olla mun tyttöystävä?
minä: se olis ihanaa...
Harry: hyvä juttu.. sitten hän tuli ihan lähelle ja otti lanteiltani kiinni ja suuteli minua, käteni menivät hänen niskansa taakse.. hetken päästä takaamme kuului vihellystä ja huutoja.. katsoin heitä murhaavalla ilmeellä ja he lopettivat, aloin nauramaan ja niin teki muutkin.. Menimme olohuoneeseen ja aloimme jutella, kukaan heistä ei onneksi kysynyt päiväkirjoistani mitään..
parin viikon kuluttua: Olimme Jasminen kanssa käymässä kaupungissa hakemassa ruokaa.. Kun saavuimme takaisin ja menin huoneeseeni, päiväkirjani oli sängy päällä, mietin että miten se oli mahdollista kun se oli pari päivää ollut laukussani, hetken päästä Louis käveli huoneeseeni.. Katsoin häntä, hän näytti niin syylliseltä..
minä: sä luit ne?
Louis: anteeks..
minä: mä kielsin teitä lukemasta ja sä menit ja luit ne miks?
Louis: no ei mun ollu tarkotus, mutta houkutus oli suuri, anteeks..
minä: huoh... no nyt sä tiiät..
Louis: tiiän mitä?
minä: Doncasterin jutut, kun me oltiin parhaita ystäviä ja naapureita?
Louis: öööm.. mä luin LA:n päiväkirjan.. ja olttiiks, asuiks, mitä?!!?
minä: mitä mä menin tekemään... pliis unohda jookos..
Louis: Marie, en mä voi unohtaa, nyt kerrot..
minä: en kerro.. menin alakertaan, muut pojat olivat siellä.. Louis tuli perässäni..
Louis: nyt kerrot kaikki!
minä: enkä kerro! mä tiesin että sä et muista!
Louis: siitä on 11 vuotta miten mä voisin muistaa?
minä: muistanha mäki, tiekkö mä oon siitä lähtien ku muutin LA:hin ni miettiny että mitä sä teet ja mitä sulle kuuluu ja en voinu unohtaa, mutta sä unohdit..
Harry: ööm.. voiks joku kertoo mitä täällä tapahtuu, mistä noi puhuu?
Minä kävelin ovesta ulos ja lähdin kävelemään.. Onneksi kukaan ei seurannut minua koska minua ei juuri nyt huvittaisi puhua kenellekkään..
Samaan aikaan mökissä, Jasminen näkökulma: Louis istahti sohvalle, kun Marie ryntäsi ovesta ulos.. Harry meinasi lähteä hänen peräänsä mutta estin, koska teisin että Marie tarvitsisi aikaa miettiä.. Pojat ihmettelivät asiaa ja siitä tuli kauhea keskustelu, Louis lähti etsimään Marieta rannalta ja juttelemaan hänelle..
Marien näkökulma: Hetken päästä Louis tuli viereeni, olin pysähtynyt istuskelemaan rannalle.. Katsoin Louisia hetken ja sitten taas pois..
Louis: anteeks, että mä unohdin sut, tai nyt kun mä mietin ni mä pidin susta ja kun muutit pois mun oli vaan parempi unohtaa sut..
minä: mä ymmärrän.. totta puhuen emmäkää muistanu sitä ennen ku luin noita.. tai no muistin tavallaan mutta en tiennyt ensiksi että se olit sä, mutta kun sanoit että oot Doncasta niin..
Louis: siellä puussa on vieläkin se kaiverrus..
minä: hah..
juttelimme hetken Louisin kanssa, nauroimme ja muistelimme niitä muistoja jotka muistimme..
minä: ööm.. moi..
Zayn: moi.. mä tiiän..
minä: tiiät mitä?
Zayn: noista sun päiväkirjoistas ja mitä niissä on..
minä: mitä, miten?!?
Zayn: Jas..
minä: uskomatonta, ei olis ikinä pitäny näyttää näitä sille..
Zayn: älä syytä sitä.. muut pojat halus niin tietää että mitä siellä on ja jas kerto mulle että vois suojella niitä koska se ties ettet halua että ne paljastuu ja mä olen tällä hetkellä se ketä voi saada pojat kuriin..
minä: no joo, ehkä se oli ihan fiksua..
Zayn: mut mites sä ja Harry?
minä: mitäs meistä tai musta ja Harrysta?
Zayn: niin että ootteko te?
minä: ei olla..
Zayn: entä sä ja Louis?
minä: no ei todellakaan, ei ikinä!
Zayn: okei..Harry oikeesti tykkää susta tosi paljon..
minä: mäki tykkään siitä toosi paljon..
Hetken juteltuamme Zaynin kanssa menimme alakertaan.. Pian muutkin pojat tulivat mökkiimme.. menin yksin keittiöön ja Harry seurasi minua, muut jäivät olohuoneeseen..
minä: niin?
Harry: Marie, mä oikeesti pidän susta..
minä: no kyl mäkin pidän susta..
Harry: haluaisiks sä olla mun tyttöystävä?
minä: se olis ihanaa...
Harry: hyvä juttu.. sitten hän tuli ihan lähelle ja otti lanteiltani kiinni ja suuteli minua, käteni menivät hänen niskansa taakse.. hetken päästä takaamme kuului vihellystä ja huutoja.. katsoin heitä murhaavalla ilmeellä ja he lopettivat, aloin nauramaan ja niin teki muutkin.. Menimme olohuoneeseen ja aloimme jutella, kukaan heistä ei onneksi kysynyt päiväkirjoistani mitään..
parin viikon kuluttua: Olimme Jasminen kanssa käymässä kaupungissa hakemassa ruokaa.. Kun saavuimme takaisin ja menin huoneeseeni, päiväkirjani oli sängy päällä, mietin että miten se oli mahdollista kun se oli pari päivää ollut laukussani, hetken päästä Louis käveli huoneeseeni.. Katsoin häntä, hän näytti niin syylliseltä..
minä: sä luit ne?
Louis: anteeks..
minä: mä kielsin teitä lukemasta ja sä menit ja luit ne miks?
Louis: no ei mun ollu tarkotus, mutta houkutus oli suuri, anteeks..
minä: huoh... no nyt sä tiiät..
Louis: tiiän mitä?
minä: Doncasterin jutut, kun me oltiin parhaita ystäviä ja naapureita?
Louis: öööm.. mä luin LA:n päiväkirjan.. ja olttiiks, asuiks, mitä?!!?
minä: mitä mä menin tekemään... pliis unohda jookos..
Louis: Marie, en mä voi unohtaa, nyt kerrot..
minä: en kerro.. menin alakertaan, muut pojat olivat siellä.. Louis tuli perässäni..
Louis: nyt kerrot kaikki!
minä: enkä kerro! mä tiesin että sä et muista!
Louis: siitä on 11 vuotta miten mä voisin muistaa?
minä: muistanha mäki, tiekkö mä oon siitä lähtien ku muutin LA:hin ni miettiny että mitä sä teet ja mitä sulle kuuluu ja en voinu unohtaa, mutta sä unohdit..
Harry: ööm.. voiks joku kertoo mitä täällä tapahtuu, mistä noi puhuu?
Minä kävelin ovesta ulos ja lähdin kävelemään.. Onneksi kukaan ei seurannut minua koska minua ei juuri nyt huvittaisi puhua kenellekkään..
Samaan aikaan mökissä, Jasminen näkökulma: Louis istahti sohvalle, kun Marie ryntäsi ovesta ulos.. Harry meinasi lähteä hänen peräänsä mutta estin, koska teisin että Marie tarvitsisi aikaa miettiä.. Pojat ihmettelivät asiaa ja siitä tuli kauhea keskustelu, Louis lähti etsimään Marieta rannalta ja juttelemaan hänelle..
