perjantai 15. helmikuuta 2013

you scared me, but love you.. moving together or..?

2 viikon kuluttua: Olin yksin poikien luona, yhtäkkiä vatsaani alkoi sattua, tunsin ettei kaikki ollut hyvin, menin nopeasti autolle ja lähdin lääkäriin. Nyt minua alkoi pelottamaan todella paljon, toivottavasti kaikki olisi kunnossa, kuinka kamalaa olisi jos saisin keskenmenon, mutta en halunnut ajatella sitä vaihtoehtoa!! Kun pääsin lääkäriin, minut ohjattiin huoneeseen 13 ja hetken kuluttua sinne tuli lääkäri.

Lääkäri: Hei vain, mikäs täällä onkaan ongelmana?
Minä: No mä oon raskaana luultavasti ihan aluillaan mutta kuitenkin vatsaani alkoii yhtäkkiä sattumaan ja tunsin ettei kaikki ollut hyvin, tuli vähän huono-olo..
Lääkäri: okei, vilkaistaan vähän, mene makamaan siihen sängylle ja nosta paitaasi ylös, kiitos!

Tein niin kuin lääkäri sanoikin. Hän laittoi kylmältä tuntuvaa geeliä mahalleni ja hieroi siinä päällä tikkua mikä oli yhteydessä koneeseen. Hän näytti vähän epävarmalta mutta..

Lääkäri: Kyllä, kyllä se siellä on ja kaikki on hyvin, sydänäänet kuuluvat hyvin. Haluatko katsoa sitä?
Minä: kyllä..

Lääkäri käänsi näytön niin että näin siitä, se oli niin pieni, kun lähdin sieltä, sain kuvan siitä. Siirsin ensiviikon aikaani kuukaudella. Kun olin lähtenyt lääkäriin olin lähettänyt Louisille viestin, mutta hän ei ollut vastannut mitään joten hän ei ollut nähnyt sitä. Laitoin uudelleen 'kaikki on hyvin, kävin lääkärissä'. Poikien pitäisi tulla tänään illalla kotiin. Ajoin poikien luokse takaisin Sarah ja tytöt olivat siellä..

Perrie: Spenc onko kaikki hyvin? sitten hän tuli halaamaan minua...
Minä: On kaikki on hyvin, kuinka niin?
Danielle: Koska Louis lähetti meille viestin että sinulla ei ole kaikki hyvin..
Minä: Ai se, eikun minulla sattui mahaa ja tuli huono-olo ja semne niin menin lääkäriin, mutta kaikki on hyvin, haluatteko nähdä kuvan?
Sarah: Joo, halutaan!!!

Näytin kuvan heille, vaikka  se olikin vielä pieni, oli söpöä katsoa häntä kuvasta.. Radiosta alkoi soimaan Another word, aloimme kimpassa laulamaan sitä ja pomppimaan, yhtäkkiä tunsin kädet lanteillani, käännyin se oli Louis, he tulivat takaisin, suutelin häntä tooooooooodellla kauan koska minulla oli tosi kova ikävä!!

Minä: Katso!! Ja näytin kuvaa heille!!
Niall: mikä toi on?
Minä: Ultraääni kuva mahastani ja sen sisällä olevasta vauvasta
Liam: Misä se muka on..
Louis: Onko se toi valkoinen piste?
Minä: On..
Danielle&Perrie: Aawws.. 

Zayn ja Liam menivät halimaan ja pussailemaan heidän kanssaan, Harry halasi Sarahia ja Annabellaa, hän nosti hänet syliinsä, Annabella hymyili hänelle... he nauroivat sitä kahdestaan keittiössä, kun me muut menimme olohuoneeseen juttelemaan.

minä: noh, miten teidän kiertueenne meni?
Louis: hyvin, ei siinä mitään erikoista..
Niall: ruoka oli pahaa...
Danielle: Niall hei, ruoka ollu tärkeintä siinä reissulla?!?!!
Niall: no ei mutta silti!!
Liam: Yleisöä riitti jokaisessa paikassa 
Zayn: Mutta vas happenin' here?
Minä: olin yksin suurimman osan ajasta, Sarah oli Bostonissa ja no te tytöt olitte jossain?
Danielle: Tanssikurssilla opettamassa Pariisissa..
Perrie: Harjoitukset Little mixien kanssa ja sitten kävin Austraaliassa keikalla.
Minä: aivan, olin unohtanut..
Louis: mitä sitten teit täällä?
Minä: Katsoin elokuvia, kävin kävelyllä ja kämpillä ja mietin asioita ja siivosin, ynnä muuta kivaa..!!  Sanoin hymyillen. 

parin päivän kuluttua: Minulla on tänään vapaapäivä, olin kämpillä, en ollut kertonut vielä ajatuksesta, että muuttaisimme poikien luokse, koska se saattaisi olla tosi nopeaa, vaikka olisimmekin jo seurustelleet puolitoistavuotta. Maha oli todella pieni, ei edes uskoisi että olisin raskaana, ainakaan vielä, tai se näyttää siltä kuin olisin syönyt paljon ja vähän turvonnut.. päätin järjestellä vaatekaappiani, heitin kaikki vaatteet sängylleni, löysin jopa sieltä sellaisia, joita en ollut pitänyt vielä kertakaan.. Olin laittanut musiikin soimaan aika kovalle, en ollut kuullut että minulle oltiin soitettu/viestitelty.. Olin aivan ajatuksissani ja lauleskelin musiikin mukana, etten huomannut edes ajan tajua. Aloin tuntemaan mahassani uudelleen kipua, huomasin että lattialla oli hiukan verta.. juoksin vessaan ja pitelin hellästi mahaani. Housuni olivat ihan veressä, soitin paniikissa lääkäriin.. Sitten soitin Louisille. Se hälytti, hälytti ja hälytti.. se hälytti tosi kauan... kunnes...

Louis: rakas, mikset ole vastannut kun olen soittanut?
Minä: anteeksi, tyhjensin kaappia ja kuuntelin musiikkia, mutta tapahtui jotain tooosi kamalaa...
Louis: mitä, mitä tapahtu? Ooks sä kunnossa? 
Minä: Louis, mä sain luultavasti keskenmenon..
Louis: mitä, ootko varma?  mut oothan sä kunnossa?
Minä: Joo, tai meen lääkäriin mutta mun housut on täynnä verta!  Sanoin itkien, sitten katkaisin puhelun, en kestänyt sitä enää.. Vaihdoin vaatteet ja sitte, joku koputti oveen, menin katsomaan se oli Louis. Avasin oven hänelle, hän syöksyi halaamaan minua..

Louis: Mennään yhdessä sinne lääkäriin nyt, tärkeintä nyt on että sä olet kunnossa!
Minä nyökkäsin, laitoin kengät jalkaani ja nappasin takkini naulasta ja sitten lähdimme.

Lääkärissä:  Olimme luukulla, saimme seuraavan ajan. Menimme odottamaan käytävillä oleville penkeille. Odotimme siinä hetken..

Louis: Mä oon  ajatellu, että te voisitte Sarahin kanssa muuttaa meidän luoksemme.
Minä: Oikeasti?!?! Kävi tässä miten vain?
Louis: Ei vauva liity siihen mitenkään, mutta se teiän asunto on turha tavallaan..
Minä: No niin se vähän on..
Lääkäri: Cooper..
Nousimme ylös ja menimme huoneeseen. Lääkäri kysyi vointiani ja mitä oli tapahtunut, sitten menin vuoteelle makaamaan, hän laittoi geeliä ja katsoi tikulla.

Lääkäri: Kyllä täällä kaikki on kunnossa, vauva on siellä vielä ja sydänäänet kuuluu..
Katsoin Louisia ja hymyilin, vauvamme oli kunnossa.
Minä: Mutta mistä se veri tuli?
Lääkäri: No sitä emme tiedä mutta kyllä nyt ainakin on kaikki kunnossa, onko sinulla ollut stressiä?
Minä: Ei oikeastaan.. 
Lääkäri: Otan sinulta nyt verinäytteen, koska se voi johtua suolentulehduksestakin..

Annoin hänen ottaa kokeen ja sitten sovimme että tulen käymään joka toinen perjantai vastaanotolla.. Menimme poikien luokse. Päätimme pelästyttää muut ja sanoa että olin saanut keskenmenon.. Saimme kuitenkin uuden kuvan se oli jo vähän kasvanut.. Kun menimme sisälle:

Liam: No miten kävi?
Minä: mä-mä-mä....
Niall: menetitte sen?
Harry: Voisiks te nyt sanoa jotain?
Zayn: Ne pluffaa..
Louis: Luuletko tosiaan että me huijaisimme tälläisestä asiasta, että lapsi on kunnossa..
Sarah: Sanoitko kunnossa..?
Danielle: Ei tollai tehdä!!
Perrie: Entä se veri?
Minä: Ei lääkäri tiennyt mutta hän otti verikokeen, koska hän epäili suoliston jotain tulehdusta..

Kaikki tulivat halaamaan, se oli ihanaa, kaikki oli kunnossa ja olimme siinä vain, katsoimme pari elokuvaa illalla, nukahdin Louisin kainaloon. Heräsin kuitenkin hänen sängystään. Menin alakertaan ja peilin eteen huomasin että mähäni oli vähän kasvanut.. Tänään olisi työpäivä menisin vasta 12 ja pääsisin vasta 6.. Pojat olivat puhuneet muuttamisesta ja Sarah, Danielle ja Perrie pakkaisivat tavaroita ja pojat kantaisivat.. Laitoin mustat farkut ja valkoisen pitkähihaisen sekä turkoosin tuubihuivin. Hiukset jätin auki, meikkasin ja annoin Louisille pusun ja lähdin töihin, siellä kaikki olivat kuulleet raskaudestani ja melkein keskenmenosta, he onnittelivat ja pahoittelivat tapahtunutta. Minulla oli kyllä ihanat työtoverit, parempia en voisi kuvitellakkaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti