They don't know about us - 1

Louise Green on nyt 17 vuotias, hän muutti juuri Lontooseen parhaan ystävänsä Ida Jensenin luokse. Ida on 18. He molemmat pitävät One Directionista, he eivät olleet ikinä tavannut heitä, eikä käyneet  keikalla tai mitään, mutta he tiesivät sen päivän saapuvan vielä. Louisella on ruskeat silmät ja ruskeat pitkät hiukset. Ida taas oli vihreä silmäinen ja hänellä oli blondit pitkät hiusket. Ida oli asunut Lontoossa jo vuoden.

Louisen näkökulma: Astelin ulos lentokoneesta, menin hakemaan matkalaukkujani, kunnes kuulin nimeni, käännyin ja katsoin taakseni.

minä: Ida!Heey!!

Ida: miten lento meni?

minä: meni oikein hyvin. mites sun aikas on kulunut?

Ida: Hyvin on kulunut.. mutta mennäänkö?

minä: mennään..

Otimme matkalaukkini ja lähdimme kävelemään Idan autolle. Sitten ajoimme hänen luokseen, tai nyt se oli meidän asuntomme, kun muutin sinne. Olin tosi innoissani tästä, en olisi kuvitellut että vanhempani olisivat päästäneet minut, mutta he vain totesivat että se tekisi hyvää meille kaikille.

Idan näkökulma: Saavuimme Louisen kanssa kämpilleni, tai kämpillemme, se oli omakotitalo. En ollut pahemmin nähnyt ketä asui naapurissani, mutta voin sanoa että iso talo ja siinä kävi aina vähää väliä limusiineja. Mutta kuitenkin, nyt oli kesä, oli tosi lämmintä, joten jätin oven auki.

minä: no mitäs haluat tehdä?

Louise: haluun tietää vähän täst ympäristöstä..

minä: okei, eli ranta on melkein takapihalla, no okei one sinne ehkä 200 metriä, mutta kuitenkin, en oo ihan varma noista naapureista, en oo oikeen kiinnostunut niistä kun tossa on noi kauheet aidat ja pensaat..

Louise: mä haluisin tietää että ketä siinä asuu!

minä: no olis se kyl kiva tietää nyt..

Louise: tuu..

Kävelimme aidn viereen ja kurkkasimme puskan yli. Suumme loksahtivat auki kun tajusimme ketä tai ketkä siellä tosiaan asuivat. Louise meinasi kiljaista kun Harry Styles tuli ovesta ulos, mutta kerkesin laittamaan käteni hänen suunsa eteen, jonka johdosta sitten tipahdimme aidalta.. Aloimme nauramaan ja kurkkasimme uudelleen ja huomasimme että pojat olivat tulossa aitaa kohti joten juoksimme nopeasti talon sisälle.. Nauroimme lisää sisällä..

minä: se oli hauskaa!

Louise: En voi uskoa että ne asuu naapurissa.

minä: älä vaan, enkä mäkää oo huomannu mitään aiemmin..

Louise: hahaha, no onneksi mä tulin

minä: niimpä, mut mitäs sanot jos mennään toho pihalle ottaa aurinkoo?

Louise: Todellaki!

Kävimme nopeasti vaihtamassa bikinit päälle ja laitoin aurinkolasini päähäni ja juoksin alas, Louise odotti siellä jo, sitten menimme istumaan altaamme vieressä oleviin aurinkotuoleihin. Istuskelimme siinä hetken ja juttelimme, sitten aloin kuulla naurua. Ja se ei ollut kumpikaan meistä, joten hiippailin aidan eteen ja nousin seinomaan ja katsoin puskan yli.

minä: Onko hauskaa?

5 poikaa katsoi ylöspäin ja he olivat punaisia,  sen jälkeen.. Louise juoksi aidalle ja hän alkoi nauraa.. sitten nauroimme kaikki.