Marien näkökulma: Hetken päästä Louis tuli viereeni, olin pysähtynyt istuskelemaan rannalle.. Katsoin Louisia hetken ja sitten taas pois..
Louis: anteeks, että mä unohdin sut, tai nyt kun mä mietin ni mä pidin susta ja kun muutit pois mun oli vaan parempi unohtaa sut..
minä: mä ymmärrän.. totta puhuen emmäkää muistanu sitä ennen ku luin noita.. tai no muistin tavallaan mutta en tiennyt ensiksi että se olit sä, mutta kun sanoit että oot Doncasta niin..
Louis: siellä puussa on vieläkin se kaiverrus..
minä: hah..
juttelimme hetken Louisin kanssa, nauroimme ja muistelimme niitä muistoja jotka muistimme..
summer love - 4
Kun tulimme takaisin Harryn kanssa kaikki muut olivat menneet nukkumaan. Harry meni heidän mökkiinsä ja minä menin meidän.. Yritin kulkea mahdollisimman hiljaa, mutta tietenkin kaaduin rappusissa ja aloin nauramaan, mutta onneksi Jasmine ei herännyt.. menin omaan huoneeseeni ja vaihdoin yöpuvun, kun en saanut unta aloin lueskella päiväkirjojani.. ' 12.4. Tänään leikin Louisin kanssa puistossa. Keinuimme niin lujaa että tipuin ja käteeni tuli haava, Louis pussasi haavaani, että se paranisi nopeasti' '13.4 minulla ja Louisilla oli riita, hän tönäisi minut ojaan, hän suuttui kun kerroin että muuttaisimme pian pois Doncastar' kun olin lukenut hetken aikaa, vaivuin uneen.. Heräsin aamulla ravisteluun, avasin silmäni ja huomasin päiväkirjan kädessäni sekä Jas oli sängylläni ja pojat seisoivat ovella..
minä: mitä.. ööm.. Jas mitä ihmettä?
Jas: sä puhuit unissas..
minä: mitä mä oon nyt puhunu..
Harry: Sanoit että ikävöit jotain ihmistä ja niitä hetkiä lapsuudestas..
minä: ööm.. aijaa, mut emmä muista mitään mun lapsuudesta joten en kaipaa mitään..
Toki se oli valetta.. en ole koskaan enne puhunut unissani.. laitoin nopeasti p, eäiväkirjani matkalaukkuun pojat kyllä huomasivat sen ja etenkin Jas..
Niall: mikä toi oli?
minä: mikä?
Niall: no se kirja
minä: ei mikään tärkee..
Louis: siinä luki päiväkirja.. uu..
minä: haha..
Jas: onks sulla päiväkirja..
minä: no ei ole, se on vanha kirja..
Zayn: eli muistat lapsuudestas..
minä: no päiväkirjojen avulla jotain..
Louis: uu..
minä: älkää kuulkaa unta nähkö että näkisitte ne!
Lähdin kävelemään alakertaan muut seurasivat minua. Otin jääkaapista mehua ja join sen, sitten menin takaisin yläkertaan, onneksi yksin.. puin shortsit ja topin päälleni harjasin hiukset ja hampaat ja menin takaisin alakertaan.. Katsoin poikia ja sitten Jasminea... Menin ulos ja juoksin pitkän matkan ranta hiekkaa pitkin, kun pysähdyin istahdin siihen ja aloin miettimään vanhoja aikoja.. Tyhmät päiväkirjat, ajattelin vain ettei Louis muista minua vaikka olimme parhaita ystäviä ja naapureita tosi pitkän ajan.. Hetken päästä kuulin kun Jas huusi minua.. hän näki minut ja istahti viereeni.. hän halasi minua..
Jas: kulta, mikä sulla on?
minä: jos mä kerron sulle, sä et saa kertoa sitä kenellekkään..
Jas: mä lupaan, en kerro kenellekkään..
minä: mä valehtelin etten muista mun lapsuudesta mitään.. mä muistan kaiken..
Jas: miks sä valehtelit siitä?
minä: koska no mä haluun näyttää sulle jotain.. Kävelimme takaisin, pojat istuivat edelleen meidän mökissämme sohvalla, he katsoivat todella kysyvästi meitä.. juoksin rappuset ylös ja Jas teki samoin, näytin hänelle päiväkirjani..
Jas: ei voi olla totta.. onks tää..?
minä: mm m.. kyllä..
Jas: emmä voi uskoo tätä, voi ku söpöä..
minä: no en ny tiiä, se oli sillon joskus pieninä ja sitä paitti ei se muista mitään ja kaikenlisäks mä tykkään Harrysta..
Jas: aaws..
minä: lopeta...
Jas: okei..
Harry: nii Jas saa nähä noi mut me ei..
minä: niin
Liam: niissä siis on jotain mitä se ei haluu et me nähään..
minä: ehkä, ehkä ei..
Niall: eli niissä on...
Olimme väitelleet kauan siitä mitä päiväkirjani sisältävät, mutta kun kyllästyimme aloimme hengailemaan alakerrassa ja rannalla..
minä: mitä.. ööm.. Jas mitä ihmettä?
Jas: sä puhuit unissas..
minä: mitä mä oon nyt puhunu..
Harry: Sanoit että ikävöit jotain ihmistä ja niitä hetkiä lapsuudestas..
minä: ööm.. aijaa, mut emmä muista mitään mun lapsuudesta joten en kaipaa mitään..
Toki se oli valetta.. en ole koskaan enne puhunut unissani.. laitoin nopeasti p, eäiväkirjani matkalaukkuun pojat kyllä huomasivat sen ja etenkin Jas..
Niall: mikä toi oli?
minä: mikä?
Niall: no se kirja
minä: ei mikään tärkee..
Louis: siinä luki päiväkirja.. uu..
minä: haha..
Jas: onks sulla päiväkirja..
minä: no ei ole, se on vanha kirja..
Zayn: eli muistat lapsuudestas..
minä: no päiväkirjojen avulla jotain..
Louis: uu..
minä: älkää kuulkaa unta nähkö että näkisitte ne!
Lähdin kävelemään alakertaan muut seurasivat minua. Otin jääkaapista mehua ja join sen, sitten menin takaisin yläkertaan, onneksi yksin.. puin shortsit ja topin päälleni harjasin hiukset ja hampaat ja menin takaisin alakertaan.. Katsoin poikia ja sitten Jasminea... Menin ulos ja juoksin pitkän matkan ranta hiekkaa pitkin, kun pysähdyin istahdin siihen ja aloin miettimään vanhoja aikoja.. Tyhmät päiväkirjat, ajattelin vain ettei Louis muista minua vaikka olimme parhaita ystäviä ja naapureita tosi pitkän ajan.. Hetken päästä kuulin kun Jas huusi minua.. hän näki minut ja istahti viereeni.. hän halasi minua..
Jas: kulta, mikä sulla on?
minä: jos mä kerron sulle, sä et saa kertoa sitä kenellekkään..
Jas: mä lupaan, en kerro kenellekkään..
minä: mä valehtelin etten muista mun lapsuudesta mitään.. mä muistan kaiken..
Jas: miks sä valehtelit siitä?
minä: koska no mä haluun näyttää sulle jotain.. Kävelimme takaisin, pojat istuivat edelleen meidän mökissämme sohvalla, he katsoivat todella kysyvästi meitä.. juoksin rappuset ylös ja Jas teki samoin, näytin hänelle päiväkirjani..
Jas: ei voi olla totta.. onks tää..?
minä: mm m.. kyllä..
Jas: emmä voi uskoo tätä, voi ku söpöä..
minä: no en ny tiiä, se oli sillon joskus pieninä ja sitä paitti ei se muista mitään ja kaikenlisäks mä tykkään Harrysta..
Jas: aaws..
minä: lopeta...
Jas: okei..
Harry: nii Jas saa nähä noi mut me ei..
minä: niin
Liam: niissä siis on jotain mitä se ei haluu et me nähään..
minä: ehkä, ehkä ei..
Niall: eli niissä on...
Olimme väitelleet kauan siitä mitä päiväkirjani sisältävät, mutta kun kyllästyimme aloimme hengailemaan alakerrassa ja rannalla..
Summer love - 3
Menimme Jasminen kanssa peremmälle.. vilkuilimme hetken ympärillemme ja sitten menimme istumaan poikien kanssa sohville.. Jasmine istui Liamin ja Zaynin kanssa samalla sohvalla ja minä istahdin sitten Louisin ja Harryn viereen ja Niall istahti nojatuolille..
Harry: kiva että tulitte..
Jas: no ei meillä ollu muutakaan..
Liam: haha, hyvä sitten..
Louis: niin me halutaan tutustuu teihin paremmin..
minä: no kysykää ihan mitä vaan..
Zayn: minkä ikäsiä ootte?
Jas: 19
minä: 19
Harry: sinkkuja vai varattui?
minä: haha, sinkku
Jas: sinkku
Niall: mistä päin ootte?
Jas: Lontoosta
minä: no mä oon syntyny irlannissa ja sit mä muutin Doncasteriin ja nyt mä asun Lontoossa ja sitä ennen asuin LA:ssakin..
Louis: Wow, oikeesti Doncasterissa, minkä ikäsenä?
minä: no muutin LA:hin ku oli 11 niin Doncasterissa asuin 5-11 vuotiaaks.. mutta en muista Doncasta mitään..
Harry: Vau, aika mont kertaa oot muuttanu..
Jas: hah se on..
minä: no juu, mut onneks..
Liam: ilkeet kysyy mut onks teil meist lempparii?
Jas: oli ilkeet ja mut ei mulla oo sillee lempparii
Louis: mut jos olis pakko valit?
Jas: no sit ehkä kuitenki on Zayn
Zayn: haha..
minä: no ööm.. jos pakko valita, tää on maailman vaikein päätös..
Harry: c'mon, ei se nyt oo niin vaikeeta..
minä: on se... emmä osaa valita sitä..
Louis: kyl sä osaat, et vaa haluu sanoo sitä..
minä: haha, sanoisin kyl jos osaisin päättää
Liam: haha meist on vaikee valita..
minä: nii on.. liian vaikee..
Jas: mäki osasin päättää kyl säki osaat..
minä: no sä ja Zayn ootte ihan samanlaisia ni no jos on ihan pakko ni kyl ehkä Harry...
Harry: no nii tulihan se sieltä..
minä: niin pakosta..
Juttelimme aika kauan, pojat kyselivät oikeasti tosi paljon kaikkea.. Kun palasimme Jasminen kanssa takaisin mökkiimme, juoksin matkalaukulleni heti, olin pakannut vanhat päiväkirjani mukaan koska niitä on aina kiva lueskella.. etsin Doncasterin aikaiset päiväkirjani... avasin sen ja selailin hetken aikaa.. sitten näin kuvan jossa oli minä ja paras kaverini joka oli naapurini, se oltiin otettu 8 vuotis syntymäpäiviltäni 12.6. siinä oli teksti Marie ja Louis BFF... Tosiaan aiemmin valehtelin että en muista mitään Doncasterin ajoista, mutta tosiasia on että muistan kaiken.. kävimme Louisin kanssa koulua samalla luokalla siihen asti kunnes muutimme LA:hin.. hän ei muistanut minua, ehkä hyvä niin.. en aio kertoa hänelle mitään, koskaan.. kello oli 7 p:m ja Jasmine huusi jotain alhaalta, joten menin katsomaan että hänellä olisi kaikki hyvin.. Kuitenkin siellä oli pojatkin..
minä: mitäs te?
Harry: ajateltiin tehä tohon rannalle nuotio ja paahtaa vaahtokarkkeja, aateltiin jos haluaisitte liittyy seuraan?
Jas: älä huoli mä lupasin jo mennä..
minä: joo, ei mulla muuta ollukkaan, köyn vaa äkkii hakees puhelimeni tuolta..
Zayn: kaikessa rauhassa..
Juoksin hakemaan puhelimeni, sekä piilotin päiväkirjani, en halunnut kenenkään näkevän tai lukevan niitä.. menimme istumaan rannalle, Zayn ja Liam sytittivät nuotiota, Niall soitteli kitarallaan ja Louis puhui puhelimessa jollekkin ja minä istuin Harryn vieressä, Jas istui minun toisella puolellani.. söimme vaahtokarkit ja pojat lauloivat pari kappalettaan ja Harry pyysi minua kävelemään, suostuin menemään.. Olimme kulkeneet jonkin matkaa kunnes hän tuli eteeni ja suuteli minua..
Jasminen näkökulma: Marie ja Harry lähtivät kävelemään.. Niall ja Louis menivät nukkumaan jo ja Liam sammutteli nuotiota.. minäkin olin menossa nukkumaan, kun yhtäkkiä Zayn suuteli minua.. Liam vihelsi yksi siinä vieressä.. Nousin ylös ja kävelin mökiin sisälle.. Zayn ja Liam menivät heidän mökkiinsä ja he puhuivat paljon..
Summer love - 2
Jasminen näkökulma: Kun juoksimme Marien kanssa viereisestä mökistä takaisin, tärisimme koko loppu illan, kun olimme menossa nukkumaan, en saanut kunnolla unta koska ajattelin sitä mökkiä, ketä siellä oli?! minua tosissaan alkoi kiinnostamaan se..
Marien näkökulma: aamulla kun heräsin olin aivan kauhuissani, koska näin unta siitä mökistä, näin että jäimme Jasminen kanssa sinne loukkuun ja sieltä tuli joku iso mies ja sitten hän hakkasi meidät puukalikalla..
mutta kuitenkin, Jasmine oli ilmeisesti jo herännyt.. menin keittiöön syömään aamupalaa..
minä: mennääks heti rannalle?
Jasmine: todellakin..
minä: ookko miettiny paljonki tota mökkiä?
Jasmine: no hieman.. sä?
minä: no emmä oikein.. en halunnut kertoa hänelle koska hän oli todella säikky kaikesta tuollaisesta..
Jasmine: okei, mutta mennäänkö?
minä: joo käyn vaihtaas vaan bikinit päälleni..
vaihdoin nopeasti ja nappasin pyyhkeeni sekä aurinkolasini pöydältä, juoksin alas ja sitten menimme rannalle, siellä oli paljon muitakin ihmisiä koska siinä oli monta muutakin mökkiä ja muutenkin monet ihmiset tulivat uimaan tänne, kuitenkin levitimme pyyhkeemme siihen ja rupesimme ottamaan aurinkoa, juttelimme siinä hetken kunnes eteemme ilmestyi 5 poikaa, en ensiksi reagoinut mutta he eivät lähteneet edestämme, joten katsoin heitä ja läpsäisin Jasminea..
minä: ei voi olla.. jas, kato...
jasmine: mitä.. ei, ööm.. mä nään harhoja vai mitä?!?
minä: ööm.. sit me molemmat nähään..
kiharapäinen poika: moi, mä oon Harry ja tässä on Louis, Zayn Liam ja Niall ja me ollaan tosta vieresestä mökistä..
Jas: hiihih.. hei vaa, mä oon Jasmine ja täs on mun paras kaveri Marie
minä: moi vaan....
Niall: hei vaan
Louis: ette ois nähny kahta tyttöö jotka juoksi eilen kiljuen meiän mökistä..
aloimme molemmat Jasminen kanssa nauramaan.. pojat katsoivat meitä niin ette he taisivat tunnistaa meiät kaikkien satojen muiden joukosta..
minä: haha, no jos me ei katota peilist ni ei me sitte olla nähty.. anteeks muute kauheest..
Liam: haha ei se mitään, miks te muuten tulitte sinne?
Jasmine: no me ihmeteltiin ku ei siellä näkyny mitään eikä ketään ni sit meit alko kiinnostaa et asuuks tai onks siel ketään..
Harry: haha, okei..
minä: mä en voi uskoo että te ootte just täällä, mä ihan luulin että olisitte lontoossa..
Zayn: ootteko faneja?
Jasmine: no mites sen sanois..
minä: siis no todellaki..
Louis: haha, kiva juttu..
Hetken juteltuamme, poikien piti palata takaisin mökkiinsä koska Paul käski etteivät paparazzit löytäisivät heitä.. mekin menimme mökiimme, laitoin valkoiset shortsit ja sitten keltaisen topin, jätin hiukset auki.. Jasmine laittoi punaiset shortsit ja valkoisen topin ja hiukset auki.. teimme ruokaa ja sitten katsoimme televisiota.. hetken päästä kuulin koputusta ovelta, menin avamaan koska Jasmine oli käymässä ylhäällä..
Niall: hei, ööm, me ajateltiin poikien kanssa jos haluaisitte tulla tonne meiän kanssa, tehään jotain kivaa, ku meistä olis tosi kiva tutustuu teihin..
minä: mm, odota hetki.. juoksin yläkertaan.. Jas, Niall tuli pyytää meitä niitten mökkiin..
Jasmine: totta kai me mennään..
minä: okei, tule! menimme alas, Niall tutki meidän mökkiä ovelta..
Niall: joten?
minä: me tullaan..
Niall: kiva.. Lähdimme Niallin perässä poikien mökille.. Niall avasi oven ja menimme sisälle kaikki muut 4 poikaa istuivat sohvilla ja kun he huomasivat että tulimme he alkoivat hymyillä..
Marien näkökulma: aamulla kun heräsin olin aivan kauhuissani, koska näin unta siitä mökistä, näin että jäimme Jasminen kanssa sinne loukkuun ja sieltä tuli joku iso mies ja sitten hän hakkasi meidät puukalikalla..
mutta kuitenkin, Jasmine oli ilmeisesti jo herännyt.. menin keittiöön syömään aamupalaa..
minä: mennääks heti rannalle?
Jasmine: todellakin..
minä: ookko miettiny paljonki tota mökkiä?
Jasmine: no hieman.. sä?
minä: no emmä oikein.. en halunnut kertoa hänelle koska hän oli todella säikky kaikesta tuollaisesta..
Jasmine: okei, mutta mennäänkö?
minä: joo käyn vaihtaas vaan bikinit päälleni..
vaihdoin nopeasti ja nappasin pyyhkeeni sekä aurinkolasini pöydältä, juoksin alas ja sitten menimme rannalle, siellä oli paljon muitakin ihmisiä koska siinä oli monta muutakin mökkiä ja muutenkin monet ihmiset tulivat uimaan tänne, kuitenkin levitimme pyyhkeemme siihen ja rupesimme ottamaan aurinkoa, juttelimme siinä hetken kunnes eteemme ilmestyi 5 poikaa, en ensiksi reagoinut mutta he eivät lähteneet edestämme, joten katsoin heitä ja läpsäisin Jasminea..
minä: ei voi olla.. jas, kato...
jasmine: mitä.. ei, ööm.. mä nään harhoja vai mitä?!?
minä: ööm.. sit me molemmat nähään..
kiharapäinen poika: moi, mä oon Harry ja tässä on Louis, Zayn Liam ja Niall ja me ollaan tosta vieresestä mökistä..
Jas: hiihih.. hei vaa, mä oon Jasmine ja täs on mun paras kaveri Marie
minä: moi vaan....
Niall: hei vaan
Louis: ette ois nähny kahta tyttöö jotka juoksi eilen kiljuen meiän mökistä..
aloimme molemmat Jasminen kanssa nauramaan.. pojat katsoivat meitä niin ette he taisivat tunnistaa meiät kaikkien satojen muiden joukosta..
minä: haha, no jos me ei katota peilist ni ei me sitte olla nähty.. anteeks muute kauheest..
Liam: haha ei se mitään, miks te muuten tulitte sinne?
Jasmine: no me ihmeteltiin ku ei siellä näkyny mitään eikä ketään ni sit meit alko kiinnostaa et asuuks tai onks siel ketään..
Harry: haha, okei..
minä: mä en voi uskoo että te ootte just täällä, mä ihan luulin että olisitte lontoossa..
Zayn: ootteko faneja?
Jasmine: no mites sen sanois..
minä: siis no todellaki..
Louis: haha, kiva juttu..
Hetken juteltuamme, poikien piti palata takaisin mökkiinsä koska Paul käski etteivät paparazzit löytäisivät heitä.. mekin menimme mökiimme, laitoin valkoiset shortsit ja sitten keltaisen topin, jätin hiukset auki.. Jasmine laittoi punaiset shortsit ja valkoisen topin ja hiukset auki.. teimme ruokaa ja sitten katsoimme televisiota.. hetken päästä kuulin koputusta ovelta, menin avamaan koska Jasmine oli käymässä ylhäällä..
Niall: hei, ööm, me ajateltiin poikien kanssa jos haluaisitte tulla tonne meiän kanssa, tehään jotain kivaa, ku meistä olis tosi kiva tutustuu teihin..
minä: mm, odota hetki.. juoksin yläkertaan.. Jas, Niall tuli pyytää meitä niitten mökkiin..
Jasmine: totta kai me mennään..
minä: okei, tule! menimme alas, Niall tutki meidän mökkiä ovelta..
Niall: joten?
minä: me tullaan..
Niall: kiva.. Lähdimme Niallin perässä poikien mökille.. Niall avasi oven ja menimme sisälle kaikki muut 4 poikaa istuivat sohvilla ja kun he huomasivat että tulimme he alkoivat hymyillä..
Summer love - 1
Olin kaverini kanssa lomalla Californiassa, upeassa rantamökissä. Olisimme koko kesäloman siellä.. Olimme viimeksi olleet siellä 2 vuotta sitten, nyt siihen naapuriin oli tullut toinen rantamökki.. Veimme laukkumme mökkiin, siellä oli isot huoneet ja 2 kylppäriä, iso keittiö ja olohuone, siinä oli myös iso terassi..
minä: Jasmine c'mon, tule jo!
Jasmine: mä tulen, Marie mikä kiire, meillä on koko päivä aikaa olla siellä rannalla
minä: joo mutta siellä on nyt niin ihanan lämmintä..
ainiin siis mä oon Marie Stanley, mä oon 19 ja mun paras ystäväni Jasmine Brooks on kans 19.. mutta juu.. jos meiän ulkonäöstä.. mulla on blondit pitkät hiukset ja siniset silmät.. kun taas Jasmine on mustahiuksinen ja hänellä on puolipitkät ja hänellä on ruskeat silmät.. Olemme molemmat Jasminen kanssa tosi kovia One Direction faneja ja tietenkin Justin Bieber... tapasin Justinin kerran, mutta olin pieni silloin..
mutta kuitenkin, vaihdoimme Jasminen kanssa bikinit päälle, otimme pyyhkeet, aurinkolasit mukaan.. kävelimme hyvälle paikalle ja menimme makaamaan pyyhkeidemme päälle.. Olimme jonkin aikaa jo ottaneet aurinkoa kun päätimme mennä sisälle syömään jotakin.. Katsoimme keittiön ikkunoista kohti toista mökkiä ja mietimme ketä siellä asuisi, siellä ei näkynyt liikettä tai mitään, eikä ketään ollut ulkonakaan.. no mutta söimme pari leipää ja sitten kuuntelimme vähän musiikkia tietenkin One Directionia, moments, summer love, more than this, stole my heart, heart attack, rock me ym.. Päätimme mennä takaisin rannalle tällä kertaa uimaan.. vesi oli lämmintä ja uimme siellä aika kauan.. kun vihdoin menimme sisälle, laitoimme uudelleen musiikin ja kävimme suihkussa ja puimme päällemme.. kello oli 6 p:m
minä: ketäköhän tossa toisessa mökissä oikeest asuu?
Jasmine: Jaa-a.. asuukoha siel ketään?
minä: pakko siellä jonku o asua..
Jasmine: niin kai.. emmä tiiä.. käydään kattoos?
minä: no emmä ny kehtaa toisten mökkiin mennä kattomaan..
Jasmine: no ainaki saatais tietää..
minä: no mennään sitte..
Kävelimme hiekkaa pitkin mökin verannalle, katsoimme ympärillemme ettei ketää olisi lähellä, koputimme oveen, mutta se aukesi itsellään, mökissä oli aivan pimeää, kävelimme sisään ja katsoimme ympärillemme, hetken katseltuamme yläkertaan syttyi valot ja kuulimme puhetta aloimme kiljua ja juoksimme mökistä ulos ja oman mökkimme sisään..
minä: Jasmine c'mon, tule jo!
Jasmine: mä tulen, Marie mikä kiire, meillä on koko päivä aikaa olla siellä rannalla
minä: joo mutta siellä on nyt niin ihanan lämmintä..
ainiin siis mä oon Marie Stanley, mä oon 19 ja mun paras ystäväni Jasmine Brooks on kans 19.. mutta juu.. jos meiän ulkonäöstä.. mulla on blondit pitkät hiukset ja siniset silmät.. kun taas Jasmine on mustahiuksinen ja hänellä on puolipitkät ja hänellä on ruskeat silmät.. Olemme molemmat Jasminen kanssa tosi kovia One Direction faneja ja tietenkin Justin Bieber... tapasin Justinin kerran, mutta olin pieni silloin..
mutta kuitenkin, vaihdoimme Jasminen kanssa bikinit päälle, otimme pyyhkeet, aurinkolasit mukaan.. kävelimme hyvälle paikalle ja menimme makaamaan pyyhkeidemme päälle.. Olimme jonkin aikaa jo ottaneet aurinkoa kun päätimme mennä sisälle syömään jotakin.. Katsoimme keittiön ikkunoista kohti toista mökkiä ja mietimme ketä siellä asuisi, siellä ei näkynyt liikettä tai mitään, eikä ketään ollut ulkonakaan.. no mutta söimme pari leipää ja sitten kuuntelimme vähän musiikkia tietenkin One Directionia, moments, summer love, more than this, stole my heart, heart attack, rock me ym.. Päätimme mennä takaisin rannalle tällä kertaa uimaan.. vesi oli lämmintä ja uimme siellä aika kauan.. kun vihdoin menimme sisälle, laitoimme uudelleen musiikin ja kävimme suihkussa ja puimme päällemme.. kello oli 6 p:m
minä: ketäköhän tossa toisessa mökissä oikeest asuu?
Jasmine: Jaa-a.. asuukoha siel ketään?
minä: pakko siellä jonku o asua..
Jasmine: niin kai.. emmä tiiä.. käydään kattoos?
minä: no emmä ny kehtaa toisten mökkiin mennä kattomaan..
Jasmine: no ainaki saatais tietää..
minä: no mennään sitte..
Kävelimme hiekkaa pitkin mökin verannalle, katsoimme ympärillemme ettei ketää olisi lähellä, koputimme oveen, mutta se aukesi itsellään, mökissä oli aivan pimeää, kävelimme sisään ja katsoimme ympärillemme, hetken katseltuamme yläkertaan syttyi valot ja kuulimme puhetta aloimme kiljua ja juoksimme mökistä ulos ja oman mökkimme sisään..
When i look at you - 9 LAST PART
Pojat olivat vieläkin lavalla, Michael, Callum ja Luke menivät etsimään Ashtonia, koska hänestä ei ollut vieläkään kuulunut mitään.. minä jäin seisomaan lavan reunalle ja kuuntelin poikia.. hetken päästä isäni tuli viereeni..
Rob: mitäs mietit?
minä: miten niin?
Rob: Hei sä oot mun tytär, mä tunnen sut ja tiiän koska sun mieltäs painaa joku
minä: mietin vain ashtonia ja lousia..
Rob: mitä ashtonista?
minä: no se tavallaan sano mulle että se pitää musta..
Rob: ouchh.. no mitäs sä sanoit sille?
minä: mä sanoin että mä rakastan Louisia, että pidän hänestä vain ystävänä enkä sen enempää.. ja sitte se tavallaan vissii loukaantus ja niin..
Rob: voi sua.. sitten hän halasi minua ja pussasi otsaani, pari kyyneltä tippui poskelleni.. Simon tuli ja hän ja isäni lähtivät yhdessä takahuoneille päin.. minä jäin katsomaan poikia vieläkin, pyyhin kyyneleet poskeltani ja hymyilin.. nyt ymmärsin kuinka paljon oikeasti rakastin Louisia..
parin viikon päästä: Olimme lentokentällä, pojat olivat halunneet tulla saattamaan ja hyvästelemään minut sinne.. kaikki 9 poikaa halasivat minua, sekä Simon tuli halaamaan ja tietenkin isäni halasi minua..
Simon: mukavaa että olit mukanamme, toivottavasti pidit siitä..
minä: minulla oli ihanaa, harmi että minun pitää palata takaisin lontooseen..
Louis: mulle tulee kova ikävä..
minä: mut mulle tulee isompi ikävä sua.. ku mä ikävöin sua nyt jo..
Niall: haha, sovitaan että molemmat ikävöi saman verran..
minä: haha, no kyl mua tulee suaki ikävä..
Niall: hyvä juttu..
minä: mulla tulee teitä kaikki ikävä...
Kuulutus: lento 456 lontooseen, lento 456 lontooseen lähtee 15 minuutin kuluttua..
minä: mun on nyt ihan pakko lähteä...annoin nopean pusun Louisille ja sitten lähtin porteille ja sieltä menin koneeseen.. edessä oli 8 tunnin lento kotiin.. nukuin melkein koko lennon.. Kun kone laskeutui, kävelin lentokentältä kotiin, se teki ihan hyvää, matkalla kuitenkin näin Marissan ja juttelimme niitä näitä, kerroin hänelle aivan kaiken.. kun pääsin kotiin, pakkasin koulutarvikkeitani ja siivosin ja kävin suihkussa..
puolen vuoden kuluttua: äitini palasi takaisin kotiin ja hän päätti sitten tulla vierailemaan luokseni.. keitin meille teetä ja hän kyseli matkastani..
äiti: kultaseni, kiva että sinulla on ollut hauskaa matkallasi..
minä: mutta?
äiti: olen ajatellut ottaa eron isästäsi..
minä: miksi?
äiti: koska, minusta tuntuu ettei minun ja isäsi välillä ole enään mitään..
minä: okei..
äiti: minä muutan itävaltaan ja haluan että tulet mukaani
minä: no senkus muutat ja haluat, mutta mä en oo tulossa mukaan..
äiti: hailey, sä olet 17 sulla ei ole valinanvaraa..
minä: mulla on koulu täällä ja Louis asuu täällä!
äiti: siitä ei keskustella, sä tulet mun mukaan..
minä: yritäkki pakottaa, mähän en tule... nyt häivy täältä..
äiti: varokkin miten puhut minulle nuori neiti!
minä: hei hei.. ja paiskasin oven hänen edestään kiinni..jostain syystä aloin itkeä, menin sängylleni ja pian vaivuinkin uneen.. Äitini tosiaan otti eron isästä ja muutti Itävaltaan, hän yritti minua mukaan mutten lähtenyt, koska koulu ja niin, hän lopulta ymmärsi sen.. Anton on vieläkin Afganistanissa, mutta tänään he tulisivat takaisin pojat ja isäni meinaan, kiertue loppuu tänään.. Olin aivan innoissani ja kaikki koulukaverini huomasivat sen.. kun pääsin koulusta menin kotiin, kun en keksinyt mitään tekemistä ja menin suihkuun.. kun tulin suihkusta ja olin menossa pukemaan kuulin että ovikelloni soi ja menin avaamaan..
Louis: heippa muru, oliks ikävä?
minä: arvaa vaan... suorastaan syöksyin hänen kaulaansa, huomasin että muut pojat seisoivat hänen takanaan ja minulla oli edelleen vain pyyhe päälle.. tulkaa sisälle, mä ööm.. oottakaas, juoksin nopeesti huoneeseeni ja sitten nappasin kaapista pinkit shortsit ja valkoisen topin ja kuivasin sekä harjasin hiukseni ja laitoin ne kiinni. Niall oli keittiössä, ei ollut yllätys, ja muut olivat olohuoneessa..
Harry: nyt näyttää hyvältä..
Louis: Hazzaa!!
minä: hahaha, joillakin ollu ikävä?
Liam: Louisin ikävää ei riitä sanat kuvaamaan..
minä: haha..
Louis: hei, teillä ollu yhtä kova ikävä!
minä: haha, aina vaan paranee.. no mites menee?
Zayn: hyvin, ihanaa olla takas täällä, uu saa nukkuu omas sängys..
minä: haha.. hyvä juttu..
Niall: entäs mites sulla..?
minä: no äiti otti eron, yritti pakottaa mua muuttamaan sen kanssa Itävaltaan..
Louis: voi sua..
Katselimme taas poikien kanssa muutaman leffan ja Danielle sekä Perrie liittyivät seuraamme.. meillä oli hauskaa, todella hauskaa.. minulla tosiaan oli ikävä heitä..
Rob: mitäs mietit?
minä: miten niin?
Rob: Hei sä oot mun tytär, mä tunnen sut ja tiiän koska sun mieltäs painaa joku
minä: mietin vain ashtonia ja lousia..
Rob: mitä ashtonista?
minä: no se tavallaan sano mulle että se pitää musta..
Rob: ouchh.. no mitäs sä sanoit sille?
minä: mä sanoin että mä rakastan Louisia, että pidän hänestä vain ystävänä enkä sen enempää.. ja sitte se tavallaan vissii loukaantus ja niin..
Rob: voi sua.. sitten hän halasi minua ja pussasi otsaani, pari kyyneltä tippui poskelleni.. Simon tuli ja hän ja isäni lähtivät yhdessä takahuoneille päin.. minä jäin katsomaan poikia vieläkin, pyyhin kyyneleet poskeltani ja hymyilin.. nyt ymmärsin kuinka paljon oikeasti rakastin Louisia..
parin viikon päästä: Olimme lentokentällä, pojat olivat halunneet tulla saattamaan ja hyvästelemään minut sinne.. kaikki 9 poikaa halasivat minua, sekä Simon tuli halaamaan ja tietenkin isäni halasi minua..
Simon: mukavaa että olit mukanamme, toivottavasti pidit siitä..
minä: minulla oli ihanaa, harmi että minun pitää palata takaisin lontooseen..
Louis: mulle tulee kova ikävä..
minä: mut mulle tulee isompi ikävä sua.. ku mä ikävöin sua nyt jo..
Niall: haha, sovitaan että molemmat ikävöi saman verran..
minä: haha, no kyl mua tulee suaki ikävä..
Niall: hyvä juttu..
minä: mulla tulee teitä kaikki ikävä...
Kuulutus: lento 456 lontooseen, lento 456 lontooseen lähtee 15 minuutin kuluttua..
minä: mun on nyt ihan pakko lähteä...annoin nopean pusun Louisille ja sitten lähtin porteille ja sieltä menin koneeseen.. edessä oli 8 tunnin lento kotiin.. nukuin melkein koko lennon.. Kun kone laskeutui, kävelin lentokentältä kotiin, se teki ihan hyvää, matkalla kuitenkin näin Marissan ja juttelimme niitä näitä, kerroin hänelle aivan kaiken.. kun pääsin kotiin, pakkasin koulutarvikkeitani ja siivosin ja kävin suihkussa..
puolen vuoden kuluttua: äitini palasi takaisin kotiin ja hän päätti sitten tulla vierailemaan luokseni.. keitin meille teetä ja hän kyseli matkastani..
äiti: kultaseni, kiva että sinulla on ollut hauskaa matkallasi..
minä: mutta?
äiti: olen ajatellut ottaa eron isästäsi..
minä: miksi?
äiti: koska, minusta tuntuu ettei minun ja isäsi välillä ole enään mitään..
minä: okei..
äiti: minä muutan itävaltaan ja haluan että tulet mukaani
minä: no senkus muutat ja haluat, mutta mä en oo tulossa mukaan..
äiti: hailey, sä olet 17 sulla ei ole valinanvaraa..
minä: mulla on koulu täällä ja Louis asuu täällä!
äiti: siitä ei keskustella, sä tulet mun mukaan..
minä: yritäkki pakottaa, mähän en tule... nyt häivy täältä..
äiti: varokkin miten puhut minulle nuori neiti!
minä: hei hei.. ja paiskasin oven hänen edestään kiinni..jostain syystä aloin itkeä, menin sängylleni ja pian vaivuinkin uneen.. Äitini tosiaan otti eron isästä ja muutti Itävaltaan, hän yritti minua mukaan mutten lähtenyt, koska koulu ja niin, hän lopulta ymmärsi sen.. Anton on vieläkin Afganistanissa, mutta tänään he tulisivat takaisin pojat ja isäni meinaan, kiertue loppuu tänään.. Olin aivan innoissani ja kaikki koulukaverini huomasivat sen.. kun pääsin koulusta menin kotiin, kun en keksinyt mitään tekemistä ja menin suihkuun.. kun tulin suihkusta ja olin menossa pukemaan kuulin että ovikelloni soi ja menin avaamaan..
Louis: heippa muru, oliks ikävä?
minä: arvaa vaan... suorastaan syöksyin hänen kaulaansa, huomasin että muut pojat seisoivat hänen takanaan ja minulla oli edelleen vain pyyhe päälle.. tulkaa sisälle, mä ööm.. oottakaas, juoksin nopeesti huoneeseeni ja sitten nappasin kaapista pinkit shortsit ja valkoisen topin ja kuivasin sekä harjasin hiukseni ja laitoin ne kiinni. Niall oli keittiössä, ei ollut yllätys, ja muut olivat olohuoneessa..
Harry: nyt näyttää hyvältä..
Louis: Hazzaa!!
minä: hahaha, joillakin ollu ikävä?
Liam: Louisin ikävää ei riitä sanat kuvaamaan..
minä: haha..
Louis: hei, teillä ollu yhtä kova ikävä!
minä: haha, aina vaan paranee.. no mites menee?
Zayn: hyvin, ihanaa olla takas täällä, uu saa nukkuu omas sängys..
minä: haha.. hyvä juttu..
Niall: entäs mites sulla..?
minä: no äiti otti eron, yritti pakottaa mua muuttamaan sen kanssa Itävaltaan..
Louis: voi sua..
Katselimme taas poikien kanssa muutaman leffan ja Danielle sekä Perrie liittyivät seuraamme.. meillä oli hauskaa, todella hauskaa.. minulla tosiaan oli ikävä heitä..
lauantai 23. maaliskuuta 2013
when i look at you - 8
kuukauden päästä, Haileyn näkökulma: Kiersimme nyt Amerikassa, pojilla oli melkein joka päivä keikka, mutta ei se minua estänyt shoppailemasta tai muuten vain hengailemasta jossakin.. En voisi kuvitella, että palaisin muutaman viikon päästä yksin lontooseen ja sitten jatkaisin koulua.. Kuitenkin istuimme nyt kaikkien poikien kanssa areenan takahuoneessa, puhelimeni soi, siinä ei ollut soittajan nimeä, pelkkä numero..
minä: Hailey..
soittaja: Hailey, täällä Anton..
minä: Anton, ei voi olla... aloin melkein itkeä, pojat katsoivat minua hämmästyksissään ja totta kai ihmeissään..
anton: joo anteeks etten oo voinu ilmotella mitään, täällä ollut aika kiirettä toimintaa..
minä: ei se mitään, ihanaa että vihdoin soitit.. mua on sua niin kova ikävä oikeesti..!
anton: mullakin on ikävä sua, mutta kerros kuka on tää Louis, te ootte aika paljon lehdis?!?
minä: ööm. ootas... kävelin käytävälle.. niin Louis on yhen bändin jäsen ja niin ja Louis on mun poikaystävä siis..
anton: oi onneksi olkoon rakas siskoni, olen onnellinen puolestanne..
minä: kiitos, säkin oot rakas, tiiätkö jo koska tuut takaisin?
anton: ei siitä oo vielä tietoa.. mutta mun pitää mennä ku mua tarvitaan tuolla..
minä: okei, rakastan sua!
anton: mäki sua, sano isälle terveisiä ja äitillekin kun näät sen..
minä: sanon moikka.. katkaisimme ja sitten menin takaisin huoneeseen, istahdin Louisin viereen ja halasin häntä tiukasti, kyyneleet valuivat poskilleni, pyyhin ne nopeasti pois..
Louis: hei, mikä sulla on?
minä: anteeks..
Louis: ei se mitään..
Harry: sä voit kyl kertoo meille jos sul on joku..
Luke: meillekki voit kertoo ja luottaa tietenki..
minä: mun veli soitti, sieltä afganistanista..
Niall: voih, mitäs se?
minä: sillä menee hyvin siellä ja se kysy että miten mulla menee ja niin..
Ashton: onks sun veljes rauhanturvaaja?
minä: juu on..
Ashton: mun isä on rauhanturvaajana kans afganstanissa.. ollu jo pian 1 vuoden..
minä: oi.. mun veli on ollu vasta jotain 4 kuukautta
Michael: no teiltä löytyi yhteistä, mutta meiän täytyy varmaan mennä tonne jo?
minä: haha.. juu menkää vaan... ashton, luke, michael ja callum lähtivät huoneesta, istuimme siellä Louisin, Harryn, Niallin, Liamin ja Zaynin kanssa... huomasin Louisin ilmeestä että hän oli hieman mustasukkainen.. pussasin häntä nopeasti poskelle ja hän katsoi minua silmiin..
minä: Louis, mä rakastan sua
Louis: mäki rakastan sua..
Harry: ulalalaa.. voi tuota nuorta rakkautta..
minä: Harry, mitä toi ny tarkotti?!?
Niall: niin Harry
Liam: haha, hyvä pojat, mutta nyt iällä ei oo väliä..
minä: ahaa...
hetken päästä: pojat lähtivät lavalle päin ja minä jäin takahuoneeseen puhumaan isäni kanssa, mutta kun hän lähti pois jäin aivan yksin kunnes Ashton tuli puhumaan minulle..
minä: moi..
Ashton: hei, tota mun pitäis kertoo sulle jotain..
minä: kerro..
Ashton: mä tykkään susta..
minä: mäki susta..
Ashton: siis enemmän ku kaverina..
minä: aih.. kuule mä rakastan Louisia ja aion olla Louisin kanssa..
ashton: mut sä sanoit että tykkäät musta kans..
minä: niin kaverina en muuna, mä oon onnellinen Louisin kanssa ja seurustelen Louisin kanssa ja mä rakastan Louisia, en sua..
Ashton: joo anteeks.. sitten hän lähti pois.. menin lavan sivulle katsomaan niinkuin aina, nyt vain en nähnyt kaikkea alusta saakka.. Luke, Michael ja Callum seisoivat vieressäni katsomassa poikia, ihmettelin että missä Ashton olisi, pojatkin ihmettelivät sitä.. no kai hän oli jäänyt juttelemaan jollekin tai mennyt vessaan tai jonnekkin.. kun pojat tulivat vaihtamaan vaatteitaan, louis antoi nopean pusun poskelleni..
minä: Hailey..
soittaja: Hailey, täällä Anton..
minä: Anton, ei voi olla... aloin melkein itkeä, pojat katsoivat minua hämmästyksissään ja totta kai ihmeissään..
anton: joo anteeks etten oo voinu ilmotella mitään, täällä ollut aika kiirettä toimintaa..
minä: ei se mitään, ihanaa että vihdoin soitit.. mua on sua niin kova ikävä oikeesti..!
anton: mullakin on ikävä sua, mutta kerros kuka on tää Louis, te ootte aika paljon lehdis?!?
minä: ööm. ootas... kävelin käytävälle.. niin Louis on yhen bändin jäsen ja niin ja Louis on mun poikaystävä siis..
anton: oi onneksi olkoon rakas siskoni, olen onnellinen puolestanne..
minä: kiitos, säkin oot rakas, tiiätkö jo koska tuut takaisin?
anton: ei siitä oo vielä tietoa.. mutta mun pitää mennä ku mua tarvitaan tuolla..
minä: okei, rakastan sua!
anton: mäki sua, sano isälle terveisiä ja äitillekin kun näät sen..
minä: sanon moikka.. katkaisimme ja sitten menin takaisin huoneeseen, istahdin Louisin viereen ja halasin häntä tiukasti, kyyneleet valuivat poskilleni, pyyhin ne nopeasti pois..
Louis: hei, mikä sulla on?
minä: anteeks..
Louis: ei se mitään..
Harry: sä voit kyl kertoo meille jos sul on joku..
Luke: meillekki voit kertoo ja luottaa tietenki..
minä: mun veli soitti, sieltä afganistanista..
Niall: voih, mitäs se?
minä: sillä menee hyvin siellä ja se kysy että miten mulla menee ja niin..
Ashton: onks sun veljes rauhanturvaaja?
minä: juu on..
Ashton: mun isä on rauhanturvaajana kans afganstanissa.. ollu jo pian 1 vuoden..
minä: oi.. mun veli on ollu vasta jotain 4 kuukautta
Michael: no teiltä löytyi yhteistä, mutta meiän täytyy varmaan mennä tonne jo?
minä: haha.. juu menkää vaan... ashton, luke, michael ja callum lähtivät huoneesta, istuimme siellä Louisin, Harryn, Niallin, Liamin ja Zaynin kanssa... huomasin Louisin ilmeestä että hän oli hieman mustasukkainen.. pussasin häntä nopeasti poskelle ja hän katsoi minua silmiin..
minä: Louis, mä rakastan sua
Louis: mäki rakastan sua..
Harry: ulalalaa.. voi tuota nuorta rakkautta..
minä: Harry, mitä toi ny tarkotti?!?
Niall: niin Harry
Liam: haha, hyvä pojat, mutta nyt iällä ei oo väliä..
minä: ahaa...
hetken päästä: pojat lähtivät lavalle päin ja minä jäin takahuoneeseen puhumaan isäni kanssa, mutta kun hän lähti pois jäin aivan yksin kunnes Ashton tuli puhumaan minulle..
minä: moi..
Ashton: hei, tota mun pitäis kertoo sulle jotain..
minä: kerro..
Ashton: mä tykkään susta..
minä: mäki susta..
Ashton: siis enemmän ku kaverina..
minä: aih.. kuule mä rakastan Louisia ja aion olla Louisin kanssa..
ashton: mut sä sanoit että tykkäät musta kans..
minä: niin kaverina en muuna, mä oon onnellinen Louisin kanssa ja seurustelen Louisin kanssa ja mä rakastan Louisia, en sua..
