Oli aamu, olimme Sarahin kanssa menty omalle talollemme yöksi. Siivosin siellä vähän koska siellä oli pieni sotku. Avasin tietokoneeni ja ajattelin käydä katsomassa twitteriä ja facebookkia. Huomasin että twitteriin oltiin lisätty paljon kuvia meistä. Hymyilin. Menin keittiöön syömään, koska minulla oli kova nälkä. Sarah nukkui vielä. Kun join teetä, muistelin New yorkin aikoja, silloin vielä kun äiti oli elossa ja minulla oli ikävä niitä aikoja. Äitini tosiaan kuoli kun olin 7 vuotias, hän oli tulossa töistä kotiin, koska minä olin tullut kipeäksi ja isälläni oli kiirettä töissä. Puhuin äitini kanssa puhelimessa ja sitten rekka törmäsi häneen, hän joutui sairaalaan ja menehtyi siellä. Tosiaan en ollut kertonut sitäkään että se tosiaan oli minun syyni, jos en olisi puhunut hänen kanssaan puhelimessa hän olisi huomannut rekan. Muutama kyynel tipahti poskelleni, pyyhin ne äkkiä pois. Puhelimeni piippasi, sain viestin Kristeniltä ' Paljon onnea 18 vuotias! pidä hauskaa, älä huoli minusta ja isästäsi, me emme ole eroamassa' lähetin hänelle takaisin ' kiitos, pidän hauskaa, ja se on hyvä asia.' Seuraavaksi isäni lähetti viestin minulle 'Onnea kulta' lähetin kiitokset takaisin, sain myös onnitteluja pojilta ja serkuiltani.
Sarah: Huomenta! Onneksi olkoon!
Minä: kiitos!
Sarah antoi minulle pienen paketin, avasin sen. Sisällä oli sydän koru missä luki ' Parhaat ystävät ikuisesti '
Minä: kiitos, mutta ei sinun olisi tarvinnut!
Sarah: Mutta minä halusin.
Halasin häntä lujaa. Minua vähän pelotti mitä he olivat keksineet.
Illalla: Menimme poikien luokse, siellä oli paljon ihmisiä, Louis oli järjestänyt minulle syntymäpäiväjuhlat, kuinka suloista. Nämä olivat minun ikäisiäni, ja kävivät koulua mihin me Sarahin kanssa olimme siirtyneet. Joukon keskeltä tuli poika ja otti olkapäästäni kiinni.
Poika: Hei, Spencer, muistatko minua?
Minä: En muista valitettavasti..
Poika: Olen Matt, asuin naapurissasi New yorkissa, olimme parhaita kavereita.
minä: Nyt minä muistan.. Mitä sinä täällä teet?
Matt: Muutimme tänne viisi vuotta sitten ja käyn lukiota, Olet kuulemma siirtynyt sinne Bostonista.
Minä: Kyllä, minä tulin vaihto-oppilaaksi parhaan ystäväni Sarahin kanssa.
Matt: Sepä kiva, Onneksi olkoon muuten, unohdin onnitella sinua. Mutta toivottavasti näemme vielä muuallakin kuin koulussa.
Minä: Toivottavasti. Sitten näin Louisin ja menin hänen viereensä suutelin häntä.
Mattin näkökulma: Näin Spencerin tartuin häntä olkapäästä kiinni, hän näytti siltä ettei tunnistanut minua. Hetken aikaa juteltuamme hän meni Louis Tomlinsonin viereen ja suuteli häntä, he ilmeisesti seurustelivat. Hän näyttää hyvin päässeen yli äidistään ja siitä tapaturmasta joka tapahtui. Spencer ei tosiaan tiedä että se rekkakuski oli isäni. Ajattelin kertoa hänelle, mutten tiennyt halusiko hän tietää sitä, oliko sillä merkitystä enään, ja sitä että rakastin häntä, rakastan edelleen, noita ihania pitkiä vaaleita hiuksia, ruskeita silmiä..
Matt keskity, eihän pidä sinusta, hän seurustelee nyt Louis Tomlinsonin kanssa, et voi ikinä päihittää häntä.
Louis: Onneksi olkoon rakas, sait heti uusia ystäviä..!
Minä: Hän oli Matt hän asui naapurissani New Yorkissa.
Louis: Sepä mukavaa.. Hän näytti vähän mustasukkaiselta, mutta eihän voinut olla.
Harry: Onneksi olkoon Spenc
Liam: onnea
Zayn: Paljon onnea
Danielle: Onneksi olkoon
Perrie: Hyvää syntymäpäivää
Sarah: onne uudelleen
Niall: Hyvää Syntymäpäivää, hei tuolla on ruokaa eikä minulle kerrottu..
Amy: onnea!
Avasin lahjat ja söimme kakkua, juttelin ja tutustuin moneen ihanaan ihmiseen. Se oli ihan hyvä asias koulunki kannalta. Kun juhlat loppuivat, menimme nukkumaan, olin hyvin väsynyt. En voinut uskoa, että pojat tekivät tämän minulle, se oli ihanaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti