Julian näkökulma: Olin juuri menossa asunnolleni hakemaan koulukirjojani. Tänään on maanantai ja koulupäivä. Suurin osa kirjoistani kyllä oli koulussa, mutta halusin varmistaa ettei asunnollani ollut mitään tärkeää koulujuttua. Pojat olivat lupaneet tulla sinne ja että kävelisimme siitä sitten yhdessä kouluun. Istahdin sängylleni ja minulla oli laukkuni kädessä. Nousin ylös ja kuulin ovikellon äänen, avasin oven ja laitoin mustat balleriinani takaisin jalkaan. Suljin oven ja sitten menimme.
Harry: no, oliks jotain jäänyt?
minä: Eip..
Liam: hyvä sitten..
Kävelimme kohti koulua, sinne ei ollut pitkä matka, juttelimme ja nauroimme paljon matkalla. Kun saavuimme kouluun, menin kaapilleni. Sitten lähdin kävelemään matikan tunnille. Kukaan muu ei ollut vielä luokassa, mutta sitten sinne tulivat pojat ja muitakin alkoi tulla ja he olivat yllättyneitä kun olin siellä, monet halasivat ja kysyivät mitä minulle oli tapahtunut ja miten voin. Mr. Smith astui luokkaan..
Mr.Smith: Huomenta luokka, kappas, yksi on liittynyt taas seuraamme, tervetuloa takaisin Miss Wenz..
Harry tökkäisi minua samalla kylkeen, katsoin häntä vihaisesti ja kirjoitin hänelle lapun.. 'Lopeta! Mä en puhu sulle' Harry katsoi minua surullisesti.. Hymyilin hänelle..
minä: no ei kai, ei sulle voi olla puhumattakaan.
Harry: mä tiesin sen..
Louis: voi teitä..
minä: Haluutko säkin lapun?
Louis: joo... Kirjoitin hänelle lapun 'carrots,carrots,carrots,carrots,carrots..!' ja piirsin siihen söpön porkkanan.. annoin sen hänelle ja hän hymyili, melkein jopa nauroi..
puolen vuoden kuluttua, Harryn näkökulma: Olimme vieläkin Julian kanssa yhdessä, hän ja Liam,Niall,Louis,Zayn,Perrie,Eleanor ja Danielle olivat oikein hyviä ystäviä. Olen iloinen siitä, he ovat alusta alkaen olleet. Koulu loppuisi pian ja meillä alkaisi kiertue, enkä tiedä mikä olisi paras tapa sanoa Julialle että rakastan häntä aina, vaikka välimatka olisi mikä ja että haluaisin että hän tulee mukaan. Olimme keskustelleet poikien kanssa ja olin myös jutellut Paulin ja managementin kanssa siitä että Julia tulisi mukaamme.
2 kuukauden päästä, Julian näkökulma: Olimme tyttöjen kanssa shoppailemassa minulle valmistujaismekkoa. Kiertelimme vaikka kuinka kauan kunnes näin sen, täydellisen mekon, se oli sininen, olkaimeton ja kerrassaan ihana ( http://nelly.com/fi/vaatteita-naisille/vaatteet/juhlamekot/jeaneblush-396/mimosa-lace-dress-396396-29/ ). Menimme liikkeeseen ja sovitin sitä, se oli täydellinen, ostin sen..
minä: mitäs sanotte starbucksista, kahville?
Perrie: uu, todellaki!
Eleanor: hyvä idea..
minä: hyvä..
Danielle: Tekee hyvää viettää seuraa välillä tyttöjen kanssa vai mitä?
minä: Todellaki!
Istuimme ja juttelimme kaikenlaista tyttöjen kanssa starbucksissa. Kun olimme kävelemässä takaisin poikien luokse, puhelimeni soi, se oli Harry..
minä: moi..
Harry: moi muru, tulisiks käymään täällä rannalla?
minä: okei, miks?
Harry: tuu nyt vaan, yksin..
minä: okei..
Ranta oli ihan vieressämme ja näinkin Harryn siitä..
minä: tytöt, mä meen käymään tuolla, mut menkää te vaan..
Eleanor: okei.. juoksin tien yli ja halasin Harrya ja annoin nopean pusun hänelle..
minä: no mitä asiaa sulla oli?
Harry: Julia, mä haluan että tiiät, että mä rakastan sua ja välitän susta tosi paljon, enkä halua ikinä menettää sua..
minä: Harry, mitä sä nyt? Sitten hän polvistui eteeni..
Harry: Julia Susanne Wenz, tulisitko sä mun vaimoks?
minä: Harry, totta kai mä tuun.. Sitten hän laittoi ostamansa sormuksen sormeeni ja nousi ylös ja suuteli minua. Koska olimme lähellä poikien taloa, kävelimme käsi kädessä sinne. Hymyilimme toisillemme. Kävelimme sisälle ja esitimme niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta he selvästikkin odottivat jotakin uutisia.. Harry oli matkalla kertonut että pääsisin heidän kanssaan kiertueelle jos halusin, ja tietenkin halusin, en malttaisi olla erossa heistä niin kauaa!
Louis: no?
minä: mitä?
Zayn: teillä on jotain salattavaa?
Harry: mitä meillä nyt olisi..
Eleanor: onks toi se minkä mä luulen et on?
minä: riippuu mitä sä luulet?!
Perrie: Hieno! aaws...
Danielle: omg, ookste, meekste?
Harry: okei, tytöt on paljon fiksumpii kun pojat joten..
minä: huomaan. sitten näytin kättäni ja pojatkin tajusivat ja he juoksivat heti halaamaan, huomenna valmistuisimme ja siitä seuraavana alkaisi kiertue, sinne siis, kohti uusia seikkauluja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti