summer love - 4

Kun tulimme takaisin Harryn kanssa kaikki muut olivat menneet nukkumaan. Harry meni heidän mökkiinsä ja minä menin meidän.. Yritin kulkea mahdollisimman hiljaa, mutta tietenkin kaaduin rappusissa ja aloin nauramaan, mutta onneksi Jasmine ei herännyt.. menin omaan huoneeseeni ja vaihdoin yöpuvun, kun en saanut unta aloin lueskella päiväkirjojani.. ' 12.4. Tänään leikin Louisin kanssa puistossa. Keinuimme niin lujaa että tipuin ja käteeni tuli haava, Louis pussasi haavaani, että se paranisi nopeasti' '13.4 minulla ja Louisilla oli riita, hän tönäisi minut ojaan, hän suuttui kun kerroin että muuttaisimme pian pois Doncastar' kun olin lukenut hetken aikaa, vaivuin uneen.. Heräsin aamulla ravisteluun, avasin silmäni ja huomasin päiväkirjan kädessäni sekä Jas oli sängylläni ja pojat seisoivat ovella..

minä: mitä.. ööm.. Jas mitä ihmettä?
Jas: sä puhuit unissas..
minä: mitä mä oon nyt puhunu..
Harry: Sanoit että ikävöit jotain ihmistä ja niitä hetkiä lapsuudestas..
minä: ööm.. aijaa, mut emmä muista mitään mun lapsuudesta joten en kaipaa mitään..
Toki se oli valetta.. en ole koskaan enne puhunut unissani.. laitoin nopeasti p, eäiväkirjani matkalaukkuun pojat kyllä huomasivat sen ja etenkin Jas..
Niall: mikä toi oli?
minä: mikä?
Niall: no se kirja
minä: ei mikään tärkee..
Louis: siinä luki päiväkirja.. uu..
minä: haha..
Jas: onks sulla päiväkirja..
minä: no ei ole, se on vanha kirja..
Zayn: eli muistat lapsuudestas..
minä: no päiväkirjojen avulla jotain..
Louis: uu..
minä: älkää kuulkaa unta nähkö että näkisitte ne!

Lähdin kävelemään alakertaan muut seurasivat minua. Otin jääkaapista mehua ja join sen,  sitten menin takaisin yläkertaan, onneksi yksin.. puin shortsit ja topin päälleni harjasin hiukset ja hampaat ja menin takaisin alakertaan.. Katsoin poikia ja sitten Jasminea... Menin ulos ja juoksin pitkän matkan ranta hiekkaa pitkin, kun pysähdyin istahdin siihen ja aloin miettimään vanhoja aikoja.. Tyhmät päiväkirjat, ajattelin vain ettei Louis muista minua vaikka olimme parhaita ystäviä ja naapureita tosi pitkän ajan.. Hetken päästä kuulin kun Jas huusi minua.. hän näki minut ja istahti viereeni.. hän halasi minua..

Jas: kulta, mikä sulla on?
minä: jos mä kerron sulle, sä et saa kertoa sitä kenellekkään..
Jas: mä lupaan, en kerro kenellekkään..
minä: mä valehtelin etten muista mun lapsuudesta mitään.. mä muistan kaiken..
Jas: miks sä valehtelit siitä?
minä: koska no mä haluun näyttää sulle jotain.. Kävelimme takaisin, pojat istuivat edelleen meidän mökissämme sohvalla, he katsoivat todella kysyvästi meitä.. juoksin rappuset ylös ja Jas teki samoin, näytin hänelle päiväkirjani..

Jas: ei voi olla totta.. onks tää..?
minä: mm m.. kyllä..
Jas: emmä voi uskoo tätä, voi ku söpöä..
minä: no en ny tiiä, se oli sillon joskus pieninä ja sitä paitti ei se muista mitään ja kaikenlisäks mä tykkään Harrysta..
Jas: aaws..
minä: lopeta...
Jas: okei..
Harry: nii Jas saa nähä noi mut me ei..
minä: niin
Liam: niissä siis on jotain mitä se ei haluu et me nähään..
minä: ehkä, ehkä ei..
Niall: eli niissä on...

Olimme väitelleet kauan siitä mitä päiväkirjani sisältävät, mutta kun kyllästyimme aloimme hengailemaan alakerrassa ja rannalla..