Ashton: joo anteeks.. sitten hän lähti pois.. menin lavan sivulle katsomaan niinkuin aina, nyt vain en nähnyt kaikkea alusta saakka.. Luke, Michael ja Callum seisoivat vieressäni katsomassa poikia, ihmettelin että missä Ashton olisi, pojatkin ihmettelivät sitä.. no kai hän oli jäänyt juttelemaan jollekin tai mennyt vessaan tai jonnekkin.. kun pojat tulivat vaihtamaan vaatteitaan, louis antoi nopean pusun poskelleni..
perjantai 22. maaliskuuta 2013
when i look at you - 7
Heräsin aamulla kun joku ravisteli minua.. sitten kutsui nimeäni.. yritin töniä ja potkia, koska halusin nukkua vielä.. tiesin että minun pitäisi nousta ja valmistautua kiertuetta varten mutta olin aivan väsynyt... nousin kuitenkin ylös ja huomasin isäni, simonin ja pojat, jotka katsoivat minua oven suusta..
minä: te senkin...
Rob: noniin kultaseni, nouseppas ylös..
minä: joo mä nousen, no niin voisitteko pliis jättää mut nyt rauhaan..
Rob: no niin pojat mennääs alakertaan, myös sinä Louis... kuules Simon, miten olisi jos.... sitten ääni hävisi, eli he olivat alhaalla.. kävelin omaan yksityiseen vessaani ja menin suihkuun.. kun tulin suihkusta kiedoin pyyhkeeni ympärilleni ja kävelin huoneeseen..
minä: ettekö te pojat sitten osaa koputtaa tai mitään?
Harry: ei me osata..
Louis: meillä oli niin ikävä sua..
minä: haha.. niin vaikee uskoo tota..
Niall: haha, okei Louisilla oli ikävä sua ja no me muut tultii sen perässä tänne..
minä: nyt kuulostaa paremmalta..
Kävelin vaatekaapilleni ja valitsin vaatteeni ja menin takaisin vessaan pukemaan ne.. harjasin hiukseni ja tein kevyet meikit.. kun menin takaisin huoneeseeni, pojat katsoivat minua ja sitten katsoivat seinääni jolla oli 2 hyllyä ja niissä oli paljon kuvia minusta ja veljestäni ja oli siellä myös pari kuvaa minusta ja marissasta.
minä: hmm.. okei, mä en ees kysy
Zayn: et oo juurikaan muuttunu noista kuvista..
minä: no en ulkonäöltä juurikaan mutta henkisesti kyllä, kun nuo kuvat otettiin siis ne joissa olen veljeni kanssa olin ujo tyttö, aina äidissäni kiinni ja todella hiljainen, nyt en pelkää näyttää kuka oikeasti olen ja en ole niinkään hiljainenkaan tai muuta, mutta kiitos...
Liam: sinulla on varmaan kova ikävä häntä..
minä: mm, no en ole kuullut hänestä mitään sen jälkeen kun hän lähti afganistaniin..joten kyllä minulla on hieman ikävä..
Rob: Pojat ja Hailey lähetään..
minä: okei iskä, me tullaan...
Harry nappasi ystävällisesti matkalaukkuni ja Louis nappasi minua kädestä kiinni, hymyilin hänelle... kävelimme alakertaan ja isäni vilkaisi minua... hymyilin hänelle, ja kyllä hän tiesi minusta ja Louisista, se oli hänelle ihan okei juttu, kunhan siitä ei tulisi harmia heidän työhönsä.. menimme bussiin, se oli valtava, matkustimme samassa bussissa 5SOS poikien kanssa ja niin istuimme ison pöydän ääressä, simon ja isäni keskustelivat jotain bisnes asioita ja taas kerran minä ja kaikki 9 poikaa katsoimme toisiamme ja sitten aloimme jutella jostain.. lähdimme lontoosta bussin kanssa Liverpooliin siellä olisi keikka tänään illalla, kiertue siis alkoi eilen 2 keikalla jotka olivat lontoossa.. kuitenkin 2 kuukautta tätä mitä muuta voisi toivoakkaan, ehkä marissan ja tietenkin haluaisin kuulla veljestäni jotain ja äitini nyt ravaa alvariis ulkomailla.. Pysähdyimme pari kertaa syömään ja vessaan.. kun vihdoin saavuimme liverpooliin ja areenan parkkipaikalle, se oli täynnä faneja..
minä: te senkin...
Rob: noniin kultaseni, nouseppas ylös..
minä: joo mä nousen, no niin voisitteko pliis jättää mut nyt rauhaan..
Rob: no niin pojat mennääs alakertaan, myös sinä Louis... kuules Simon, miten olisi jos.... sitten ääni hävisi, eli he olivat alhaalla.. kävelin omaan yksityiseen vessaani ja menin suihkuun.. kun tulin suihkusta kiedoin pyyhkeeni ympärilleni ja kävelin huoneeseen..
minä: ettekö te pojat sitten osaa koputtaa tai mitään?
Harry: ei me osata..
Louis: meillä oli niin ikävä sua..
minä: haha.. niin vaikee uskoo tota..
Niall: haha, okei Louisilla oli ikävä sua ja no me muut tultii sen perässä tänne..
minä: nyt kuulostaa paremmalta..
Kävelin vaatekaapilleni ja valitsin vaatteeni ja menin takaisin vessaan pukemaan ne.. harjasin hiukseni ja tein kevyet meikit.. kun menin takaisin huoneeseeni, pojat katsoivat minua ja sitten katsoivat seinääni jolla oli 2 hyllyä ja niissä oli paljon kuvia minusta ja veljestäni ja oli siellä myös pari kuvaa minusta ja marissasta.
minä: hmm.. okei, mä en ees kysy
Zayn: et oo juurikaan muuttunu noista kuvista..
minä: no en ulkonäöltä juurikaan mutta henkisesti kyllä, kun nuo kuvat otettiin siis ne joissa olen veljeni kanssa olin ujo tyttö, aina äidissäni kiinni ja todella hiljainen, nyt en pelkää näyttää kuka oikeasti olen ja en ole niinkään hiljainenkaan tai muuta, mutta kiitos...
Liam: sinulla on varmaan kova ikävä häntä..
minä: mm, no en ole kuullut hänestä mitään sen jälkeen kun hän lähti afganistaniin..joten kyllä minulla on hieman ikävä..
Rob: Pojat ja Hailey lähetään..
minä: okei iskä, me tullaan...
Harry nappasi ystävällisesti matkalaukkuni ja Louis nappasi minua kädestä kiinni, hymyilin hänelle... kävelimme alakertaan ja isäni vilkaisi minua... hymyilin hänelle, ja kyllä hän tiesi minusta ja Louisista, se oli hänelle ihan okei juttu, kunhan siitä ei tulisi harmia heidän työhönsä.. menimme bussiin, se oli valtava, matkustimme samassa bussissa 5SOS poikien kanssa ja niin istuimme ison pöydän ääressä, simon ja isäni keskustelivat jotain bisnes asioita ja taas kerran minä ja kaikki 9 poikaa katsoimme toisiamme ja sitten aloimme jutella jostain.. lähdimme lontoosta bussin kanssa Liverpooliin siellä olisi keikka tänään illalla, kiertue siis alkoi eilen 2 keikalla jotka olivat lontoossa.. kuitenkin 2 kuukautta tätä mitä muuta voisi toivoakkaan, ehkä marissan ja tietenkin haluaisin kuulla veljestäni jotain ja äitini nyt ravaa alvariis ulkomailla.. Pysähdyimme pari kertaa syömään ja vessaan.. kun vihdoin saavuimme liverpooliin ja areenan parkkipaikalle, se oli täynnä faneja..
Tilaa:
Kommentit (Atom)