.. silitin mahaani. Se näytti vähän turvonneelta. Mutta se johtui varmasti vain ruuasta, olin vieläkin aivan täynnä. Nappasin kuitenkin laukustani raskaustestin, menin yläkertaan tekemään sen.. kun olin odottamassa tulosta kuulin kuinka pojat huusivat keittiössä.
Minä: Olen vessassa, tulen pian..
Liam: Ei mitään hätää!!
Kello soi, katsoin testiä siinä näkyi kaksi punaista viivaa, katsoin ohjeista mitä se merkitsi.. Heitin testin roskiin, menin keittiöön, minulta pääsi muutama kyynel.. Louis halasi ja pyyhki ne äkkiä pois..
Louis: Rakas, mikä on?
Minä: Ei mitään, onnen kyyneleitä.
Niall: Aaw, suloista..
Liam: oletko aivan varma, meinaan meille voit kyllä kertoa!!
Minä: olen aivan varma ja minä tiedän sen.. sanoin hymyillen..
Viikon kuluttua: Oli perjantai, pojat lähtevät tänään kiertueelle. Minulla oli nyt jo ikävä heitä, vaikka he olivatki ihan vieressäni vielä..
Minä: Louis, minun pitäisi kertoa sinulle jotain, olisi pitänyt jo viikko sitten, mutta en ollut aivan varma mutta nyt olen..
Louis: Mikä on muru?
Minä: Tota, ikävä sanoa tää tällee ku te ootte lähdössä mutta mä vähän niinko odotan lasta.. Sitten laitoin kädet vatsani päälle ja silitin sitä... Louisin suu loksahti auki.. Hän oli todella suloisen näköinen kun hän järkyttyi..
Harry: Sä.. siis.. mitä?
Liam: Kerros uudestaaan?
Niall: kuultiiks me nyt oikein?
Zayn: vas happenin' ??
Minä: Niin, mä oon raskaana.. Louis halasi minua tiukasti, sitten pussasi päälakeani.. Paul tuli sisälle!!
Paul: Pojat, aika lähteä!
Pojat: onnea, spenc!!
Menin heidän kanssaan ulos seisomaan ja suutelin vielä viimeisen kerran louisin kanssa, sitten hän nousi autoon, vilkutin hänelle. Yhtäkkiä minulle tuli kauhean paha olo ja juoksin vessaan oksentamaan.. En voinut itsekkään vielä uskoa, oikeasti minä raskaana Louis Tomlinsonille, ei voi olla totta, näen unta, no ei en näe, kyllä tämä on aivan totta.. Oleskelin heidän talossaan, en viitsinyt mennä kotiinkaan, Sarah oli mennyt Bostoniin pariksi viikoksi tapaamaan vanhempiaan.. Ilmoitin hänelle uutiset, hän oli onnellinen, Perrie ja Daniellekin tiesivät, hekin olivat poissa, en tiennyt missä mutta työjuttuja luultavastikkin. Istahdin sohvalle ja katsoin erilaisia leffoja.. Vietin laatuaikaa itseni kanssa, Louis lähetteli koko ajan minulle tekstareita, en edes enään viitsinyt vastata niihin koska ne olivat: ' oletko kunnossa?'... Hän oli kyllä kultainen ja todella huolehtivainen, hänestä tulisi hyvä isä lapselle.. Päätin varata lääkäri ajan.. Se olisi ensi viikolla. En malttaisi odottaa, tai tavallaan minua pelotti todella paljon, mutta toisaaltaan taas minua ei pelottanut.. Toivottavasti pojat tulisivat pian takaisin!!
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Anteeks, jäi vähän lyhyeks, mutta huomenna tulee sitten extra pitkä :D toivottavasti tykkäätte.. :D
xx ~Ansku~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti