puolen vuoden päästä, Jessin näkökulma: Heräsin kello oli 10. Nyt oli kesäloma. Olimme Emilyn kanssa valmistuneet lukiosta kuukausi sitten. Minua oltiin pyydetty liittymään naisten jalkapallon maajoukkueeseen, mutta en ollut vielä vastannut heille muutakun että miettisin asiaa. En ollut puhunut vielä muiden kanssa, koska minun pitäisi muuttaa Liverpooliin. Enkä haluaisi jättää Emilyä tänne enkä myöskään poikia, etenkään Louisia. Mutta sitten taas haluaisin mennä. Pian puhelimeni soi, se oli Louis.
minä: huomenta!
Louis: Huomenta muru, mietittiin poikien kanssa jos haluaisitte Emilyn kanssa tehä tänään jotain?
minä: mulle, sopii, mihin aikaa?
Louis: tunnin päästä?
minä: okei, mitä tehdään?
Louis: Rannalle?
minä: haha, okei sopii, nähäänkö siellä vai?
Louis: me tullaan hakee teiät..
minä: okei, nähään sitte..
Louis: okei, nähään pian..
Katkaisin puhelun ja nyt pitäisi kertoa pojille tai Louisille ja Emilylle, en tosiaankaan tiedä mitä minun pitäisi tehdä, olimme monta kertaa menneet Louisin kanssa yhdessä potkimaan kentälle ja pelasimmekin pari ottellua hänen kavereidensa kanssa, jotka kehuivat että olin hyvä pelaaja, mutta kuitenkin...
2 tunnin kuluttua, Emilyn näkökulma: Olimme olleet Jessin ja poikien kanssa rannalla nyt muutaman tunnin ja meillä alkoi olla jo kova nälkä. Olen huomannut nyt muutamana päivänä että Jess on ollut aika poissa oleva, en tiedä mitä hän miettii. Kuitenkin päätimme mennä syömään joten laitoimme vaatteet päälle ja menimme autolle, ja Zayn ajoi meidät nando'siin.. istuimme pöytään ja tilasimme tietenkin ruokamme.
minä: Jess okei, nyt kerrot mikä sulla on!?
Jess: mitä sä tarkotat?
minä: oot ollu niin poissa oleva koko ajan..
Louis: oon huomannu saman
Jess: öömm..okei, ehkä nyt on aika kertoo teille sitte, okei eli joo oon ollu aika poissa oleva ku oon miettiny asioita ja se ei liity teihin mitenkää tai emt..
Liam: mitä oot miettiny?
Niall: kakista ulos!
Jess: okei, eli mua pyydettiin naisten jalkapallon maajoukkueeseen..
Louis: mut toihan on ihan mahtavaa
minä: oon ylpee susta
Harry: onneks olkoon hei
Zayn: noniin, hyvä juttu
Liam: me ollaan ylpeitä susta
Niall: no niin...
Jess: mutta..
Louis: mutta mitä?
Jess: mutta mun pitäis muuttaa Liverpooliin
minä: mitä?!
Jess: mutta mä oon vähän miettiny ja..
Louis: ja mitä?
Jess: no se on mun unelma, mutten haluu olla niin kaukana teistä enkä haluis muuttaa mihinkää kauas..joten mä en aio ottaa sitä paikkaa..
Liam: mutta se on sun unelma...
Jess: niin mutta emmä tiiä, onks se niin tärkee mulle ku te ootte..
Louis: aaws, mutta sun on pakko mennä..
minä: Jess, se on sun unelma ollut pienestä asti, se että sä pääsisit maajoukkueeseen, onha se ikävää että sun täytyy muuttaa kauas, mutta et kuitenkaa oo niin kaukana.. ja sitä paitsi, mä en halua olla sun unelmies esteenä enkä usko että pojatkaan haluaa olla..
Louis: no ei todellakaan haluta, totta kai mä rakastan sua ja pojat kans mut sun täytyy mennä
2 viikon päästä, Louisin näkökulma: Jess päätti ottaa maajoukkuepaikan ja tänään hän muuttaisi Liverpooliin, tietenkin minulle tulisi ikävä häntä mutta hänen oli pakko mennä sinne.
4 viikon päästä, Jessin näkökulma: Olin voinut pahoin nyt parin päivän ajan, en tiedä mikä minulla oli mutta olin oksennellut aika paljon ja varsinkin aamuisin. Istuin nyt lääkärissä odottamassa että tulisi vuoroni. Ei kauaakaan mennyt kun kuulin nimeni.
lääkäri: Kindley. Nousin tuolilta ja menin huoneeseen.. okei, elikkä mikä teitä vaivaa?
minä: olen oksennellut, ja minulla on ollut tosi huono-olo, enkä tiedä mistä se johtuu..
lääkäri: okei, ja oksentulua aamuisin?
minä: yep, mistä tiesitte
lääkäriä: okei, menisittekö makaamaan tuohon pöydälle.. Menin ja sitten hän pyysi minua nostamaan paitaani, joten nostin, hän laittoi geeliä ja sitten tutki jonkun tikun kanssa..
minä: okei, mikä minulla on?
lääkäri selitti mikä minulla oli. Menin kotiin ja istahdin sohhvalle, hetken mietittyä, otin takkini, laukkuni missä oli puhelimeni, avaimet, rahapussi ja muuta tarpeellista, suuntasin autolleni ja lähdin ajamaan kohti Lontoota.. Olin ajanut aika kauan, kun saavuin perille. Menin poikien luokse. Pimpotin ovikelloa..
Niall: Hei, Jess mitä sä täällä?
minä: tulin moikkaamaan, ei kai, onks Louis täällä?
Niall: Yep, me kaikki ollaan täällä, Emilykin on, joten tule sisälle..
minä: kiitos..
Niall: Pojat Jess on täälläää!! Kaikki juoksivat heti halaamaan minua..
Liam: miks sä oot täällä?
minä: tulin moikkaamaan..
Emily: eiks teillä pitäis olla matsi tänään?
minä: Yep on
Louis: mitä sä sit teet täällä?
minä: mm..koska mä en pelaa tänään..
Harry: onks jotain tapahtunu?
minä: ei mä vaan oon sairaslomalla
Louis: onks kaikki hyvin?
minä: onon, tai siitä mun itseasiassa pitikin puhua
Zayn: eihä tää oo mitään vakavaa?
minä: ei oo, mä oon nyt ihan kunnossa, että voisin kyl ihan hyvin pelata, mutta valmentaja ei antanu
Harry: hyvä, koska viime peleissä oot ollu niin hyvä!!
minä: haha, kiitos nyt.. Louis, voitaisko puhuu hetki kahestaan?
Louis: totta kai.. sitten hän otti kädestäni ja menimme hänen huoneeseensa puhumaan..
minä:mm.. mulla oli kova ikävä sua, mutta se ei ollu kyl se asia mistä haluisin puhua..
Louis: mullakin oli ikävä sua, mistä sä halusit puhua?
minä: mm, louis mä kävin tänään lääkärissä ja oikee syy siihen miks mä tulin tänne on se että, mä en voi jatkaa enään jalkapalloa, tai voisin ja haluaisinkin jatkaa mutta öäm..
Louis: Jess mua alkaa pelottaa, kerro pois nyt?!
minä: Louis, mä en voi jatkaa koska mä oon raskaana
Louis: siis sä oot mitä?!
minä: mm, ja joo se on kyl sun..
Louis istui sängyllään jähmettyneenä, olin lähdössä pois, kunnes hän tarttui kädestäni ja vetäisi syliinsä ja suuteli mua..
Louis: mm.. mitä sä meinasit tehä?
minä: pitää sen, emmä sitä tappaakaan halua, mut en halua et mikään muuttuu meiänkään välillä..
Louis: mäki haluan että sä pidät sen..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti