Laskin Dylanin sängylleni ja huomasin kaksi vihreää silmää katsovan minua. Harry.. Hän katsoi minua ja sitten Dylania ja taas minua..
minä: Harry, tää ei oo nyt sitä mitä sä ehkä kuvittelet..
Harry: mitä toi tekee täällä?
minä: se tuli tänne ja se oli humalassa, joten annoin sen tulla nukkumaan tohon, mitään ei tapahtunu eikä olis tapahtunukkaan.. sitten hän lähti kävelemään pois. Aloin itkemään ja nojasin oveen, laskeuduin maahan istumaan, painoin pään polviin ja itkin, tiesin että olin mokannut kaiken.
Harryn näkökulma: En olisi ikinä kuvitellut näkeväni Dylania ja Jodieta yhdessä varsinkaan hänen sänkynsä edessä. Jodie sanoi ettei heidän välillään tapahtunut mitään, uskoin häntä, mutta tarvitsin aikaa ja tilaa joten lähdin kävelemään pois. Menin takaisin Eleanorin luokse, koputin hänen oveensa ja hän avasi sen hieman ihmettelen..
minä: selitän myöhemmin, mutta haittaako jos käytän suihkuas?
Eleanor: ei haittaa, mee vaan..
minä: sinä aikana jos Jodie tulee, mä en oo sitten täällä
Eleanor: okei, mitä tapahtu?
minä: mä selitän sitte ku oon tullu suihkusta.. El antoi minulle pyyhkeen ja sitten menin pesuhuoneeseen ja hyppäsin suihkuun.
Jodien näkökulma: Koputin Elin hotellihuoneen oveen, en tiennyt minne muuallekkaan olisin mennyt, tai siis minä mokasin kaiken ja pahasti ja nyt en edes tiedä missä Harry on.. Olin ihan varma että hän jättää minut. Kyyneleet vain valuivat poskiani pitkin kun ajattelin Harrya ja sitä miten olin mokannut. El avasi oven..
El: Jodie, mikä sulla on?
minä: El, mä oon mokannu ja pahasti, mä en tiiä mitä mä teen..
El: mitä tapahtu?
minä: no mä odotin sua ja kuulin koputusta ja avasin ja siellä olikin Dylan ja se oli humalassa ja en halunnu että se ajaa siinä kunnossa kotiin joten sanoin että se voi nukkua humalansa pois siinä mun sängyllä ja se oli kävelemässä siihen kunnes se meinas kaatua niimpä mä tuin sitä ja laskin siihen sängylle ku kuulin taas koputusta ja tottakai mä ajattelin että sä tuut ja huusin vaa et tuu sisään ja sitte siinä seisoki Harry ja se luuli et mun ja Dylanin välillä oli jotain ja sitte se vaan lähti ja mä en löydä sitä ja se ei vastaa mulle ja mä oon varma että se jättää mut ja mä en oikeesti tiedä mitä mä teen...mä rakastan sitä, mä valittin sen sillo ekalla kerralla ja valittin sen nyttenki.. sitten purskahdin taas itkuun, El halasi minua tooosi lujaa..
Harry: Älä pliis itke, mä en kestä kattoo sua surullisena... kun kuulin sen matalan äänen, käännyin katsomaan ja Harry seisoi meidän takanamme. Katsoin häntä, ja pyyhin kyyneleitä poskiltani, katsoin maahan.
El: mä jätän teiät hetkeks kahestaan..
Harry: kiitos El kaikesta
El: mitäs tuosta..
Katsoin hetken lattiaa, huomasin taas että kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Pyyhin ne pois, nopeasti.
minä: no niin, sano se sitte..
Harry: mikä? mä rakastan sua
minä: mä luulin että..
Harry: että mä jättäisin sut..
minä: niin...
Harry: mä en jätä sua, koska mä rakastan sua, ja mä uskon sua, ettei teidän välillä tapahtunu mitään
minä: hyvä, koska mä rakastan sua ja vaan sua
Harry: Hyvä koska mä rakastan vaan sua.. sitten Harry käveli lähemmäs, nosti leukaani ja suuteli minua.
Eleanorin näkökulma: Onneksi Jodie ja Harry ovat nyt sovussa. Jodiella on tänään työpäivä ja Simon oli pyytänyt Harryä käymään hänen luonaan, joten lähdimme kävelemään yhdessä studiolle. Kävelimme kaikki Simonin huoneeseen hänen pyynnöstään, pojat olivat pyytäneet minua ja Jodieta mukaan kiertueelle ja suostuimme.
Jodien näkökulma: Kävelimme Simonin huoneeseen, Dylan oli siellä kanssa. Katsoimme toisiamme ja katsoin Harrya ja suutelin häntä nopeasti.
Simon: okei, hyvä nyt kun olette kaikki täällä
Harry: hauska nähä suakin, mitä toi tekee täällä? ja hän osoitti Dylania..
Simon: niin, halusin että te kaikki tulitte tänne koska minulla on uutisia teille..
Harry: kaikista pois..
Simon: soitin pojille jo eilen ja kysyin heidän mielipidettään ja he sanoivat sen olevan okei.. Elikkä teidän yksi lämppäreistä perui ja sitten mietimme että ketä tilalle ja saimme idean että joku x-factor kilpailija..
Minä niin tiesin ketä Simon tarkoitti, tästä ei seuraisi mitään hyvää.. Katsoin Eliä huolissani ja hän katsoi minua..
Simon: Niin elikkä Dylan lähtee mukaanne kiertueelle..
Harry: sä kusetat nyt etkö vain?!
Simon: en..
Kuiskasin Harryn korvaan että kaikki on hyvin, että minä olen hänen en Dylanin.. Sitten hän hymyili..
Harry: okei, kiva...
muutaman päivän päästä: Olimme nyt menossa lentokentälle, Harryn, Elin ja Dylanin kanssa. Luulin jo niin että pääsisin hänestä eroon. Harry vaan on aina niin mustis kun hän on näköetäisyydellä ja nyt minun pitäisi kestää sitä kiertueella, kuten Harryn ja Dylaninkin... Lento oli hiljainen ja todella kiusallinen, lentokentältä Dylan lähti hotellilleen ja me lähdimme kotiin.. Menimme Harryn luokse jossa kaikki pojat odottivat meitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti