keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Back for you - 2

Janinan näkökulma: Istuin kuppilassa vieläkin odottamassa. Päätin kuunnella one directionia sillä aikaa kun odottelin, laitoin kuulokkeet korviini. Hetken kuluttua näin kuinka äitini ajoi parkkipaikalle ja juoksin autoon.. Lähdimme serkkujeni luo, en olisi halunnut nähdä heitä, koska juuri nyt minulla oli parempaakin mietittävää.. kun mitä tapahtuisi jos Amanda voittaisi sen kilpailun..Näkisimme one directionin, näkisin Harryn, ja Amanda näkisi Niallin..  Kuitenkin saavuimme serkkujeni Jessen, Natalien ja tätini Marketan ja hänen miehensä Joonan luokse.. Jesse oli minun ikäiseni ja Natalie oli muutaman vuotta nuorempi, mutta hän myös fanitti One directionia..

Amandan näkökulma: Istuin koneella, kunnes kuulin oven kolahtavan kiinni. Juoksin alakertaan, äitini ja isäni tulivat töistä.. Ajattelin kertoa heille siitä kilpailusta, mutta isoveljeni Antti tuli juuri silloin kyylään..

Minä: äiti, mun täytyis kertoa teille jotain..
äiti: no kerro..
Antti: Hah, liittyykse niihin poikiin..
minä: yep.. tota, mä osallistuin kilpailuun josta voi voittaa 2 hengen matka lontooseen ja kaks lippua niitten huhtikuun 4 pv keikalle... ja voittaja selvii huomenna..
Isä: hienoa kultaseni..
äiti: okei, kiva kun kerroit..
Antti: huh, mikä noihin on menny?
minä: en kuule yhtään tiiä..

Palasin takaisin huoneeseeni ja avasin Skypen, mutta Janina ei ollut vielä paikalla. Menin facebookkiin ja katsoin olivatko pojat päivitelleet mitään sinne tai twitteriin, mutteivät he olleet.. laitoin koneeltani 1D:n soittolistan soimaan, hieman innostuin laulamaan mukana.. En huomannut että pikkuveljeni Riku ja toinen isoveljeni Risto olivat ovellani ja katsoivat koko ajan mitä tein.. kun huomasin, pamautin oven kiinni heidän nenänsä edestä.. joo olihan se ilkeää mutta en halunnut heidän katsovan mitä tekisin.. Hetken päästä näin kun Janina kirjautui skypeen ja soitin hänelle heti ja kerroin äitini reagtiot.. olin odottanut huutamista ja kieltämistä, mutta ei mitään niin vakavaa tulllutkaan.. Janinakin ihmetti sitä mutta hyvä että he päästäisivät meidät, Janinakin puhui äidilleen ja hänestäkin se olisi okei.. Luulin että he ajattelivat etten voisi voittaa joten turha antaa mitään ajatuksia siihen..

Aamulla Amandan näkökulma: Menin aamulla heti katsomaan olisiko kilpailun voittaja jo julkaistu mutta ei ollut, siellä oli vain teksti että 13.00 se selviäisi.. olisin silloin tunnilla, mutta pääsisin kuitenkin katsomaan sen..  Kuitenkin puin nopeasti ja tein samat aamutoimet kuin yleensä ja sitten lähdin kouluun...
Kun kello oli 13.00 katsoin kilpailun sivulta voittajan ja siellä luki Amanda Kuusinen, Helsinki. Aloin kiljumaan ja koko luokka kääntyi minua päin.. Opettaja mulkaisi minua ilkeästi, sitten pyysin mennä soittamaan puhelun.. menin käytävään ja valitsin Janinan numeron.. toivoin että hän vastaisi..

Janina: niin..
minä: mä voitin
Janina: mitä?!!?
minä: me mennäää lontooseen ja nähään pojat..
Janina: nyt huijaat..
minä: en... mä oikeesti voitin sen..
Janina: ihanaa mutta mun täytyy mennä nyt mun tunti alkaa..
minä: juu munki..

palasin tunnille, kaikki katsoivat minua ihan oudosti, olin ihan punainen mutta pääsisinpä ainakin Lontooseen ja katsomaan poikia, parhaan ystäväni kanssa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti