lauantai 9. helmikuuta 2013

My wish come true!! :D

Ms. Abelsome  asteli luokkaan, antaen kauhean mulkaisun luokalle. Hän asetti kansiot ja laukun pöydälle. Sitten hän mulkaisi jokaista oppilasta.
Ms.Abelsome: Kuka on tehnyt kirjoitelman ja paulauttaa sen tänään. Tuokoon kirjoitelmansa heti tänne.
Aloin kaivamaan kirjoitelmaa laukustani, vein sen opettajalle.
Ms.Abelsome: Kiitos Spencer, minä tiesin, että palauttaisit sen ajoissa, kaikesta huolimatta.
Mietin mitä hän tarkoitti, mutta tajusin että hän oli nähnyt minut lehtien kansissa Louisin kanssa. Kun tunti oli ohi, halusin vain päästä pois koko koulusta, kaikista niistä tuijotuksista ja ilkeistä naamoista. Sitten huomasin, että minua ja Sarahia seurasi viisi parrakasta, mutta hyvin pukeutunutta miestä. Menimme kaapeillemme, miehet pysähtyivät taaksemme. Käännyin..

Minä: heippa pojat.
Liam: mistä tiesit, että me olemme tässä?
Minä: Jos  yhtään tuntee teitä niin tietää mitenkä te pukeudutte..
Nauroimme, käytävällä kaikki alkoivat tuijottamaan meitä, mutteivat kuitenkaan tunnistaneet poikia,
Sarah: eikö teiän pitäny olla harjoituksissa?
Harry: Ne siirrettiin tunnilla eteenpäi, ja minä halusin nähdä sinut..
Niall: aaawws...
Minä: muttei kuitenkaan kannata tehdä mitään, koska muut saattavat joko syyttää meitä teidän pettämisestä tai sitten teidät tunnistettaisiin.
Kaikesta sanomastani huolimatta Louis suuteli minua.. Suutelin totta kai takaisin, muut katsoivat ja sitten, he tunnistivat pojat. Alkoivat juosta meitä, kohti. Pojat lähtivät juoksemaan heitä karkuun. Nauroimme Sarahin kanssa, koska he näyttivät niin söpöiltä. Hetken kuluttua koulu loppui ja pojat odottivat koulun parkkipaikalla. Sarah juoksi suoraan Harryn syliin. Louis tuli luokseni ja halasi sitten antoi pusun otsalleni.

Niall: meillä on vähän huonoja uutisia..
Minä: mitä uutisia?
Louis: Me.. tota noin.. me lähetään jo huomenna takaisin Lontooseen.
Minä ja Sarah katsoimm toisiamme.
Harry: Paul ilmoitti asiasta tunti sitten.
Minä: miksi?
Liam: Emme tiedä, meidän vain täytyy palata takaisin.
Zayn: Joten mitä me tehdään tänään, koska on viimeinen iltamme yhdessä?
Minä: No minun täytyy ainakin käydä kotona..
Sarah: minä tulen sinun mukaasi.. Nähdään ostarilla?
Niall: sopii.
Louis ja Harry antoivat meille pikaiset pusut ja sitten lähdimme Sarahin kanssa meille.

Meillä: Iskä ja Kristen olivat tulleet kotiin jo, nyt olisi hyvä aika kysyä sitä muuttoa/vaihto-oppilas juttua lontooseen.

Minä: Iskää`?!?!
Isä: Mitä kultaseni?
minä: tota, mä haluaisin lähteä vaihto-oppilaaksi Lontooseen.
Isä: miksi?
Minä: koska, minä tarvitsen vaihtelua ja en opi tuolla luokiossa mitään ja on viiminen vuoteni pian ja haluan tehdä jotakin jännittävää. Sarah tulisi mukaan jos saisi luvan vanhemmiltaan.
Isä: Kyllä se sopii, oletko jo jutellut koulussa siitä?
Minä: En ole, koska halusin puhua sinulle ensiksi.
Isä: okei, kristen soittaa rehtorille heti.

Kävin viemässä laukun yläkertaan ja menimme Sarahin luokse, hän kysyi vanhemmiltaan ja hekin suostuivat. Ajoimme ostarin parkkipaikalle, pojat tulivat sinne hiukan meidän perästämme

Minä: Arvaatkaas mitä!  Hymyilin tosi leveää hymyä.
Liam: No mitä?
Sarah: Tässä ovat uudet vaihto-oppilaat..
Louis: Oikeesti?! Te siis pääsette..
Minä: Jep.. sanoen p:een hauskasti.
Harry: Sehän on hyvä juttu..

Lähdimme kulkemaan ostarin sisälle, siellä menimme lähimpään Nando's ravintolaan, koska yllätys, Niallilla oli nälkä. Minullakin oli.

Louis: Koska teillä alkaa se?
minä: emme tiedä vielä, mutta ehkä vasta syksyllä. Mutta saatan päästä sinne jo heti kesäloman alussa..
Zayn: Aivan mahtavaa..

Olin todella innoissani ja uskoin että Sarah ja pojatkin olivat. Tämä oli parasta mitä minulle oli tapahtunut, seurustelin Louisin kanssa, ajatelkaa Louis Tomlinson, poika jota ajattelin etten tule tapaamaan ikinä, nyt olin hänen tyttöystävänsä ja olin muiden poikien kanssa ystäviä. Minä, minä joka olen bostonin lukiossa, enkä edes suosittu tai mitään..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti